lauantai 31. joulukuuta 2016

Uuteen vuoteen

juhlaillan kiitos


Vuosi 2016 on tuonut mukanaan iloa ja onnea. Rakkautta ja vähän draamaakin, elämä harvoin on pelkkää nousujohteista juhlaa mutta onneksi enimmäkseen kuitenkin :) Tänään ratsastellessani Torstenilla koulukiemuroita priimalla kentällä kahdeksan asteen lämmössä raittiissa ilmassa äidin ja erään kultaisen koiran kanssa ja sen jälkeen hinkatessa (omaa) autoa (joka kuulemma menisi myös biojäteastiasta, kenkäkaupasta, hevostarvikeliikkeestä - you name it) oman kullan kanssa ja nyt myöhäisen nakki- ja perunasalaatttilounaan jälkeen ei voi kuin ajatella, että ihan tavallisista asioista syntyy täydellinen arki. Ja että arki ja juhla saavat omasta puolestani sekoittua juuri niinkuin ne tänään tekevät. Illaksi saa kihartaa hiukset ja laittaa hieman kultaista väriä luomille, kun menemme ihan vain kaksistaan nauttimaan ravintolapöydän antimista. Keskiyöllä korkataan sitten skumppapullo suuremman seurueen kesken ja vaihdetaan tietysti asiaan kuuluvat keskiyön suukot. Jos voisin, pussaisin silloin myös Torstenia ja perhettä, ystäviä ja kissoja ja Pätkistä. Ja lähettäisin lentosuukkoja teille, sinne ruudun toiselle puolelle. Koska ihmiset ja eläimet joiden kanssa jakaa arjen ja juhlan, muovaavat omasta elämästä sen, minkälaista se milläkin hetkellä on. Parhaimmillaan parasta! Ja kaikenlaiset muut tuntemukset on hyvä jättää oman onnensa nojaan. En niin välitä uudenvuodenlupaksista, mutta ehkä tulevana vuotena keskityn entistä tarkemmin oman energian käyttöön ja toisaalta sitä kautta myös siihen, minkälaisessa seurassa omaa aikaa tulee käytettyä. Ei ole itsekästä ajatella myös itseään - se on jopa ihan tervettä :) Haluaisin myös ajatella, että mitä paremmin itse voi ja jaksaa, sitä enemmän pystyy ottamaan myös muita huomioon. 

Joten kiitos teille, lähetän keskiyöllä lentosuukot jokaiselle juttujani tänä vuonna lukeneelle. Olette tärkeitä, toivottavasti tiedätte sen :) Nähdään ensi vuonna, pus! ♥

torstai 29. joulukuuta 2016

Riippumattoja ja villahousuja

Onkohan tämä totta laisinkaan 





















Kop kop kop, kopoti kopoti kop, välillä täytyy koputella puuta tai kuopsutella jäistä maata - miten voikin ratsastus tuntua näin hyvältä! Kevyeltä ja selkeältä mutta kuitenkin sopivan haastavalta, oma kroppa pistää kapuloita rattaisiin mutta paikoitellen palaset loksahtelee kohdalleen ja niillä hetkillä vanha ja raihnainenkin elää pitkään. Ja jotta ihan oikeasti elää niin ihan kohta alkaa jumppakausi, viimeistään kaukomaan beachillä kun miettii miten saa sk 50 aurinkorasvaa levitettyä joka puolelle kroppaa. Heh heh. 

Ei sentään, mutta sekä minulle että Torstenille sopivat aavistuksen viileämmät ilmat ja villahousut (jotka btw Torsten saa edelleen pitää, kääk!). Talviratsastuksessa on nimittäin puolensa ja hyvänä talvena tasapaino treenien välillä hipoo täydellisyyttä! Lumihangessa syntyy isoa liikettä ja lihaksia ja jäätyneellä maalla luonnistuu kootut askellajit sekä tasapainon harjoittelu. Tällä hetkellä täällä on treenattu enenevissä määrin  kyykkyravia ja laukka - käynti siirtymisiä toooodella tasapainossa, koska muutakaan ei voi ;) Ei välttämättä huono asia ollenkaan. (Oikeasti maneesireissu on jo suunniteltu, koska pakkohan se on kokeilla mihin poni kykenee optimaalilla pohjalla :O)

Mutta sellaista tänne. Nyt lomakohteiden ihmeelliseen maailmaan - hei mihin kannattaa lähteä jos haluaa lämpöä ja rauhaa, riippumaton, kylmän juoman ja turkoosin meren? Kesäinen eurooppa ei kuulemma näin tammikuussa käy, höh. Torstenkin olisi halunnut lähteä mukaan! ;)  

tiistai 27. joulukuuta 2016

Aurinkoterapiaa

Viisi päivää jouluruokaa ja hetkiä elämästä

Se oli siinä, ei enää jouluruokaa tai musiikkia tänne tänä vuonna. Joulunpyhiin valmistauduttiin rennoin rantein joten mitäpä muuta pitkä viikonloppu olisi voinut olla kuin rennon onnistunut. Kiireetöntä olemista ja talleilua, Torstenin aamuhörinöitä ennen kukonlaulua Tapanina, reippaita täykkärilaukkoja pehmeillä maastoteillä. Torsten on kuuuuma, yksi sivuloikka yllätti mutta nostan itselleni hattua että sain kammettua takapuolen takaisin satulaan sieltä kaulalta, Torstenin steppaillessa vielä laukkamoodissa. Parasta adrenaliinia ja oikeasti Torsteniakin nauratti ;)

Vaan eipä ole kameraa kulutettu edes valoisina tallipäivinä ja toisaalta eilisen aurinkoterapian ja keväältä tuoksuneen ilman jälkeen tuntuu, että kiitos ja näkemiin joulu. Tehdään tilaa keväälle :) ja puhelimen täyteen kamerarullaan, aurinkoa ja lämpöä kun on luvassa jo ennen kesää. Ihana ja vitsikäs mieheni rikkoi emme vaihda lahjoja tänä jouluna lupauksen ja paketoi kuusen alle ulkomaanreissun. What can I say, kaksi T:tä tekee elämästä upean! ❤

Home sweet home!

Irtiottoja arjesta, pitkiä lounaita meren rannalla.

Ponin luxuselämää, puhelimessa ei kamera riitä kuvaamaan tarhan toisesta päädystä toiseen päätyyn asti - liekö kyseessä liian suuri tarha vai surkea kamera ;) - chia de gracian herkkuja valkoiselta liinalta tarjottuna ja maastoilua, mikäs sen parempaa!

Love my city!

Trooppista ilmastoa talvipuutarhassa sekä ihana jogurttia ihanassa seurassa.

Viimeistä kertaa veneellä ensimmäinen joulukuuta, heti kun laiturit sulivat ja vene saatiin nostettua ylöskin ;)

Pikkujoulutunnelmia uudessa Hotel Clarionissa.

Maisemat ovat huikeat!

Koti jouluasussa.

Piparitalkoot!

Joulun herkkuja, nyt on biksukunto kaukana. 


Joulupöydässä syötiin perinteisten laatikoiden ja kinkun lisäksi tacoja. Kissoja nauratti :)

Vaikka joulukuussa on puskailtu on koulutreenit maistuneet hyvältä - ja tämän päivän piffiaskeleiden jälkeen ei voinut kuin nauraa, on tämä vain mahtava hevonen ♥

Kivaa vuoden viimeistä viikkoa, palataan pian :)

lauantai 24. joulukuuta 2016

Merry Pink Christmas















Toteutukoot pienimmätkin toiveesi, olkoon ilo ja valo mukanasi. Rauhallista ja lämmintä joulua sinulle 💖