Ensimmäisenä adventtina

Yhteistyössä Hevoshullun kanssa

Klikkaa kuvasta ja katso joulutarjous!

Joulun odotus on yhtä juhlaa. Torstenin kanssa on käyty keskustelua adventtikalentereista. Itse rakastan perinteisiä kuvakalentereita, mutta Torsten on nykyaikaisempi, edes karkkikalenteri ei kelvannut. Tiiäksä kun markkinoilla on jo pitkään ollut sellaisia tavarakalentereita, poni mielestään nokkelana näpäytti. Ei muuta kuin tuumasta toimeen; tervetuloa blogin ensimmäiseen adventtikalenterin luukkuun :) Jokaisena adventtisunnuntaina avautuu uusia juttuja eri yhteistyökumppaneiden kera! Joko huomasit Torstenin esikuvan ja jokaisen hevoshullun ykköslehden tarjouksen? :) 

Torstenhan on aivan otettu tästä kunniasta, että Polle itse lähetti ponille adventtilahjoja. Nyt on hyvä painaa iltaisin pää tyynyyn uudelle tyynyliinalle ja selailla Hevoshulluja, vuorata karsinan seinät tammakalenterin julisteilla ja vetää Pollen kuvalla varustettu fleecepeitto korvien yli. Ei kuulemma paremmin voisi joulun odotus alkaa ;) 

Sinulle, sinne ruudun toiselle puolelle, Torsten ja Polle tarjoavat yhdelle onnekkaalle puolen vuoden Hevoshullut kotiin kuljetettuna. Ties vaikka joskus jompikumpi poneista toimittaisi lehden perille :) Joulun aikaa on hyvä uskoa pieneen taikaan! Jätä kommenttisi sähköpostilla varustettuna ja olet mukana yhteensä kymmenen hevoshullun arvonnassa. Aikaa osallistua on 2.12. asti ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Nyt kuppi kahvia ja rapsuttelemaan melkoisen vaativaa Torstenia, ihastuttavaa ensimmäistä adventtia ♥

Pala paratiisia

Puutarhassa keskellä talvea

Tiedättekö kun ajattelin, että ihanaa, Torsten chillailee viikon rokotuslomalla niin minäkin otan vähän kevyemmin. Ponin rapsuttelun lomassa kerkeän nähdä ystäviä enemmän ja tehdä rästijuttuja. Blogata, paljon. Yeah right. Kun maanantainen jännitys laukesi olen ollut niin saamaton, ettei mitään rajaa ;D Lukuunottamatta kauppojen kiertelyä ja nettishoppailua. Hain tänään postista ihanat marmoripöydät olohuoneeseen. Pesänrakennusvietti on aika korkealla ;) Mitä sitä muutakaan pimeässä marraskuussa tekisi! Garderooppiakin on tullut päivitettyä Zadaa:ssa, eli puhelinsovelluksessa missä myydään käytettyjä vaatteita. Muutamista tuotteista on tullut ihan lemppareita - kuten Maria Lammin käsinkudotusta merinovillatakista sekä THn farkuista - vaikka en aiemmin mikään käytettyjen vaatteiden himoshoppaaja ole ollutkaan.

Ja ehkä mun täytyy korjata, että kuluneena viikkona on tullut jätettyä tekemättä niitä epämiellyttävimpiä asioita, kuten läksyjä. Opiskeluaikoihin on istuttu nautiskelemassa yhden ystävän kanssa viinistä ja juustoista ja toisen kanssa croissanteista ja kahvista Talvipuutarhassa. En ole koskaan aiemmin vieraillut Töölönlahden vieressä sijaitsevassa puutarhassa, mutta varmasti menen vielä joskus uudelleen. Mikäs siinä palmujen katveessa on istuskella, lähes trooppisessa ilmastossa omien eväiden kanssa; Talvipuutarha on just sopiva heppailijankin budjetille, sillä sisäänpääsy on ilmainen. Tunnelma on rauhallinen ja kasviloisto keskelle pimeää kuukautta tekee hyvää.

Että jos sitä nyt näin perjantai-illan kunniaksi keskittyisi niihin läksyihin. Ainakin hetkeksi. Koska huomenna jatkuu taas koulujutut ja sitten vähän pikkujouluillaan. Sunnuntaina käydään töissä ja muutaman tallivapaan jälkeen pusuttelemassa ponia ihan extra pitkään ♥ Tällaisina viikkoina sitä ymmärtää, että on löytänyt elämään jotain ainutlaatuista. Torsten ♥

Mutta nyt niitä läksyjä. Ja jäätelöä. Ihanaa viikonvaihdetta, just sulle!

Selvinpäin vatsahaavaa ja muita stressileveleitä

Eläinlääkäripäivä

Kuvat taattua marraskuu laatua. Viime viikolla treenattiin maastoilun lisäksi useampana päivänä myös kentällä. Pony on hienoin ja ratsastaja varailee ihan pian taas istuntaopettajan. Ja personal trainerin.

Maanantai tuntui kestävän ikuisuuden. Vatsahapot jylläsivät, tiedättehän te miten töitä ei pitäisi tehdä tyhjällä vatsalla, mutta eihän sellaiselta jännitykseltä mitään pystynyt syömään. Torstenia odotti iltapäivällä eläinlääkäri, ja sitä varten olimme harjoitelleen kovasti viime viikot. Pistosharjoituksia on tehty kuulakärkikynällä vaihtelevalla menestyksellä, mustelmia löytyy sieltä täältä. (Ei siis onneksi ponista.) No sattuuhan sitä, kun nyt ei vaan sitä eläinlääkäriä sattuisi. Aikana, jolloin pidin naksutuskoulusta lähinnä naurettavana, olinkin itse melkoinen pelle, sillä nyt naksuttelun ansiosta ollaan tilanteessa, missä Torstenille tilattiin ensimmäistä kertaa sitten nuoruusvuosien rokotus ilman suuhun laitettavaa rauhoitusta. Toisin sanoen poni, joka osaa halutessaan käyttää sekä hampaitaan että kaikkia neljää jalkaansa kropan lisäksi täsmäaseena maailmaa vastaan, saisi olla täysin selvinpäin ottamassa piikkiä kaulaan. Vähemmästäkin syntyy vatsahaava, siis omistajalle. 

Aloitimme raspauksella missä ei mitään mainittavaa, sähköporan ja kaikki se kesti paremmin kuin allekirjoittanut joka pikkuruisenkin reiän poraamiseen haluaa puudutuksen, tosin en ole ihan varma kumpi satttuu enemmän, puudutuspiikki vai itse poraus. Takaisin Torsteniin, joka ei olisi voinut olla hammashoidossa coolimmin ja mitä suun kuntoon tulee, täytyy kyllä antaa propsit micklemien suitsille. Kun mikään remmi ei paina poskia kiinni hampaisiin, on varmasti helpompi tehdä töitäkin :)

Ja sitten koitti totuuden hetki, onnistuisiko rokotus ilman rauhoitusta (ja jos ei niin saadaanko ellän kanssa sumplittua uusi aika kahden päivän sisään, miten niin jätin rokotuksen viime tippaan), mutta turhaan olin päivää syömättä ollut. Porkkanaa eteen ja supernopeat liikkeet eläinlääkäriltä, that's it and everyone was happy! 

Raspaus. Sähköpora ja sen meteli on ok mutta klipperillä ei mitään asiaa edes lähellä ponia? Loogista??

Rokotus

Huh. Seuraavan kerran piikitellään ensi vuonna. Sitä silmällä pitäen tietysti jatketaan harjoituksia, mutta tämä viikko ollaan kyllä niin lomalla. Ei tehdä edes aivojumppaa tyhjällä vatsalla, ehkä vähän harjoitetaan metsurin hommia, todennäköisesti myös vesileikkejä parissakin muodossa ja chillataan. Ihanaa alkanutta viikkoa myös sinulle!

P.s. Ens kerralla laitan sotameikin kuntoon niin ei näytöt säry, sori! ;)

Vuoden Visuaalisin Blogi

Vuoden Visuaalisin blogi

Kaksi kisaa, kolme palkintoa. Viime vuoden upeiden blogipystien viereen, kirjoituspöydän kunniapaikalle, nostetaan tänään Playsson.netin järjestämän blogigaalan Vuoden Visuaalisimman blogin palkinto. Tuhannet kiitokset teille, sinne ruudun toiselle puolelle yli tuhannesta äänestä jotka blogilleni annoitte. Olette huippuja ♥ Ja korvaamaton kiitos kuvaajalleni, äidilleni, joka taltioi minusta ja Torstenista ainutlaatuisen hulppeita kuvia. Rakkaita muistoja joihin on ihana palata, ja suunnitelmia joita innolla toteutetaan. Kiitos ♥