Riippumattoja ja villahousuja

Onkohan tämä totta laisinkaan 

Kop kop kop, kopoti kopoti kop, välillä täytyy koputella puuta tai kuopsutella jäistä maata - miten voikin ratsastus tuntua näin hyvältä! Kevyeltä ja selkeältä mutta kuitenkin sopivan haastavalta, oma kroppa pistää kapuloita rattaisiin mutta paikoitellen palaset loksahtelee kohdalleen ja niillä hetkillä vanha ja raihnainenkin elää pitkään. Ja jotta ihan oikeasti elää niin ihan kohta alkaa jumppakausi, viimeistään kaukomaan beachillä kun miettii miten saa sk 50 aurinkorasvaa levitettyä joka puolelle kroppaa. Heh heh. 

Ei sentään, mutta sekä minulle että Torstenille sopivat aavistuksen viileämmät ilmat ja villahousut (jotka btw Torsten saa edelleen pitää, kääk!). Talviratsastuksessa on nimittäin puolensa ja hyvänä talvena tasapaino treenien välillä hipoo täydellisyyttä! Lumihangessa syntyy isoa liikettä ja lihaksia ja jäätyneellä maalla luonnistuu kootut askellajit sekä tasapainon harjoittelu. Tällä hetkellä täällä on treenattu enenevissä määrin  kyykkyravia ja laukka - käynti siirtymisiä toooodella tasapainossa, koska muutakaan ei voi ;) Ei välttämättä huono asia ollenkaan. (Oikeasti maneesireissu on jo suunniteltu, koska pakkohan se on kokeilla mihin poni kykenee optimaalilla pohjalla :O)

Mutta sellaista tänne. Nyt lomakohteiden ihmeelliseen maailmaan - hei mihin kannattaa lähteä jos haluaa lämpöä ja rauhaa, riippumaton, kylmän juoman ja turkoosin meren? Kesäinen eurooppa ei kuulemma näin tammikuussa käy, höh. Torstenkin olisi halunnut lähteä mukaan! ;)