Elämää vanhemman hevosen kanssa

ajatuksia oman eläkehevosen hoitamisesta

Into 11.2.2014

Nyt, Inton täyttäessä virallisesti kesällä 23 vuotta, voisi kai sanoa, että toinen hevosistani on jo hieman vanhempi. Aina sitä ei haluaisi uskoa - ja onnekseni Into antaa asian myös välillä unohtua. Tosiasia kuitenkin on, että rakkaalla hevosellani on sekä ikää että kilometrejä mittarissa jo enemmän kuin useimmilla tulee koskaan olemaan. 

Hevosesta riippuen, parinkympin molemmin puolin, tulisi iän tuomat velvoitteet ottaa huomioon joka päiväisessä elämässä. 

2011

Ruokinta on yksi näistä tärkeistä erikoistarkkailun alla olevista kohteista. Vanhemman hevosen suoliston toiminta hidastuu vuosien myötä ja suoliston bakteerikanta heikkenee. Näin ollen ravintoaineet eivät enää imeydy samalla tavalla, kuin nuoremmalla lajitoverilla. Myös vanhan hevosen hampaiden kanssa saa olla tarkkana. Purupinta silenee vuosien saatossa, mikä hankaloittaa erityisesti kortisen heinän ja kokonaisen kauran syömistä. Hampaiden väleihin saattaa kehittyä diastemoja - välejä, joihin kerääntyy ruokaa, ja jotka usein tulehtuvat. Tulehdus aiheuttaa hajua (ja kipua), joten vanhemman hevosen hengitystä kannattaa säännöllisin väliajoin tuoksutella. Eläinlääkärin on suositeltavaa antaa tarkistaa suu pariin kertaan vuodessa.

Kun ruoka ei enää imeydy samalla tavalla, heikkenee hevosen lihavuus- ja lihaskunto aiempaa helpommin. Vanhoille hevosille onkin olemassa erilaisia seniorimyslejä, -pellettejä ja lisäaineita. Into ei halua vielä seniorimyslejä (ei kuulemma tarvitse ;)), vaan Setä syö samoja, vaihtelevasti eri rehuvalmistajien massankasvatus-myslejä, kuten Build Uppia. Varsinaisesti Inton ruokinta ei ole muuttunut mitenkään sitten nuoruusvuosien. Pellavaa ja melassia vatsan hyvinvointiin, tarvittavat vitskut, kivennäiset ja elektrolyytit. Hyvälaatuinen heinä on kuitenkin se juttu. Huonohampaiset hevoset jättävät kovin kortiset heinät syömättä, juurikin sileiden purupintojen aiheuttaman hankaluuden vuoksi. Sitä suuremmalla syyllä eläkeläisille tulisi tarjota mahdollisimman lehtevää heinää. Säilöheinä on usein pehmeämpää eli helpompaa syödä kuin kuivaheinä. Tälläisen lehtevän ja maukkaan heinän kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, ettei hevonen ahmi kerralla liikaa. Ummetusähkyt ovat hyvin yleisiä vaivoja hevosella kuin hevosella. Nämä välttääkseen ruokinta-annosten tulisi olla pieniä, ja tarjoilun tulisi pelata tiuhaan tahtiin. Myös vesi on kaiken a ja o. Sitä tulisi, iästä riippumatta, olla tarjolla koko ajan. Vanhemmilla hevosilla myös veden lämpötilalla on väliä. Kylmä vesi voi vihloa kuluneita hampaita - toki kovilla pakkasilla tämä aiheuttaa tiettyä lisähaastetta. Kuitenkin jokainen tietää, miten hyvälle jäävesi maistuu jos hampaissa tai ikenissä on sanomista ;)

2012

2011

Meillä on tietysti Inton kohdalla  huomioitava myös kuluneet nivelpinnat - mutta siitä voisi kirjoittaa kokonaan oman postauksen. Nivelvaivat kun eivät koske vain vanhoja hevosia. Monilla nuorillakin käyttöhevosilla on nivelissä kulumaa. Erilaisten lääkkeiden sekä ruuan mukana annettavien lisäravinteiden avulla pystytään melko hyvin auttamaan nivelvaivaista hevosta. Into syö vaihtelevasti ruuassaan MSM + ruusunmarjaa tai Devils Clawta, mitkä olemme todenneet tämän hetken markkinoiden parhaiksi ja Intolle sopivimmaksi vaihtoehdoiksi.

Vanhemmat ihmiset palelevat usein herkemmin kuin nuoret. Inhimillistämistä tai ei, ainakin Into tarvitsee enemmän loimia pysyäkseen lämpimänä, kuin esimerkiksi kahdeksan vuotias Torsten.  Loimien sekä muiden varusteiden, kuten satulan sopivuutta täytyy tarkkailla. Vanhemmiten hevosten selkä rupeaa painumaan. Niin on käynyt myös Intolle. 

2013

Liikutus on kuitenkin se juttu, mistä vanhan hevosen parhaiten tunnistaa - ja mihin eläkepäivien koittaessa pitäisi tulla muutosta verrattaessa aiempaan työn tekoon.  Ikähevoset ovat jäykempiä liikkeissään. Vertyminen kestää kauemmin, joten rauhalliset alkukäynnit ovat ihan must have. Hevosen tulee antaa hakea itse itseään ja kuulostella kroppaansa, ennen kuin hyvin suunnitellun työskentelyn voi aloittaa. Vanhemmalta hevoselta ei voi vaatia samanlaista nopeutta ja taipumisastetta, kuin nuorelta käyttöhevoselta. Kaikki tulee tehdä hyvin hallitusti, ja jumpan edetä rauhallisesti. Päivän kuntoa täytyy kuunnella. Inton kanssa päivän kunto kertoo koko jumpan teeman. Hyvinä päivinä se voi olla melko normaalia työtä, huonompina taas pitkä, hyvin venyttävä ja avaava käyntijumppa on paras vaihtoehto. Ei vanhaa hevosta voi pakottaa ohjan ja kannuksen väliin, koska joskus hevonen on siihen pystynyt. Sitä yksikään, koko elämänsä ihmisiä palvellut hevonen ei ole ansainnut.

Toisaalta uskon, että ikähevoselle seisominen on myrkkyä. Säännöllinen, ajateltu työskentely hevosen ehdoilla takaa pitkät eläkevuodet siltä osin. Ihmisen antaman liikutuksen lisäksi runsas määrä ulkoilua hyväpohjaisessa tarhassa pitää lihakset vetreänä. Jos jonain päivänä päästellään maastossa vähän kovempaa - ei hevosen mieli vanhene, vain kroppa - täytyy seuraavana päivänä ottaa iisimmin. Monipuolinen liikunta hyvillä ja vaihtelevilla pohjilla, joinakin päivinä kunnon äärimmilleen vieminen - toki vanhempiakin hevosia tulee säännöllisesti rasittaa ja sykettä nostaa - hevosen kunnon puitteissa sekä hyvät jälkihoidot (loppuveryttelyt, mahdolliset kylmäykset tai linimentit, tai Inton tapauksessa BOTit) ovat ainakin meillä toimineet, vaikka Intolla käyttökulumaa jaloista löytyykin.

2014

Nuoren hevosen kanssa tehdään asiat hyvin pitkälle ratsastajan mukaan. Vanhemman hevosen kanssa tulisi jokaisen ratsastajan toimia ratsun mukaan. Sen jokainen ratsastaja on ratsulleen velkaa.