tiistai 31. joulukuuta 2019

Tervetuloa uusi vuosikymmen







Koko Midgårdin jengi toivottaa teille oikein hyvää uuden vuoden iltaa ja satumaista vuotta 2020! Kiitos, kun olet ollut mukanamme tämän vuosikymmenen ajan ♥️

(Meillä on täällä toooooosi hurja vuoden vika ilta, ponit sisällä tallissa radio päällä ja me järjestellään kotona kaappeja :DD Ehkä tähän siivouksen oheen täytyy avata pullo skumppaa :D)

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

2019

Alkuun ajattelin, etten kirjoita, koosta tai mitenkään muutenkaan muistele kulunutta vuotta. Että se tekee liian kipeää. Tajusin kuitenkin aiemmin, että olen elänyt tänä vuonna elämäni onnellisimpia hevoshetkiä. Pakkohan niitä on muistella. 


Niinpä kokosin tähän omat suosikkikuvani tältä vuodelta, lähinnä puutarhasta ja rakkaista eläinystävistäni. Siellä ja niiden seurassa niitä rakkaita hetkiä on eletty ja tunnettu.
Ja onhan vuosi ollut aivan fantastinen, siihen saakka kunnes se muuttui paskimmaksi ikinä. Mutta ennen sitä. Ja niitä muistoja halusin tähän kanssanne jakaa ♡

Osa kuvista on otettu puhelimella. Ja todennäköisesti ainakin melkein kaikki näistä kuvista on nähty täällä aiemminkin tänä vuonna. Parhaita hetkiä pitää kuitenkin vaalia ja niistä voi kuvien antaa puhua puolestaan useamminkin kuin kerran. 

Joten tästä se lähtee. Lumisesta tammikuusta!































Minulla ei ole vuodesta mitään "yhteenvetoa" tai sanoja selostamaan tunteita. Hevosettomassa elämässä kotiin on saatu uusi keittiö ja terassin ovi sekä paljon piharemppaa. Työmaailmassa vaihdoin ihanan mutta hyvin kuormittavan opettajatyön määräaikaiseen somevastaavan työhön - se muuttui marraskuussa vakituiseksi pestiksi ja olen todella iloinen siitä. Muuten elämässä suru ja ikävä on pohjatonta mutta en voi kuin lämpimästi suositella ehkä muillekin samassa tilanteessa olevilla käymään rohkeasti läpi kulunutta vuotta. Sillä ennen valtavaa surua, oli valtavasti iloa. Ja surun lomassa, on ollut myös pilkahduksia ilosta - ja joka kuukausi, niitä on pikkuisen enemmän kuin edellisenä. 

Rauhaa, rakkautta ja poneja, niitä toivon seuraavalle vuosikymmenelle. 

torstai 26. joulukuuta 2019

Tapanina

Most wonderful time of the year, totally. Jos kesää ei lasketa mukaan!


Näin Tapanin päivän iltana voin todeta, että olipahan ihana joulu. Yhdessäoloa ja upeita eläimiä. Meillä oli aattona vieraana sekä pikkupupu Hans-Peter että hänen uusi ystävänsä, 12 viikkoa vanha pienen pieni Rose-Mary. Ja miten hienosti kaikki eläimet tulivat toimeen! Siskon kanit eivät omista häkkiä joten ovat kyläillessäänkin ihan vapaana. Varmuuden vuosi otettiin kuitenkin sisälle ulkohäkki missä HP vietti kesällä aikaa, ja ensimmäinen joka sinne meni oli tietysti Basse. Rasse ja Basse olivat kesäisinkin aina ensimmäisenä änkeämässä häkkiin mikäli se sattui olemaan ulkona nurmikolla eikä varastossa. Outoja kissoja mutta siellä se Basse vaan hengaili, häkin ovi tietysti auki. Ja kanit toisella puolella :D Ruokailuun Basse liittyi kuitenkin mukaan ja lahjojen jaossa koko eläinjengi oli aivan innoissaan yhdessä matolla repimässä lahjoja auki. Pätkis, kissat ja kanit ovat olleet koko vuoden niin kiltisti että saivat hirmuisesti lahjoja ❤️ Ei kerrota sitä poneille, ne saivat omenoita ja thats it :D Olen kyllä suunnitellut niille ensi kesäksi pientä mutta elämänlaatua suuresti parantavaa talli, katos ja tarharemppaa joten ponit eivät saa viikkorahoja tai extralahjoja piiiiitkään aikaan. 

Pätkis, Rasse, Basse ja kanit jossain puusen alla :)

Hans-Peter ja Rose-Mary 


Joulupöydän herkkujälkkäreitä.

Aaton lisäksi viimeiset pari päivää ovat olleet täydellistä nollausta. Koko joulukuu on töissä painettu pitkiä päiviä joten rentoutuminen tuli oikeaan paikkaan. Ja kun vielä hevosten kanssa on päässyt harrastamaan sulalla ja lanatulla kentällä, ei voi valittaa. Tänään kapusin Torstenin selkään ekaa kertaa joulukuussa... Että siinä mielessä postaustahti menee käsi kädessä ratsastuskertojen kanssa. Ai kamala. 


Postaus on kuvitettu puhelinkuvien lisäksi muutamilla kotikuvilla. Mietin että mikä joulusta tekee niin ihanan, satumaisen, näinäkin päivinä kun ei oikeastaan tee mitään? Tulin siihen tulokseen että sen on pakko olla just se, kun saa olla rauhassa nauttia kodista eikä tarvitse lähteä mihinkään. Sen lisäksi kaikki - ruoka, kukat, kynttilät... Puusauna... Valot ja musiikki! Rakastan joulumusiikkia ja melkein mieleni pahoitin kun radiossa ei enää tänään tallia siivotessa soinut joulumusiikki. Mun puolesta kun se saisi soida ainakin loppiaseen asti, mutta ymmärrän että se ei olisi ehkä ihan kaikkien mieleen. 





Melkein koko päivä pyjamassa ja aamuhämärässä jättikuppi kahvia. 

Onneksi kotona saa soittaa joulumusiikkia niin pitkään kuin haluaa ja nauttia joulun tunnelmasta vielä hetken - sitten alkaakin jo toivottavasti lyhyen ja vähäpakkasisen talven jälkeen heräillä kaipuu keväästä. 
Tunnelmallista Tapanin iltaa! 

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Ensimmäisenä adventtina





























Ihana ensimmäinen adventti ♥️ Viikon pitkien ja kiireisten työpäivien jälkeen sekä ilma että fiilis ovat olleet tänä viikonloppuna täynnä J O U L U A. Saatiin mieletön ilma adventin viikonlopulle - kyllä kiitos ihana aurinko ja kevyt puuterilumikerros! Olkoonkin, että ratsastuksen kannalta + 5 olisi optimaali. Kaikki sen yli saa Torstenin hikoamaan turreturkissaan pelkästä käynnistä ja melkein kaikki sen ali, no, ei tarvitse tehdä muuta kuin käyntijumppaa silloinkaan. Tänä viikonloppuna pojat ovat jatkaneet pientä lomaansa. Ihana kun ovat saaneet rapsutella ilman loimia. Jo oli aikakin, viime viikon kaatosadepäivien jälkeen. 
Täydelliseen latausviikonloppuun on kuulunut ponien seurustelu (ja hokinvääntö) hetkien lisäksi aamukaffet auringon paistaessa, kevyen lumipeitteen kimaltaessa - kotona on siivottu, leivottu ja koristeltu kuusi ♥️ Kissat ovat täysin hullaantuneita kuusesta ja viettävät eniten aikaa kuusen ympärillä. Kuusi on varmuuden vuoksi köytetty rautalangalla seinään kiinni ja alaoksien pallot ovat muovia - on niillä öisin palloteltukin :D Tästä syystä hienoimmat koristeet ovat siis aivan latvan tuntumassa :P 

Oikein ihanaa joulukuuta ♥️