No ei nyt sentään, mutta tämän päiväisen Antin valmennuksen jälkeen - jota olin odottanut eilisten kisojen jälkeen kuin kuuta nousevaa - ei paljoa naurattanut. Vaikka kirjaimellisesti valmennuksessa toki naurettiinkin.
Harjoittelimme kokoamisia. Ympyrällä neljässä pisteessä askeleen lyhentämistä käynnissä ja ravissa. Ne sujuivat hyvin. Pitkillä sivuilla avoa, jonka aikana sain (tai olisi pitänyt saada) ponin runkoa lyhenemään, josta suoristus ja askeleen pidennys. Loppuun haastava tehtävä kulkea kahden puomin kapeaksi jätetystä kujasta, ja nostaa täysin suoralla hevosella käynnistä laukka niiden välissä. Olin todella positiivisesti yllättynyt, kun onnistuimme toteuttamaan tehtävän useampaankin otteeseen; ei nyt mitenkään oppikirjamaisesti, mutta perus siististi.
Muutamaa hassua onnistumista lukuun ottamatta oma yleisfiilis oli huono. Poni painoi todella paljon kädelle, enkä saanut sitä kevenemään oikein millään. Paitsi loppuraveissa. Onneksi edes niissä!
Tämän kouluratsastuskatastrofin alla peruin huomisen hyppärin ja jatkan harjoituksia. Tavoitteena saada takaisin hyvin itsensä kantava, hieno Torsten takaisin!
Tsemppiä muidenkin treeneihin, ja aurinkoisia työpäiviä :)
Luota fiilikseen !
VastaaPoistaEi ole mikään helppo automaattiponi armas Torstenisi, ei.
Reilu puoli tonnia kädellä retkottavaa ponia _ei_ voi tuntua hyvälle, ja ainakaan se ei ole mitenkään kuvauksellista ;)
Kevyempiä päiviä odotellessa !
Automaatti ja Torsten ei mahdu samaan lauseeseen, ellei kyse ole jostain Karkkiautomaatista ;)
PoistaTsemppiä treeneihin, kyllä se sieltä taas kevenee. Meillä on aikalailla sama treenin aihe tässä tämän viikon, toivottavasti loppuviikolla jo pienemmissä määrin. Mutta huh, luulen että meillä oli vähän sama fiilis ratsailla eilen :D
VastaaPoistaKiitos tsempeistä, ja samoin teille! Kyllä tuntuu hyvät päivät niin mahtaville, kun väliin mahtuu näitä huonoja niistä muistuttamaan ;)
Poista