lauantai 30. marraskuuta 2013

Pellolla










Tänään se sitten iski, nimittäin akuutti Ponin läpiratsastuksen tarve. Sääli ettei mokoma vaiva kiusannut menneellä viikolla kun vielä maneesitallilla bunkattiin, vaan silloin harrastimme metsäkävelyjä, poimimme iltahämärissä ponien kanssa puolukoita ja kaikkea muuta tuiki tarpeellista :)

Tänään kun lämpömittari jymähti reippaasti pakkasen puolelle tunsin luonnollisesti pakottavaa tarvetta ratsastaa dressagea. Ei ehkä paras ja toimivin idea...
Tallin kenttä on siloikseksi lanattu ja pehmeäksi suolattu, mutta valitettavasti suola lakkaa toimimasta kun mittari viipyy kymmenen kylmän asteen pinnassa. Pelkät käyntipainotteiset harkat eivät innostaneet joten turvat kohti peltoa ja kasvattamaan Torstenin puutteellista tasapainoa ruohopohjalle. Haastavaa, mutta onneksi mukaan mahtui hyviäkin hetkiä. 
Kiltisti poni teki tehtävät vaikka viereisellä viisykkösellä riitti enemmän kuin tarpeeksi seurattavaa. Tämä on kyllä loistavaa ponin siedättämistä, jatkossa on turha valittaa kisapaikkojen hulinasta. Täytyy siis keksiä uusia valittamisen aiheita ;)
Vaan totuuden nimissä on tämä maneesittomuus monen vuoden jälkeen minullekin aikamoista siedättämistä... Vaikka ratsastusta on harrastettukin elämää ennen maneesillista tallia ;)
Toisaalta on sydäntä lämmittävää nähdä miten pojat  mönttäävät ja puuhastelevat tarhassaan <3 Hevonen on todellakin luotu liikkumaan MYÖS ilman ratsastajaa!

Että asioissa on aina puolensa. Nyt mennään näillä asetuksilla. Tosin lunta odotellessa ;)
(Tai kesää ...) 

perjantai 29. marraskuuta 2013

Back to Home

Into ja Torsten ovat muuttaneet tänään kotiin. Puhun nyt tallista, mistä Inton ja minun yhteinen matkamme on alkanut, yhdeksän ja puoli vuotta sitten. Into oli asunut tallissa jo vuosia ennen meidän vuokraussuhteen alkua, ja nopeasti laskin, että Herra on asunut sielä vähintään yhdeksän vuotta! Torstenkin muutti aikoinaan samaiseen talliin, ja kerkesi asua sielä puolitoista vuotta. Voisi siis sanoa, että hevoset muuttivat tänään uusvanhaan talliin :) 


Syitä muuttoon on muutamia, mutta eniten painoivat ehdottomasti poikien tarha sekä tallimatka. Muutama kilometri kolmenkymmenen sijaan on aika paljon vähemmän, eikä poikien uudessa tarhassakaan ole mitään valittamista ;) Uskomatonta, miten hienosti hake joustaa pikkupakkasellakin, eikä muutu kivikovaksi. Ja kyllä pojat ottivat ilon irti pitävästä pohjasta - ja ennen kaikkea tilasta! 

Maneesia tulee ikävä. Se on selvää, tälläiselle hienohelmaratsastajalle, joka suuntaa neljän seinän sisälle pikkutuulella, sateella ja pakkasella. Onneksi on olemassa trailereita ja vetoautoja - ja yksi iskä kuskaamaan ponia ja ratsastajaa maneesille ;)



Tänään suuntasimme kuitenkin tutuille teille. Nimittäin kantatie 51 varteen ;) Molemmat pojat ovat maastoratsuja vailla vertaa, mutta pientä metsähöperyyttä on kyllä ollut viime aikoina huomattavissa. Tai sanotaanko, että jos jännittävin asia poikien elämässä on muovikaistale tiellä - ja siitä vedetään kyllä hernepalko syvälle nenuun - niin ihan pikkaisen jännitti maastoreitit, joihin pääsee käsiksi ylittämällä junaradan sekä kahteen otteeseen 51 tien. Ilmeisesti enemmän on parempi, sillä kävellessämme puolisen kilometriä ison tien vieressä menevää kävelytietä ruuhka-aikaan, ei ongelmia ollut. Hienot pojat <3 Käytiin myös Torstenin kanssa hieman keventelemässä ja laukkaamassa kentällä, ja poni toimi ihan superisti. Pieni breikki töistä on tehnyt hyvää. 

Ponit jäivät niin tyytyväisenä omiin karsinoihinsa rouskuttelemaan heinää (full neck-sisätoppiksissa, kun jotenkin ajattelin tallin olevan kylmä... Nooo, olihan siellä loppu peleissä melko lämmin.. Eipä tule kylmä :D), ettei voi olla kuin tyytyväinen ratkaisuun. Pojat ovat niin päässeet kotiin :) 

torstai 28. marraskuuta 2013

Hyviä tekstejä

Viime päivinä useassa blogissa on ollut loistavia kirjoituksia ratsastuksesta. Milja kirjoitti blogissaan, miten tärkeää on muistaa pitää hevosten kanssa hauskaa - antaa niille lupa välillä irroitella, ettei tarvitse sitten työnteossa keksiä kepposia. Ja että työtäkin tehdessä hevosen kiittäminen on tärkeässä osassa. Voin heti mainita, että kiittely on allekirjoittaneella melko niukkaa; siihen olisi tultava muutos!


Kia taasen kirjoitti liikunnan tasapainon tärkeydestä. Siitä olen itsekin usein maininnut - hevosella tulee olla työnteko ja hauskanpito balancessa. Ainakin Torsten näyttää välittömästi, mikäli on liikaa tehty töitä ... Ja puolestaan, jos me vain humputellaan ja vietetään vapaapäiviä, kertyy ponille - etenkin talviaikaan - niin paljon energiaa, ettei sitä halua käsitellä kukaan ;) Hyva balance työnteon ja hauskanpidon välillä on Torstenin kanssa aika fifty-fifty.


Ja sitten kun niitä töitä tehdään, niin tehdään kunnolla, ajatuksen kanssa. Terhi kirjoitti hyvin, miten ajattelematon ympyrällä keventely ei auta hevosta - eikä kehity myöskään ratsastaja. Kuten Kyrakin syksyllä järjestetyssä klinikassaan sanoi, on ratsastaja hevosen valmentaja. Eipä vaan tule joka päivä niin ajateltua ;) Kovasti myös uskoisin, ettei Torsten tai Intokaan allekirjoita sitä, että minä olisin heidän valmentaja, kyllä he ovat minun opettajiani ;)

Toisaalta, hevoset ovat itselle niin paljon muutakin, kuin pelkkää ratsastusta. Ne ovat terapiaa, ulkoilmaa, rakkautta ja ystävyyttä. Vaikka kevyesti Torstenin kanssa kilpailemme ja yritämme olla tavoitteellisia, ei musta tulisi koskaan ratsastajaa, joka ei silloin tällöin keventelisi täysin aivot narikassa :) 



Ja joo-o, saas nähdä, miten paljon me humputellaan ilman minkäänlaista päämäärää jatkossa (noh, ainakin Torsten tykkää ...), kun huomenna pojat muuttavat maneesittomalle tallille ;)

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ihana, ihana aurinko

Meitä on tänään hemmoteltu ihanalla pakkaspäivällä. Vihdoin talvitakissa, villasukissa ja pipossa ei tullut hiki ;) Mulla on huono tapa pitää aivan liikaa vaatetta päällä heti kun ilmat viilenee - tai pikemminkin, kun kesä loppuu... Se on vähän kinkkinen juttu, kun nousee tallimatkan päätteeksi lämpimästä autosta, pukee kiireesti lisää vaatetta päälle ja loppuillasta hiki valuu ... No, ei enää tänään :)





Mulla on jotenkin huono ratsastusmotivaatio meneillään. Ei huvita, ei sitten yhtään! Tekisi mieli vain käydä maastakäsin kävelyillä ponnyjen kanssa. Nauttia luonnosta ja siitä, että hevoset nauttivat. Tänään maneesi oli tallille saapuessamme kuitenkin vapaa - niinpä pojat suuntasivat sinne liikkumaan. Vapaana tietty :) Alkuveryttelyjen jälkeen molemmat pojat näyttivät sellaista liitoravia, pukkeja ja riehakkaita niskan nakkeluita, että vapaa juoksu taisi olla juuri sitä, mitä he kaipasivat. 




Täällä jatketaan ratsastusinnon etsimistä; olen huomannut, että motivaatio Torstenin koulujumppaan voi löytyä reippaamalta maastolenkiltä. Siellä ponin puksuttaessa eteenpäin kuin pikajuna (joka kyllä poukkoilee turhan paljon raiteiltaan) sitä jotenkin tajuaa, että kyllä, kyllä nyt on taas aika pienelle ja joskus vähän suuremmallekin kouluväännölle ;) Niinpä huomenna suunnataan - mikäli ilma sen suo - maastoon!




Aurinkoa, iloa ja kivoja heppahetkiä teidän loppuviikkoon :)

maanantai 25. marraskuuta 2013

Joukkohysteriaa

& vastapainoksi rauhallista koti-iltaa




Nappaamani kuvat melko onnistuneista macaroneista (kyllä niitä taas monta peltiä epäonnistuikin...) ja rauhallisesta kynttilän valosta ei muuten todellakaan kuvaa parhaiten omaa fiilistä juuri nyt. Ehkä jotkut ilotulituskuvat tai astetta villimmät biletyskuvat olisivat olleet tilanteeseen sopivampia. Tilanteeseen, missä ensi elokuussa minä ja ystäväni - yhdessä 60 000 muun teinixin kanssa - päästään nauttimaan Cheekistä Stadikalla!!! Todellinen teini olo ;)

Olen niin täpinöissäni, että jopa ponit saivat tänään vapaapäivän. Osasyynä lepariin (ja tärinään, eikun täpinään) saattaa olla yön aikana peräti kahden tunnin ajan unesta nautittu vähäinen määrä- se ei kyllä ollut Cheekin ansiota, vaan ihan muiden asioiden summa. Tällä viikolla tapahtuu niin paljon kaikkea kivaa :)) 

Mutta nyt, nyt jatkan käsieni päällä istumista ja yritän käyttäytyä joululehtien ja herkkujen leppoisassa seurassa. Vaikka mieli tekisikin tanssia ja laulaa, hyppiä ja pomppia teinitytön lailla ;) Löytyykö kohtalotovereita? :))

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Kesäinen kuvahaaste

Olen tämä vuoden puolella saanut kivan kuvahaasteen. Tarkan saamisajankohdan puuttumisen lisäksi minulla ei ole mitään havaintoa, kuka sen lähetti ... Saa tulla kertomaan, mikäli itsesi tunnistat :)

Nyt kun joulukuuhun on tasan viikon verran aikaa, voi vielä palata ajassa taaksepäin, takaisin ihanaan kesään. Etenkin viime kesä oli ehdottomasti elämäni parhain! Haasteen jujuna on valita seitsemän kesäistä kuvaa ja kuvailla niitä yhdellä sanalla. Ei muuten ollut helppo tehtävä tuo kuvien valinta ... ;)

Laiduntaminen

Ajelut

Ystävät

Meri (aurinko, Helsinki ...)

Koulukilpailut

... ja niihin treenaaminen

Juhliminen, parhaassa seurassa !

Seitsemän kuvaa kuvaamaan niinkin ihanaa asiaa kuin kesä, on aivan liian vähän. Kaikista tyttöjen illoista, hotelliöistä, hevosten kanssa vietetyistä laidunhetkistä, estehyppelöistä, maastoretkistä, terassilounaista ... Benji hypystä! Niin paljon on kivoja muistoja kesästä. Niin monelle asialle ollaan yhdessä kohotettu maljaa - ja kuten viimeinen kuva kertoo, muutaman kerran myös hevosten seurassa :) Täytyy vain toivoa, että tulevana talvena on vähintään yhtä monta juhlimisen arvoista asiaa (niin, meillä juhlitaan melkein mitä vain iloisia asioita, oli se sitten hyvin onnistunut treeni, kivat työjutut - tai vaikka vain siksi, että saa olla niin ihanien ystävien ympäröimänä). Ensi kesänä nautitaan sitten uusista laitumista, retkistä, ystävistä ja auringon lämmöstä. Sitä ennen haastan kuitenkin teidät kaikki nostamaan maljan (tai glögimukin) menneelle kesälle, ja kaivelemaan niitä ihanimpia kesäkuvia meidän muidenkin katseltaviksi ! :)

perjantai 22. marraskuuta 2013

Terassilla





Onneksi on perjantai! Viikko on ollut tosi täysi - vaikka se onkin sisältänyt maanantaisia glögi-iltoja (Tarvitsetko sä kaupasta jotain? En mä usko, mulla on täällä meille pullo kirkasta ja toinen glögiä. Aaa, no siinä tapauksessa!), hienoja aamupaloja ja kaikkea muuta mukavaa. Muutaman päivän olen ollut ala-asteella opettamassa ja loppupäivät tehnyt edellisen työpaikan duuneja. Ei käy elämä tylsäksi :) Tänään sain olla maailman ihanimman kolmosluokan opena ja eilen opeteltiin ekaluokkalaisten juttuja. 

Ponnyt ovat viettäneet beaty salong-päiviä. Molemmat pojat on nyt pestu ja puunattu, ja Into klipattu. Edellisestä klippauskerrasta on vierähtänyt reilu kuukausi, ja karva oli kasvanut vähintään sentin pituiseksi. Torsten puolestaan pääsee karvoistaan eroon huomenna. Hurraa, ei enää kuivatteluhetkiä hiestä märkien ponien kanssa ! Etenkin parin viime päivän ajan on ollut melko tiuha tuo kuivatusloimien vaihtamistahti ;) Ja jottei tallikeikat ole olleet liian nopeita, niin toki pojat ovat päässeet myös liikkumaan. Torsten löysi raviin eilen aika kivaa svengiä. Torstenin mielestä liitoaskeleet kuuluu kuitenkin tehdä reippaassa tempossa, eikö se ollenkaan kuunnellut mun ideoita astetta hitaammasta liikkeestä. Seuraavan ratsastushetken teema on siis harvinaisen selvillä; luvassa on odottelua :) 

Viikonloppu starttaa niin rennoissa tunnelmissa, kuin vain olla ja voi. Kämppikseni on tullut lomalta takaisin, joten edessä on varmasti kotiviikonloppu kera lomakuvien ja -tapahtumien. Täytyy nauttia myös terassin valaistuksesta, katsella leffoja ja syödä liikaa :) Joulukuun viikonlopuista jokaiselle löytyy omat hippalot, joten rento viikonloppu tähän väliin kuulostaa juuri sopivalta. Chilliä viikonloppua sinnekin! :)

torstai 21. marraskuuta 2013

Kieli poskella

Miltein K-18 materiaalia



Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Treenistä

Treenijuttuja ei tässä "ratsastus"blogissa ole hetkeen nähtykään ...


Meidän talvikausi on aloitettu Torstenin kanssa astetta löysemmin rantein. Hyvä jos kerran tai kaksi viikossa ollaan tehty koulutöitä ;) Ja mikäs siinä, ponny on vähäisistä maneesijumppauksista huolimatta mennyt kivasti eteenpäin - eikä maastoilua voita mikään! Poni on kuitenkin kerännyt melkoisen määrän energiaa viime viikkojen aikana, joten seuraavat pari viikkoa yritetään keskittää kaikki pöhköily kunnon työntekoon :)


Treenit aloitettiin tänään. Olen vihdoin joutunut myöntämään itselleni, ettei ainakaan kevyen liikutusjakson jälkeisinä työpäivinä voi saada kaikkea. Niinpä työstämme simppeleitäkin asioita osissa. Iltapäivän ratsastuksessa keskityimme kahteen asiaan; siihen, että Torsten vastasi tarpeeksi nopeasti pohkeelle ja oli menossa eteen, sillä meille se on ratsastuksen tärkein edellytys. Torstenia ei pysty työstämään missään askellajissa saatikka liikkeessä, mikäli moottori ei toimi. Kun ajatus on eteen, voin seuraavaksi pyytää ponia odottamaan minua. Se olikin päivän toinen tsekattava asia. Pieniä käynti- ja raviaskeleita, takaosan väistätystä ulos ja sulkumaisia askeleita ympyrällä. 90 asteen etu- ja takaosan käännöksiä. Loppuun maximaaliset sivulle venytykset reippaassa kevyessä ravissa, jottei ponille jää mitään jumeja töistä ja saataisiin kaulaa vähän paremmin avattua. Torstenilla on sen verran paksu niska ja kaula, ettei siihen pääse käsiksi millään, ellei se ole rento. 


Töiden jälkeen itseensä tyytyväinen ja hieman ehkä väsynytkin ponny taisi kyllä aavistuksen huijata ratsastajaansa. Ratsastin myös Intoa maneesissa, ja Torsten sai hengata vapaana mukana. Sälli esitteli sellaisia pukkilaukka kohtauksia, että huomisen päivän vaatimustaso taisi juuri niiden pukkien aikana pikkasen nousta  ;) Teemana huomenna siirtymiset ja eritysesti niiden pehmeys ja nopeus. Loppuviikosta katsotaan vielä raviin enemmän pomppua ja niskaa pikkaisen korkeampaan muotoon - ensi viikolla treenataan enemmän sitten laukkaa.


Kun Torstenilla työjärjestys on eteenpäinpyrkimys - pidätteet, menee Intolla treenit toisin päin. Into olikin yllättävän hyvä ratsastaa; eipä ole sitäkään maneesin seinillä juuri viime aikoina rasitettu ... Työskentelimme pääasiassa käynnissä; alkuun pitkiä, rentoja käyntiaskeleita pidemmällä kaulalla ja matalemmalla niskalla. Kun käynti tuntui selkään riittävän hyvältä - tai oikeastaan, kun tiesin olevani Inton kapasiteetin äärirajoilla, oli aika siirtyä seuraaviin tehtäviin. Samoja pikkuaskeleita ja väistättämisharjoituksia kuin Torstenin kanssa - Into teki ne vähän paremmin ;) Ravissa treenasimme siirtymisiä ja laukassa hulluttelimme reippaassa tahdissa ympäri uria; sitä ei ole Into päässyt hetkeen tekemään :) 



Kiitoksena Intokin pääsi hetkeksi Torstenin seuraksi vapaasti riekkumaan; yhdessä pojat olivat melkoisen hurjia ;) 



Whoops, ei ollut tarkoitus astua sun varpaille...! 

O-ou, suunta vaihtuikin !




Helmalla koreasti vai miten se meni?

Onnistuneita treenejä ja humppailupäiviä :)