keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Yes yes yes


Tavallinen, täydellinen kesälomamaanantai. Viikonloppuna olin ehdottanut, josko mentäisiin picnicille läheiselle meren rannalle. Ollaan käyty upealla luonnonsuojelualueella usein kävelemässä mutta picnicille ei olla vielä tänä kesänä ehditty. Meri vetää kuitenkin puoleensa ja mikäs sen ihanempaa kuin loikoilla rannalla ja lukea kirjaa merituulen vilvoittaessa hellepäivänä. Kamera oli tietysti mukana, meri kimalsi kuin siinä olisi ollut miljoona timanttia!









T oli tehnyt ja pakannut mukaan ihanat picniceväät. Eipä vielä tässäkään vaiheessa tullut mieleen mitään, koska tällainen T on aina, huomaavainen ja kultainen!










Levitettiin viltti ihan meren tuntumaan - koko rannalla ei ollut ketään muuta joten saimme vapaasti valita paikan - kippisteltiin lasilliset viiniä ja höpöteltiin varmaan tunnin ajan, kunnes nousin ylös ja hain korista jotain - en enää muista mitä. T jotenkin hassusti kysyi että mitä sä tarvitset ja siinä se oli. Musta sormusrasia ja minä pilaamassa Tn täydellisen kosinnan :D Vikkelästi T nappasi rasian ja polvistui. Yes yes yes, I do!


Loppupicnicin ajan vasemmassa nimettömässä kimalsi kilpaa meren kanssa Tillanderin upea kihlasormus.
Olen varmasti maailman onnellisin tyttö enkä tiedä mitä olen tehnyt saadakseni maailman parhaimman miehen ❤️ jonka kanssa elämä on pelkkää lovee. Rakastan sua ❤️

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Kotitallin toinen kvartaali

Kotitallin kustannukset huhtikuusta kesäkuuhun


Melkein jo unohdin, että on aika ynnätä toisen kvartaalin hevoskuluja yhteen. Ajattelin jopa, että ei tässä mitään eroa edelliseen kvartaaliin ole, muutakuin laitumen perustus jota lukuunottamatta summat ovat siis varmasti hyvin pitkälle samanlaisia. Ja miten sitten kävikään...

Toisen kvartaalin kulut kotitallissa ilman omaa kenttää tai muita mukavuuksia minishetlanninponin ja suomenhevosen kanssa

Peikko ja kehäkukkameri

Heinä. Jo tässä kohtaa ylitettiin ensimmäisen kvartaalin kulut. Heinää kului enemmän, koska en ymmärtänyt että toukokuussa voi tulla 25 asteen helle jolloin paalit eivät tietysti puolentoista hevosen käytössä säily. Yhdestä kolmensadan kilon paalista meni pilalle ainakin kaksi kolmasosaa. Sittemmin olen ymmärtänyt levittää koko paalin auki lavojen päälle eikä hävikkiä ole enää syntynyt. 
Heinä kustantaa 0,20e/kg eli kolmelta kuukaudelta 300 euroa. 

Turve, no tässäkin mentiin yli ja reipaasti. Meillä on käytössä irtoturve, paitsi kun se loppui keväällä ja jouduimme ostamaan pussiturvetta vajaa kaksi kuukautta. Se on sitten pirunkallista lystiä se, turvekulut 3 kk ajalta 135 euroa. 

Sähkö; maksimissaan kolmekymppiä hevosten osalta (ei tarkkaa erittelyä kun sama sähkölasku tulee koko tilalle, noin 60 euroa kuukaudessa.). Ihana, ihana valoisuus! Aurinkokeräin on lämmittänyt käyttövedet myös hevosten pesujen osalta ja kuivat kelit ovat taanneet, ettei loimia ole tarvinnut öljypuhaltimella kuivatella.

Koska meillä ei ole omaa kenttää, mutta mahtavat maastot ja iso kenttä muutaman sadan metrin päässä meidän pihasta, tulee kuluihin lisätä kenttävuokra, hieman alle sata euroa kolmelta kuukaudelta. Näillä hinnoilla meidän ei koskaan kannatakaan tehdä omaa kenttää enkä lähtökohtaisesti haluaisi vähäistä laidunmaata uhrata kentälle. Toki jos vuokrakenttä ei olisi lähellä, tulisi miettiä muita ratkaisuja.

Jokapäiväisten peruskustannusten hinta yhteensä 525e/3 kk. Ihan järkevää. 



Kevääseen osuu tiettyjä pakollisia muita toimia, kuten lantalan tyhjennys. Levitimme turvelannan omaan peltoon ennen sen muokkausta, mutta meidän traktorilla sitä ei pystynyt siirtämään lantalasta pellolle. Vuokrattiin avantti viikonlopuksi, hinta 200 euroa. Koneella tehtiin toki muitakin töitä pihalla, mutta sen vuokraus oli pakollista joten se menee hevosten kustannuksiin. 

Meillä on pieni, hieman alle hehtaarin pelto joka muokattiin alkukesästä laitumeksi. Välineistöä ei ole omasta takaa mutta naapurista tuli ammattilainen hätiin. Laitumen perustus ei toivottavasti ole kuin kerran kymmenessä vuodessa edessä ja tulevina kesinä heinäsäästöä ajatellen laidun maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa (ja toki kaikki voi paremmin kun saa elää laitumella!). Perustamissumma siementen, lannoitteen ja työn kanssa oli 590 euroa. Suhteellisen suuri kuluerä, etenkin kun näin kuivalla on todennäköisesti osa siemenistä kuollut ja laidun näyttää tällä hetkellä rikkaruohopellolta eikä sinne taida hyvällä tahdollakaan olla hevosilla tänä kesänä mitään asiaa. Ensi kesää odotellessa. 

Aitatavaraa lähinnä tarhaa varten mutta parisataa metriä leveää nauhaa taisi jäädä tulevalle laitumellekin oli pakko tilata, yhteensä 130 euroa.

Vielä tässä vaiheessa summa on kohtuullinen, mutta sitten siihen lisätään yksi 500 euroa syksyllä tarhan viereen kasatusta savimaasta, joka siis tarhan pohjasta raavittiin, ja joka nyt vihdoin saatiin tontilta pois. Savimaa ei ole kovin haluttua tavaraa ;D Enkä kehtaa edes sanoa, että vasta jälkikäteen tajusin tarvitsevani vähän savimaata alas omalle pellolle. Niistä 30 kuormasta mitä pihasta rekalla lähti, olisi muutama kärryllinen varmaan uponnut ihan omalle maalle. Hehheh. 

Tällaiset yksittäiset kuluerät yhteensä 1220 euroa. 





Sitten päästään niihin laskuihin jotka täysihoidossakin olisi vuokran päälle maksettava, lisärehuja ja örkkimyrkkyjä, pakollisia varustehankintoja kuten uusi piiska Torstenille ja aurinkovarjo Peikolle, kaikki yhteensä about parisataa euroa, hieman alakanttiin arvioituna. Kengityskulut 110 euroa Torstenin osalta eikä onneksi yhtään eläinlääkärilaskua. 

Yhteensä kaikki hevosten kulut toiselta kvartaalilta 2285 euroa. Että oli siinä hiuksen hieno ero ensimmäisen kvartaalin kuluihin, reilu tuhat euroa heittoa. Onneksi summa sisältää näitä tällaisia kertamaksuja, että voi edes jollain perustella miehelle, että miten se hevosen pito olikaan halvempaa kotona kuin vieraissa ;) Eipä sillä että tätä enää pois vaihtaisi. Aamulla kenttätyöskentelyä ohjasajaen Clancyn kanssa, Peikko on nauttinut hetken puutarhassa poolin täytön ohella ja seuraavaksi Torstenin kanssa maastoon. Saadaan T seuraan fillarin selässä - kesäsunnuntai parhaimmillaan ❤️

torstai 19. heinäkuuta 2018

Helleaallon aikaan

Jätskillä merenrannalla ja aurinkotuolissa omenapuun varjossa, siinä eilisen päivän tehopuuhat.

Kukapa olisi viime kesän jälkeen uskonut, että tänä kesänäkin ollaan märkiä, hiestä. Helteisiin tottumattomat, kuten nuori poika Clancy, ovat hätää kärsimässä, kun taas esimerkiksi Torsten ei ole moksiskaan. Tietää varmaan, että talvi tulee kyllä ja nyt ei pidä valittaa. Clancy ei oikein osaa säädellä omia toimiaan ja tummaan karvapeitteeseen kuumuus iskee kahta kovemmin. Liikutus tehdään aamuvarhaisella tai iltamyöhään, heti kun pääsee menemään varjoissa ja alle kolmen kympin paahteessa. Meidän tarhoissa ei ole varjoa kuin isoilla hevosilla ja niilläkin vain hetken aikaa aamulla ja sitten illalla, joten koko kolmikko seisoo kuumimman ajan päivästä sisällä, missä on myös lämmin mutta kuitenkin varjoa ilman paarmoja. Niitä pirulaisia on liikaa... 
Peikko jonka tarhassa ei ole sitäkään varjoa tarjolla mikä isommilla kaveruksilla on, viettää päivästä suurimman osan puutarhassa puiden alla. Torsten ja Clancy ovat aavistuksen kateellisia mutta niillä on sitten muuta kivaa; metsälenkkejä ja irtona kentällä riekkumista. Jos Clancy ei olisi niin kovin puuhakas iltaisin eikä Peikko olisi niin julmetun pieni, kääntäisin päivärytmin varmasti päälaelleen. Valitettavasti seudulla kulkee säännöllisesti kolme sutta, jotka todennäköisesti pitäisivät pikkuPeikkoa maukkaana välipalana enkä uskalla ottaa riskiä, vaikka tiedänkin että alueella on paljon hevosia öisin ulkona. (ja paljon luonnoneläimiä syötäväksi mutta osaako susi katsoa että tuo on lemmikki, ei oteta sitä?) Hevosten onneksi kissanpennut herättävät aamulla aikaisin (joko herätään, joko joko?!) joten hevoset ovat menneet näin lomallakin monesti ennen kuutta ulos ja viime aikoina olen onnistunut sekoittamaan Clancyn sisäistä kelloa niin, että eilenkin iltatalli oli yhdentoista aikaan. Ennen nuorukaisen muuttoa pihalle Torsten ja Peikko olivat monesti puoleen yöhönkin asti ulkona, jos itsekin puutarhassa hengailtiin; mikäs siinä valoisassa kesäyössä, kotitallin suurimpia etuja kun ihan itse saa päättää!

Eilisen loikoilun ja herkuttelun lisäksi kävi muuten eläinlääkäri raspaamassa koko kolmikon. Torstenilla ei mitään kummempaa, ruunikoilla vähän enemmän sanomista; ja mainittakoot vielä, että suomalainen oli ainoa joka selvinpäin kesti sähköporalla suun hoitamisen. Pisteet kotimaiselle ;)

Noin muuten näiden viimeisten lomaviikkojen teema on ollut aurinkotuolissa loikoilu; mahdollisimman varjossa. Puhallettiin pooli pihalle ja mikäs sen mukavempaa kuin käydä välillä patjan päällä vilvoittelemassa. Paljon muuta ei olekaan tullut tehtyä. Kirjat ovat vieneet mukanaan, kissanpentujen leikkiä voisi seurata tunteja päivästä ja noh, viime viikonloppuna tehtiin kevyt 30 neliön laatoitus. Kolmen tonnin asennushiekan lapiominen käsin ja 28 kiloa painavien laattojen latominen jotakuinkin suoraan sai mukavasti hien pintaan ;D Tämän illan plääni on hakea punamultaa rautakaupasta, valaa hoitopaikalle betoni johon uskaltaisi sitoa vetopaniikkisenkin hevosen kiinni ja laittaa makuuhuoneeseen sata vuotta vanhan ilmastointilaitteen hurisemaan niin aikaisin, että lämpötila laskisi edes alle kahteenviiteen. Tässä vielä muutama puhelinkuva ennen hommiin siirtymistä :)

Peikko tahtoo oman poolin!

Yksin puilla puuhailu on ihan kivaa...

mutta kaksin se on tuplasti kivempaa!

Rasse ja Basse neuvovat, näillä helteillä työnteko tulee ottaa rennosti. (Ja sitten he pistivät lasisen kynäpurkin pirstaleiksi.)

Jotakuinkin epäkäytännöllinen autokatos sai laatoituksen; purettiin väliseina ja pientä siistimistä muutenkin, tähän tulee kiva suojainen ulkopesupaikka...

Peikko ♥ oikealla näkymä keittiön ikkunasta!

Toki Torstenkin on päässyt puutarhaan, ainakin aina silloin kun on suihkua vailla. Puutarhaletku keittiöstä ulos vaan.

Kesäaikaan silkkaa säästöä, kukat poimitaan puutarhasta tai teidenvarsilta :)

Toissapäivän täydellinen hellepäivä, kun äiti ja systeri tulivat viettämään vapaapäivää maalle; mainittakoot, että upeat sääret eivät ole minun. Omani ovat näin kesäisin kyllä vieläkin ruskeammat, mutta turpeesta... 

Viinirypäleet alkavat saada väriä ja kirsikat ovat kypsiä!

Torstenin kanssa on tehty kentällä hieman kevennetysti töitä mutta kuitenkin suht normaalisti. Laukkatyö on tuottanut tulosta, Clancy pitää poni sopivasti liikkeessä ;) Kuva alhaalla oikealla, meidän maailman paras maastoseura ja silloin tällöin myös kenttäseura; Torsten jumaloi kovasti Intoa muistuttavaa suomenhevosta ♥

Ruusukaaresta ja kärhöistä...

Kesäherkkuja ja hameostoksilla. (Lohjan Modaa voi aina suositella lähialueella asuville, heillä nyt kesäalessa vaikka mitä!) Tuo keskimmäinen mansikkakuva on viime viikolta, kun luulin jo että satoa ei enää tulisi. Veikkaan että vielä saisi jonkun astian kerätä. Perheille ja omaan pakkaseen ja tietysti tuoreeltan herkutteluun on poimittu reilusti yli 50 litraa mansikkaa. 

Tätä näkyä kyllä odotellaan kovasti; vesisadetta kiitos!

torstai 12. heinäkuuta 2018

Torstenin dressagetreenistä

kuvia ja kuulumisia


























Eilisestä helletreenistä kuvia - Torsten oli aika makee. Kahden päivän ajan se on tanssahdellut kentällä niin että hiki on virrannut molemmilla mutta palkkioksi on istahdettu puutarhaan töiden jälkeen nauttimaan kylmästä juomasta ja (liian pitkästä) nurmikosta. Kentällä on tehty ihan perusjuttuja, kun hieman on tuo vyötärönlinja kadoksissa ja aika vähän on viime aikoina tehty kunnon jumppaa, tässä kun on ollut kaikenlaista. Avotaivutuksia, siirtymisiä askellajien välillä ja sisällä; etenkin ravissa. Ei hitsi kun joku joka osaisi näyttäisi ponille, mitä tarkoittaa passage. Se on niin lähellä! Mutta kuitenkin omien taitojeni ulottumattomissa. Suhteellisen onnekasta omistaa itseä niin paljon taitavampi hevonen.

Clancy on jäänyt kauniisti tarhaan odottamaan, kun Torsten on tehnyt töitä aamupäivisin. Tarhan aidan korotus parillakymmenellä sentillä toi mielenrauhan ja Clancy on tyytynyt lähinnä hirnahtelemaan tarhastaan ja keskittynyt pääasiassa heiniin ja Peikon seuraan. Fiksu poni! 

Viime päivät ovat menneet rytmillä Torsten, Peikko, Clancy. Sama järjestys kuin iltapuurojen jaossa ;) Keskimmäisen kanssa on lähinnä puuhattu puutarhajuttuja, poni on ollut mukana kitkemässä ja tehnyt erityisen tarkkaa työtä nyhtäessään ruohoa puiden ympäriltä. Yhtenä iltana se oli käsihevosena kärryhevosen matkassa ja oli taas melkoisen tohkeissaan ihan omista retkistään ;D

Viimeisenä vuorossa oleva Clancy on käynyt kahtena päivänä maastossa. Ensimmäisellä (talutus)reissulla oli varmuuden vuoksi mukana luottohevonen naapurista sekä kaksi taluttajaa hurjalle nelivuotiaalle. Yli tunnin lenkillä kohdattiin useita autoja sekä päriseviä ruohonleikkureita mutta ponin mielestä hurjinta oli isot kivet metsässä. Koska ensimmäinen lenkki meni reippaasti, nostettiin eiliselle lenkille vaikeusastetta. Clancy pääsi käsihevoseksi kärryhevosen matkaan! Taaskaan ei mitään ongelmia joten lyhyt reissu riitti; kärryhevonen jatkoi pidemmälle lenkille ja me suuntasimme takaisin kotiin. Kyllähän aikuisetkin hevoset vähän ihmettelevät kun lenkillä lähdetään eri suuntiin, mutta hienosti Clancy keskittyi taluttajaan ja tämä ihana taluttaja naapurista teettikin ponilla oikeaa aivojumppaa. Clancy kävi mm katolla varustetulla bussipysäkillä, tutki oman puutarhan kasvihuoneen lähietäisyydeltä ja toimi kaikessa moitteitta. Siinä on kyllä niin viisas nuori hevonen. On melkein vaikea kuvitella että kaikki se elämänilo ja uteliaisuus ja eteenpäinpyrkimys katoaisi siihen paikkaan kun satula laitetaan selkään tai kärryt perään.

Tänään on kuitenkin ollut ihan liian kuuma kentällä pyörimiseen ja Clancyn aivoillekin lepopäivä on ollut paikallaan. Aamulla kengittäjä taikoi sille uudet kengät jalkaan, Peikko on jatkanut töitään puutarhassa ja Torsten pääsi parhaassa suomenhevosseurassa puolentoista tunnin lenkille metsään. En kerännyt ohjia lenkillä kertaakaan käteen; on Torstenistakin kuoriutunut oikeassa seurassa oikein mallikelpoinen maastoratsu. 

On tässä tullut vitsailtua, että miten sitä ikinä missään töissä kolmen hevosen hoitamisen jälkeen ehtii käymään ;) Etenkin kun ponien lisäksi on kaikenlaisia pieniä projekteja jatkuvasti käsillä. Viime päivinä hauistreeni on hoitunut lastaamalla ja purkamalla reilu kolmisenkymmentä neliötä betonilaattoja pihalle pinoon; jos vaikka poneille vähän laatoitettua ulkovesikarsinaa rakentaisi, nyt kun lämminvesi on vihdoin (halleluja!) saatu alapihallekin. 
Heppatyttönä aika usein tulee punnittua tavaroiden painoa rehusäkit mielessä eikä mennyt kolmekymmenen kilon veikkaus pahasti pieleen, 28 kg per laatta teki loppuvaiheessa jo vähän käsivarsille tiukkaa. Ja siihen muutaman tunnin kitkemistalkoita, aitojen fiksausta, parvekkeen pesua, pari kuutioita polttopuita ja kotona pesukone on pyörinyt aamusta iltaan. 

Todennäköisesti loppuviikko vietetään rennommissa merkeissä; sadetta sääennusteessa, poneille vapaa ja itselle lupa lukea kirjaa sohvalla, vaikka koko päivän. Rentoa alkavaa viikonvaihdetta ♥️