Olipa kerran

Kymmenen vuotta sitten

Tämä tässä kuvassa on horsmansyöjä Torsten. Torsten on urheilullinen (ei nyt ehkä kesäaikaan), laadukas harrastekouluratsu kotipellolla, reilu, perso nameille mutta ennenkaikkea tosiystävä jokaiselle joka sen ansaitsee. Torsten on se hevonen, joka on ostettu koska kimppahevosen kulut ovat mitättömät, hevosen koulutus on naurettavan helppoa ja jos tuomarit eivät ymmärrä ruusukkeita oikeaan osoitteeseen jakaa, voi hevosesta aina kääriä voittorahat pistämällä sen myyntimarkkinoille. 

Niin. Torsten ei tule koskaan myyntiin. Torsten on tuonut kotiin kiitettävästi ruusukkeita, ratsastajasta huolimatta. Torstenin koulutus on ollut käsittämättömän helppoa, ratsastajasta huolimatta. Hevosen kulut eivät koskaan ole mitättömät.

Olen ehkä kertonut tämän aiemminkin, mutta koska kyseessä on oma rakas Torstenini ja onhan nyt juhlapäivä, kerron tarinan vielä kerran. Tasan kymmenen vuotta sitten, hiihtolomaviikolla, tiistai-iltana, pienen pieni Torsten-varsa vaihtoi Hippoksessa omistajaa ja muutti meille. 

Pienellä hevosella oli suuri ego jo nuorena sen juostessa vapaana pitkin pihaa, vaikka oikeasti sen olisi kuulunut lastautua koppiin ja lähteä uuteen kotiin. Kun Torsten lopulta pääsi kanssamme uudelle kotitilalle, se käveli kopista Inton (liian suuri) villaloimi päällään, hikisenä ja vähän reppanana kiltisti karsinaan, erään mahtavan Setähevosen viereen.

Luulen, että sinä yönä kaksi nuorta blondia nukahti melkoisen väsyneinä ja jännittyneissä tunnelmissa. 

Seuraavana aamuna tämä pieni hevonen esitteli isoa liitoa hangessa ravatessaan, löysi Intosta itselleen parhaan ystävän ja, vaikkei Torsten sitä ehkä vielä silloin tiennytkään, saapui loppuelämänsä kotiin.

Torsten puolitoistavuotiaana, astetta paremmilla myyntikuvilla ;)

En voisi olla onnellisempi, että juuri Torstenin kaltainen hevonen ravasi suoraan sydämeeni. Pieni suuri hevonen on opettanut minulle ja monille muille kärsivällisyyttä, herkkyyttä ja periksiantamattomuutta. Torsten on näyttänyt mitä luottamus tarkoittaa - iso osa toimivaa suhdetta on tuntea toinen riittävän hyvin. 

Kymmenen yhteisen vuoden jälkeen tuntuu, kuin toisen tuntisi läpikotaisin, ja samalla siltä, että elämä on vasta edessä. Ja tätä elämää, yhdessä Torstenin kanssa, haluan elää vielä pitkään ♥

♥