juhlaillan kiitos
Vuosi 2016 on tuonut mukanaan iloa ja onnea. Rakkautta ja vähän draamaakin, elämä harvoin on pelkkää nousujohteista juhlaa mutta onneksi enimmäkseen kuitenkin :) Tänään ratsastellessani Torstenilla koulukiemuroita priimalla kentällä kahdeksan asteen lämmössä raittiissa ilmassa äidin ja erään kultaisen koiran kanssa ja sen jälkeen hinkatessa (omaa) autoa (joka kuulemma menisi myös biojäteastiasta, kenkäkaupasta, hevostarvikeliikkeestä - you name it) oman kullan kanssa ja nyt myöhäisen nakki- ja perunasalaatttilounaan jälkeen ei voi kuin ajatella, että ihan tavallisista asioista syntyy täydellinen arki. Ja että arki ja juhla saavat omasta puolestani sekoittua juuri niinkuin ne tänään tekevät. Illaksi saa kihartaa hiukset ja laittaa hieman kultaista väriä luomille, kun menemme ihan vain kaksistaan nauttimaan ravintolapöydän antimista. Keskiyöllä korkataan sitten skumppapullo suuremman seurueen kesken ja vaihdetaan tietysti asiaan kuuluvat keskiyön suukot. Jos voisin, pussaisin silloin myös Torstenia ja perhettä, ystäviä ja kissoja ja Pätkistä. Ja lähettäisin lentosuukkoja teille, sinne ruudun toiselle puolelle. Koska ihmiset ja eläimet joiden kanssa jakaa arjen ja juhlan, muovaavat omasta elämästä sen, minkälaista se milläkin hetkellä on. Parhaimmillaan parasta! Ja kaikenlaiset muut tuntemukset on hyvä jättää oman onnensa nojaan. En niin välitä uudenvuodenlupaksista, mutta ehkä tulevana vuotena keskityn entistä tarkemmin oman energian käyttöön ja toisaalta sitä kautta myös siihen, minkälaisessa seurassa omaa aikaa tulee käytettyä. Ei ole itsekästä ajatella myös itseään - se on jopa ihan tervettä :) Haluaisin myös ajatella, että mitä paremmin itse voi ja jaksaa, sitä enemmän pystyy ottamaan myös muita huomioon.
Joten kiitos teille, lähetän keskiyöllä lentosuukot jokaiselle juttujani tänä vuonna lukeneelle. Olette tärkeitä, toivottavasti tiedätte sen :) Nähdään ensi vuonna, pus! ♥
