Makupaloja

Miten se meneekin niin, että mä jotenkin onnistun aina olemaan myöhässä. Ylipäätänsä joka paikasta, mutta etenkin valmennuksista. Otetaan esimerkiksi vaikka tämän päiväinen Antin valmennus. Poni oli ajoissa sisällä, se oli kiillotettu aikataulussa, mutta sitten omien kannusten säätämiseen katosi vartti. Vartti, mitä en ollut laskenut aikatauluun mukaan. Satulahuoneesta kävelin ponin luo suitsimaan sen, kypärä päässä ja sokerit taskussa. Ai niin, pitäähän sille laittaa satulakin. Pahus. Ja ponin oma satulavyökin on jo vaikka kuinka monetta päivää kotona kuivumassa. Kyllähän se varmaan olisi jo kuiva ... 

No, kerkesin kuitenkin kävelemään hyvin ja alkuravaillakin riittävästi. Puolituntia hyvin tehokasta opetusta veti Torstenista (ja sen ratsastajasta) mehut veks, joten eipä tuo nyt niin vaarallista ole, että alkuveryttely jäi lyhkäiseksi. 

Tunti oli kerrassaan loistava. Poni esitti parastaan, oikein tarjoili makupaloja siitä, millaista liikettä ja muotoa hän voisi esittää, mikäli kuski vain kykenisi sitä pyytämään ;) 

Teimme paljon siirtymisiä, hyviä raviavoja, keskiraveja sekä -laukkoja (ne oli tosi hyviä!!). Omat ohjat olivat vähän liian pitkät koko ajan, ravia en muistanut pompottaa tarpeeksi mutta näistä huolimatta olen tyytyväinen esitykseemme. 

Me ollaan niin söpiksiä ...

Joo, hyvä idea, lisää sokeria!

Sä söit mun sokerit, joten sori, ei jää muita vaihtoehtoja, kuin syödä sut!

Huomenna treenit jatkuu, molemmilla poneilla. Sitä ennen täytyy nauttia erittäin vaikuttavasta taivaan tarjoamasta salamashowsta ... Huomiseen!