Päiväunilla

Kyllä kai se on niin, että jos kenraali menee huonosti, kisat puolestaan hienosti. No, en mä nyt varsinaisesti tätä ole vielä päässyt allekirjoittamaan, mutta sanonta toisin päin on täysin paikkaansa pitävä! 

Eilisen hyvin menneen ratsastukseen jälkeen tänään oli siis suuntana Laaksopohjan kartanolla TFCn järjestämät aluekouluskabat. Määrä sai korvata laadun, kun olin ilmoittanut meidät kahteen luokkaan yhden sijaan. Ensimmäisenä vuorossa oli K.N. Special. Poni nukkui niin maneesissa alkulämmittelyssä kuin kentällä  kouluaitojen sisälläkin, ja sain tosissaan tehdä töitä jotta sain ponin liikkumaan minkäänlaisessa tahdissa eteen päin. Radalla ei ollut kuitenkaan muita rikkoja, mutta tiet olivat vähän sinne päin - selkeästi mä en pysty keskittymään kahteen asiaan samaan aikaan. Päätuomarilta reilu 60 %, toiselta 56 %, joten yhteisprosentit olivat 58. No, ei se mitään, nyt täytyisi vain herättää poni kunnolla seuraavaan luokkaan. 

Torsten odotteli väliajan superhienosti, hengaili, jutteli niin hevosille kuin ihmisille ja söi porkkanoita. Yritin mä tehobuustata ponin vielä ennen seuraavaa ratsastusta Cociksellakin, ja siitähän poni kyllä piti. 

Toisessa veryttelyssä poni oli paljon paremman tuntuinen. Johtui ehkä siitä, ettei se tiennyt mitä tuleman pitää. Reppana, luulikohan se pääsevänsä vihdoin palkintojen jakoon :D No, etenkin, kun olimme lähtövuorossa seuraavina, poni kulki _hienosti_ odottelualueella. Ihan hetken se jaksoi kantaa ja pompottaa radallakin, mutta sitten tuli taas nukkumatti heittämään unihiekkaa ponnyn silmiin, ja se oli siinä. Vaikka rata oli omasta mielestäni paljon parempi kuin ensimmäinen, tuomareiden ollessa uudet, oli prosenti huonommat. Molemmat antoivat 56 %. Ei varsinaisesti siis roskaruuan paikka, mitä olemme sijoille päästyämme harrastaneet, mutta silti kotiin ajettiin Mäkin kautta. Voihan sitä sanoa vaikka lohturuuaksi ;)

Okei, tossa tehdään tosi hyvä laukkasiirtyminen ja ...

"Okei, tossa otetaan siis muutama monteaskel ..."

No, jos johonkin voi olla tyytyväinen, niin poni käytökseen. Se oli niin rauhallinen, lastasin ja purkasin sen yksin molemmilla kerroilla, ja muutenkin ponin ilmekin oli kovin seesteinen. Iltapäivällä se pääsi takaisin laitumelle Inton luokse (jolla olisi jo kova hinku töihin!), ja jäi sinne mutakuorrutettuna nauttimaan kesäillasta. Poni ei taida arvatakkaan, että huomenna on aikainen lähtö kohti Vihti DCn rataharjoituksia ;) Saas nähdä, mitä poni siellä sanoo! Nyt lauantai-illan viettoon, kuullaan taas !