tiistai 18. joulukuuta 2012

18. luukku

Hui, joulu on jo lähellä! Mä en kyllä ole ottanut mitään stressiä, mutta maanantaina kaupungilla kierrellessäni töiden takia, huomasin, että muut kyllä stressasivat ;) Muutama hassu lahja, mitä ylipäätänsä aion ostaa, täytyy vielä hankkia, but that's it. Vähän siivoilua, herkkujen syöntiä, kuusen tuoksua ja kynttilän valoa, rentoa yhdessäoloa, siitä on joulu tehty täällä! Ja tietysti cdon.comista saapuneesta tilauksesta, josta posti toi monta odotettua DVD:tä, True Bloodin 1. tuottis ja frendien kaikki tuotantokaudet. Kun vielä tilaamani kirjat tulisivat ennen pyhiä, silloin mulla olisi ehkä aikaa oikeasti lukea! Oma valitsemat lahjat menee usein nappiin ;)

Ponnyt saivat siis eilen kenkäset+tilsakumit joka kavioon ja juoksivat maneesissa vapaana. Tänään vuorossa oli kenttäilyä, tosin, kun siinä oli niin paljon lunta, niin käveltiin ja ravailtiin myös tallin autottomia teitä ees taas,ettei Intolle käy liian raskaaksi. Ponit oli hienoina <3 Ja tosi hyvän tuulisia! Ne kyllä osaa pelastaa päivän, vaikka se ei pilalla ollutkaan.

Aina ei voi onnistaa - onneksi Into on niin kiltti ;)

Päivän luukku kertoo lyhyesti tiivistettynä tarinan Intosta, siitä ajasta kun se on minulla ollut. Vähän vielä tarkennan, että Intoa aloitin ensin vuokraamaan,puolen vuoden päästä otin sen ylläpitoon ja samana jouluna sain lahjaksi Intolle ovikyltin, jossa omistajan kohdalla lukikin oma nimeni :) Hienoin lahja ikinä, ja täytenä yllätyksenä! Kyllä ne vanhemmat vaan osaa...

Monan Into

Tarinaa Intosta

i.V.P William e. Monatar ei. Monarkki
s. 20.6.1991

Into, Setähevonen, Pappa, Innokas, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Into on kyllä täysin nimensä veroinen, ja joskus, (hyvin harvoin) se näyttää itsekin pohtivan, että miksi menin syntymään Inton päivänä... :)

Herra käveli elämääni yhdeksän vuotta sitten, vuokrahevosen roolissa. Ht.netistä löytyi ilmoitus vaikeasta ruunasta, jota tarjottiin kokeneelle aikuisratsastajalle. Kuitenkin, me 13 vuotiaat sovimme hyvin yhteen, ja siitä se alkoi; matka elämäni hevosen kanssa.


Koeratsastus!

Into on lempeä, nöyrä, luotettava, vähän vanhoillisen huumorin omaava ja hyvin oman arvonsa tunteva. Onhan hän sentään moninkertaisen ravikuninkaan pojanpoika - melkein kuningas siis itsekin! Inton kanssa voi tehdä ihan mitä vaan, se kyllä taitaa homman ja selvittää kinkkisemmätkin pulmat. Se on toiminut useille ratsun aluille vetohevosena, ja pienillekin varsoille hoitosetänä. Mikäli Into olisi mulla kotona, se saisi olla ihan vapaana. Ei se mihinkään lähtisi, tulisi ehkä olohuoneen ikkunan taakse katsomaan telkkaria :)


Töitä Into tekee aina tosissaan, koko sydämellä ja moottorilla. Se ratkaisee asiat, joihin ei pysty / ei ymmärrä, tarjoamalla jotain muuta tilalle ;) Yleensä tämä on vauhtia. Siksi on ollut haastavaa sairaslomilta paluiden jälkeen yrittää sopivassa määrin lisätä liikuntaa, kun toinen ihan puhkuu intoa!

Ensimmäisen sairasloman jälkeen paluu takaisin töihin, 2007.

Intohan on siis ollut seitsen vuotiaaksi asti ravurina, ja hyvien ohjastajien kanssa ajanut voittoonkin. Kuitenkin on tullut mutkia matkaan, siitä kertoo sen suu, joka on täynnä arpikudosta :( Aikoinaan äitini myös googletti Inton (ihan niinkuin kaikille miesehdokkaille kuuluukin tehdä ;)), ja HT.netistä löytyi topicci, jossa kysyttiin kauheinta hevosta, mitä kuskit on koskaan ajanut. No, Into johti kirkkaasti ... Sitä on pysäytelty seiniin jne jne. Silti sillä on ihan käsittämätön luotto ihmisiin - ja yhtään sädekehää kiillottamatta, etenkin meihin. Sitä ei ole voinut vuosiin kuljettaa, on kaatanut traikun yms. lastatessa, kunnes kerran pakon sanelemana oli pakko yrittää, jotta poika pääsisi ähkyhoitoon EKK:lle. Ja poikahan käveli koppiin ilman mitään ongelmaa. Ensimmäiset vuodet se kulki sinne nätisti, seisoi täristen ja hikoillen matkan ajan, mutta nykyään sekin on jo laantunut suurilta osin, ja Herra onkin oikein hyvä kuljettaa. 
Saman luottamuksen näkee mielestäni ajohommissa, johon vuosi sitten ryhdyttiin. Siihen saakka oltiin vedetty pulkkaa ja ajettu takaa, mutta kärryjä perään ei oltu laitettu, kun edellisen omistajan mukaan hevonen on ihan hullu siinä hommassa. Vaan eipäs ole, vaan oikein toimiva peli! 

Ensimmäisiä valjastuksia.

Ratsastuksellisesti Intolla on perus hyvät askellajit, laukka haastavin. Vetryttyään pystyy kuitenkin myös siinä kokoamaan itseään hienosti. Into osaa avot, sulut, väistöt, kaiken mitä keksit pyytää. Vaikka levaden ja piaffin ;)  Esteitä se on nuorempana hypännyt yksittäisenä 1,20 m asti, mutta kuten jo aiemmin olen kertonut, ei Into jalkojensa takia enää hyppää. Sillä on vtj mineralisoitumista, jonka vuoksi olemme olleet 2006 puoli vuotta kävelylevossa, ja 2009 oej syväkoukistajajänteen n. 20 % repeytymä, joka on kyllä nykyään jo niin priima kuin vain voi olla. Sen lisäksi ikä painaa, ja oej polvessa on luunsiruja, jotka tämän vuoden maaliskuussa huomattiin. Iän vuoksi polvea ei enää leikata. Herra viettääkin nykyään eläkepäiviä, joka sisältää muutaman kerran viikossa jumppaa mun kanssa, sitten humppailua äidin kanssa, maastoilua ja erilaisia ajoleikkejä.  

Into 19 v.

Into 17 v. Kuva: KK

Into 20 v.

Into 20 v.

Into 13 v.
Kun Herran on edellisenä päivänä saanut jumpattua vetreäksi, on se mitä luultavammin seuraavana päivänä ihana ratsastaa. Ihanin hevonen, millä olen ikinä saanut ratsastaa. Höyhenen kevyt, liikkuu itse oikein päin, on tyytyväinen ja aina niin hyvän tuulinen töiden jälkeen. Se ei kuitenkaan ole mikään tätiratsu, nono! Aloittelijoiden ja lasten kanssa se on kyllä tosi varovainen (ainakin käynnissä), mutta voi että, kun joku joka luulee osaavansa laittaa ponin ruotuun, näyttää Into hälle taivaan merkit! Useampikin mun valmentaja on käynyt selässä tullen nopeasti alas, ja jatkamalla opettamista jalat tukevasti maassa, minä selässä ;)

Lasten ratsu, Into 21 v. 

Herran kanssa on kyllä itketty monet itkut juurikin tuon vaikean ratsastettavuuden takia, mutta toisaalta, vastapainona on ne kaikista hienoimmat hetket tämän harrastuksen parissa. Intolle kuuluu siis anteeksi pyyntö, iso kiitos ja vain parasta, mitä hevonen voi vanhoilla päivillään saada! Elämäni suurin rakkaus <3 Toivottavasti saan pitää sinut luonani vielä monta vuotta! 

Into 19 v.

Into 21 v.

Into 21 v.

Into 21 v.

Into 14 v.

Aina yhtä vitsikkäänä ;) Kuva: KK.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti