torstai 31. lokakuuta 2019

Lokakuun vikana

makeeton marraskuu ja pari puhelinkuvaa lokakuusta

Pakkasaamuja. Tarhaelämää takana yli kuukausi. 
Viime vuonna oltiin lokakuussa vielä laitumella.

Se oli siinä, viimeinen päivä lihattomasta lokakuusta. Sellaista haipakkaa kuukausi eteni että puolet valmiiksi ajatelluista ruokakokeiluista jäi toteuttamatta. Lihaton kuukausi antoi kuitenkin hyvän sysäyksen kokeilla uutta - ei tämä tähän jää! Vähintään oma ruokavalio tulee jatkossa olemaan kasvispainoitteinen, ja uskoisin että aiemmin "pelkkää lihaa" syönyt T löytää lautaseltaan jatkossakin muutakin, kuin lihaa. Ihan jo kuukauden jälkeen olo on parempi, kuin maailman parantajalla konsanaan. 

Terveellinen viikonlopun aamupala.

Ja melkein yhtä terveellinen arjen aamupala. Siskon leipomia pipareita!

Jotain ikävääkin kokeilu toi mukanaan, nimittäin hillittömän karkin ja sokerin himon. Aivan jäätävää karkkimässäilyä on ollut kuukauden ajan iltaisin - eikä pimeät illat mitenkään houkuttele pois sohvalta. Sohvan nurkassa irtokarkkia on kulunut kilo tolkulla ja se kyllä jo näkyy. 

Koska kuukauden totaalikieltäytyminen lihasta oli helppoa ja teki hyvää, seuraa perässä makeeton marraskuu. Minä joka voisin elää pelkillä irtareilla, kekseillä, pullalla ja suklaalla, joudun todelliselle koetukselle tulevan kuukauden aikana! Karkki ja suklaa on täyskiellossa koko kuun, mutta viikonloppuisin saa leipoa tai syödä kaupan leipomaa pullaa, sen verran annoin itselleni periksi. Kun on tähtitorttuaikakin tulossa. Mitäpä sitä turhaan tekemään haasteita jotka tietää jo valmiiksi rikkovansa.






Marraskuussa lenkkeillään kuin viimeistä päivää, kun sohvalla tekis kuitenkin mieli karkkia. Onneksi ponit rakastaa metsälenkkejä! Ja optimisti voi ajatella että marraskuussakin vielä paistaa.

Tänään on siis jäätävä karkkimättö aseteltu sohvapöydälle, lokakuun vikan ja halloweenin kunniaksi. Onneksi marraskuu alkaa viikonlopulla, niin ei tule äkkivieroitusta sokerista. Se olisi varmasti kamalaa :P 

Hurjan hauskaa Halloween-iltaa! :) 

maanantai 21. lokakuuta 2019

Lihaton lokakuu

Voiton puolella ollaan! Sanoo mun mies, kun 2/3 osaa lihatonta lokakuuta on takana. 


Viime aikainen ilmastoahdistus ja siskon vegaaninen ruokavalio kannustivat liittymään lihattomaan lokakuuhun. Ihan täysin vegaaniseen kuukauteen en uskaltanut mukaan, puhumattakaan siitä että  olisin saanut Teemua huijattua messiin, mutta lihaton kuukausi, se ei tuntunut liian haastavalta. 

Ilmasto ja eettisyys, siinä syyt miksi itse haluaisin vähentää ja jättää lihan lautaselta pois. Pidän hyvästä ruuasta ja siihen on aina kuulunut myös hyvin valmistettu ja laadukas, kotimainen luomu tai lähitilalta tullut liha, sitä ei käy kieltäminen. Ja kabanossi, sitäkin on jääkaapista löytynyt. 





Töissä en kuitenkaan juuri koskaan syö lihaa vaan lähinnä puuroja tai juustoleipiä ja hedelmiä, joten ainoastaan kotiruoka aiheutti alkuun päänvaivaa. Teemu ei syö minkäänlaisia juustoja, joten herkulliset feta ja vuohenjuustoruuat sai unohtaa heti alkuunsa. Aloitimme kuun ensimmäisen päivän kunnianhimoisesti pyörittelemällä "liha"pullia kasvispohjaisesta valmisteesta perunamuusin ja kermakastikkeen seuraksi. Hommahan meni aivan pipariksi ja söimme lopulta annokset muusia, pullien jäädessä kiinni paistinpannuun joka kerta kun niitä käänteli. Maku ei myöskään päätä huimannut ja siinä vaiheessa oltiin molemmat vähän sitä mieltä, että tässä kuussa tulee perunan menekki kasvamaan. (Ei toki kovin vaarallista, sillä pidän perunasta ja sen monista mahdollisuuksista.)

Onneksi olimme väärässä. Ensimmäisen katastrofi-illallisen jälkeen ei mikään enää tuntunut pahalta. Tässä muutamia tekemiäni huomioita, kun lähtee muuttamaan ruokavalioita lihaisasta lihattomaksi. 

* Jos ei syö lihaeineksiä, ei kasviseinekset maistu todennäköisesti yhtään paremmalta.
* Jos ei tykkää kaikista maailman liharuuista, ei välttämättä pidä kaikista maailman kasvisruuistakaan. Kokeilemalla selviää lempparit!
* Omat vahvat ennakkoluulot kannattaa heittää menemään, sillä tällaisessa kokeilussa ne saa viimeistään kyytiä. Jos on aina sanonut että soija on pahaa, muttei ole koskaan maistanut sitä, saattaa yllättyä.
* Kasvisvaihtoehtojen kokeileminen ravintoloissa kannattaa! Intialainen, ei sytyttänyt, kiinalainen - nam! Myös mäkkäristä ja hesestä saa kelpo kasvissapuskaa. Hesen kasvistortilla sai erikoismaininnan, kun sain viestiä Teemulta: En itsekään usko että kirjoitan näin, mutta piti tarkistaa, että syönkö kana- vai kasvistortillaa. 
*Jos haluaa syödä kunnon lihattoman burgerin, suosittelemme Beyond Burgeria. Muut vastaavat tuotteet eivät mielestäni yllä samalle tasolle - nämä menisivät melkein lihasta. Tietysti makuasioista ei voi kiistellä!






Olemme kokeilleet jo melkein kaikkia "korvikkeita" mitä perusruokakaupoista saa, kuten mifut, nyhtökauran, murun... Sekä jauhismifu että nyhtökaura pääsivät jatkoon ihan maukkaana peruskaurana, molempia on helppo käyttää pastakastikkeessa ja vaikka tortilloissa. Kasvispohjainen "kebab", Vöner, on kuulemma parempaa kuin moni lihaversion kebab. Falafelit sen sijaan aiheuttivat pienimuotoisen pettymyksen - aika kuivia! 
Kevätkääryleet, pinaattiletut ja-keitto, puurot, kasvissosekeitot - siinä nopeita ja hyviä kasvisruokia. 

Kuvien kaalilaatikko oli elämäni ensimmäinen, eikä valitettavasti kovin kummoinen. Sen sijaan tätä kirjoittaessani nautiskelin aivan täydellistä meksikolaista papupataa. Maut ovat vain parantuneet eilisestä - ja tällaiset padat sopivat muuten just eikä melkein viileisiin ja pimeisiin syysiltoihin. Resepti oli ihan K-ruuan sivuilta, joskin lisäsin mukaan yhden limen mehun, tuoreita tomaatteja ja tarjoillessa päälle turkkilaista jogurttia. Superherkkua!

Olemme siis löytäneet monia hyviä kasvisruokasuosikkeja käytettäväksi myös lokakuun jälkeen. Ja ihan samalla tavalla kuin liharuuissa joutuu etsimään oikeaa reseptiä, ei kasvisruokienkaan parhaat reseptit tipahda tosta noin vaan nenän eteen. Vai pitäisikö kokeilla? Mielelläni kuulisin myös muiden lemppareita kasvisruuissa - mulla on vielä kymmenen päivää aikaa näyttää talon miehelle, miten herkullisia kasvisruuat on...! Tällä viikolla ruokalistalla on ainakin kukkakaalicurrya - ja varmaan vähän pikaruokaloita loppuviikosta :) 


Epäilemättä talon miehistä lihattomasta lokakuusta on kärsinyt kaikista eniten Basse. Siis mitä ruokaa tämä tällainen on, missä kunnon lihaleikkeleet?! ;P 

lauantai 19. lokakuuta 2019

Aurinkoisena syyspäivänä

viime viikonloppuna














Okei, ihan joka viikonloppu ei ole upea aurinkoinen syyskeli, niinkuin viime viikonloppuna. Silloin oli pakko ottaa kamerakin hetkeksi ulos - tänä viikonloppuna sen voi antaa levätä. 
Mutta jos sää ei suosi, niin ehkä arpaonni suosii? Instan puolella (jillalap) on menossa huikea Helsinki Horse Show:n arvonta, mistä voi voittaa kaksi lippua ensi viikon perjantai-illan kansainväliseen avajaisnäytökseen! Olethan jo käynyt osallistumassa? :) 

Tällä viikolla on huhkittu töissä ja hevosten kanssa. Paitsi ehkä Torsten, niinkuin ratsastusmielessä. Se on tehnyt töitä kerran viikossa nyt kolmen viikon ajan. Käy toki liikkumassa melkein joka päivä mutta ihan dressagehommiin ei olekaan ollut enempää aikaa. On vissiin katsonut että Clancy vie enemmän aikaa ratsuna olemisessa ja on kyllä joka kerta töissä näyttänyt parastaan. Hän on ykkösratsu, sitä titteliä ei Clancy vie :P 

Clancyn kanssa on päästy laukkaamaankin valmennuksen jälkeen ympäri kenttää. Pitkät sivut ei lopu kesken kun pituutta naapurin kentällä on 80 m - sitä voi jo sanoa laukkasuoraksi :) Poni tekee huikeaa työtä. 

Tänään kuravaatteet päälle ja ponien kanssa metsälenkille. Vettä tulee kaatamalla ja sisällä on hyvä pitää valoja päällä että näkee eteensä. Great. Ostin viikolla alesta pari sataa tulppaanien ja laukkojen sipuleita, niitäkin pitäisi istutella. Ehkä huomenna sataa vähemmän. 

Säästä viis, hauskaa lauantaita, just sulle! 

maanantai 14. lokakuuta 2019

Vuoden odotetuin lastentapahtuma lähestyy

Yhteistyössä Helsinki Horse Shown kanssa

Kaikki kuvat c) Helsinki Horse Show. Tässä taitava lohikäärme ylittämässä vaativaa tuliestettä.

Ensi viikon lauantaina, 26.10., kello yhdeksältä aamulla on Helsingin Jäähallilla jännittävät tunnelmat. Sekä katsomossa että areenalla, kun lapset valloittavat hallin aamupäivän ajaksi! 

Supersuosittu Lasten matinea on jo yli kahden vuosikymmenen ajan ilahduttanut perheitä aina vauvasta vaariin. En voi kuin allekirjoittaa ajatuksen, että ponien parissa viihtyy ja aina on hauskaa ❤️ Enkä osaa sanoa, kumpi odottaa tätä lauantaiaamua enemmän, minä vai kummityttöni. Hän pääsee kolme vuotislahjaksi ensimmäistä kertaa ihastumaan HIHSiin - tämä lahja tulee olemaan hitti! 


Tämän vuoden ohjelma kuulostaa satumaiselta spektaakkelilta, vai mitä sanot näistä; 

Yksisarvisten salainen laukkakilpailu
Shetlanninponien ravikatrilli
Jousiammuntaa - taitoa ja vaarallisia tilanteita
Minihevosten mini-agility
Kadonneen ketunhännän mysteeri
Suuren suosion saavuttanut kepparishow
Islanninhevoset esittää: Pellet vastaan Viikingit
Koko shown kruunaa Naamiaisviesti!

Tästä aamupäivästä ei tule puuttumaan menoa ja meininkiä! Joko sinä olet ostanut lippusi? Ole nopea - tästä näytöksestä on lahjoitettu toista tuhatta lippua hyväntekeväisyyden kautta, joten paikkoja on rajoitetusti! 

Lasten Matineassa on kaikille jotain - mitä sanoisitte, miltä Clancy näyttäisi pinkeissä suitsissa?

Showssa voi nähdä ihan mitä vain, aina keijuista...

batmaniin...

ja tietysti pelleen!

Liput lapset 3-16v. 16,50€ ja aikuiset 29,90€. Tarkemmat tiedot löydät tästä. 

Nähdään Jäähallilla! 

torstai 10. lokakuuta 2019

Eteenpäin

Käytiin nyt illalla maastokävelyn aikana Tn kanssa keskustelua. 
Clancy on ihan poikki!
Käännytäänkö?

Torsten kääntyy ja taluttaa Teemun perässään ruohopenkkaan :D

Toisinaan tuntuu että Torsten on superhevonen, mitä tulee puheen ymmärtämiseen - ja valikoivaan kuuloon. Ei nimittäin ihan ensimmäisellä pyynnöllä jatkanut matkaa ruohoapajilta. 

Torsten kävi tällä viikolla vähän koulujumppaamassa.











Clancy on syystäkin ollut tänään väsynyt. Meillä oli eilen Maken ohjasajo JA ratsastustunti (!!!) ja jouduttiin molemmat kunnolla hommiin. Ohjasajossa Clancy oli upea ja väläytteli mielettömiä pätkiä liikkuen rentona, reippaasti, pyöreänä, aktiivisena ja tahdikkaasti. Torsten, joka oli tietysti kentällä mukana hengaamassa, joutui sekin välillä myöntämään, että varsahan on melko tyylikäs. 

Nopean ohjasajon jälkeen katsottiin myös, että miltä se meno näyttää ratsain. Meillähän on mennyt aika kivasti pari viikkoa. Jokaisella ridakerralla on menty eteenpäin. Ei kuitenkaan ihan siihen tahtiin, mitä Make opetti tämän lyhyen ratsastuskerran aikana. Pohkeenväistöt check, laukan nostot ja itsenäinen laukkaaminen check. Pukittelusta ei tietoakaan. Pohkeenväistöt tehtiin aidan vierellä ja Make oli mukana avustamassa, kun Clancy ei tuntunut ymmärtävän mitä siltä haluttiin. Lopulta jalat löysi omat paikkansa. Laukannostot tehtiin alkuun ravista mutta siirryttiin aika nopeasti käyntinostoihin. Raipalla naputettiin eteen lavalle ja siitä sitten laukka (ääni mukana nostossa.). Myös pysähdys - peruutus (sekin opittiin eilen) ja siitä laukan nosto oli loistava työkalu nostojen avuksi. 
On se vaan helppoa kun joku osaa! 

Kahvia kiitos :)



Äsken iltatallissa Clancy jäi silmät puoliummessa kuuntelemaan kun lauleskelin (epävireisesti) radion mukana. Heinät edessä mutta kuunteli mielummin hyräilyä. Ihana poni, ja selkeästi tosi huono kuuloinen. 

Torsten ei päätään heiniltä nostanut. Kiitti kyllä puurosta mutta keskittyi sen jälkeen olennaiseen. Ei mitään joutavia hyräilyjä tarvita.

Mulla on kyllä tallissa kaksi hevosta jotka ovat luonteeltaan niin toistensa vastakohtia, ettei ole tosikaan. Mielensä pahoittaja, suomalainen juro vs. kepeä ja kupliva irkkupoika. Ihania molemmat ❤️

Kaksi T:tä ❤️ Nekin ovat luonteeltan aika kaukana toisistaan.

Nyt saunaan. Ja whoop whoop, sitten on jo perjantai! Ihanaa alkavaa viikon vaihdetta!