Nyt ne ovat täällä !

ällöttävät, nopeajalkaiset, joka paikkaan tunkevat, kuolemattomat hirvikärpäset !

Löysin jo eilen yhden ällötyksen kulkemasta omassa niskassani, sen jälkeen kun olimme Inton kanssa käyneet lähimaastoissa. Loppuilta kuluikin sitten hysteerisesti itseä raapien ;) Poneillehan tosi tehokasta on laittaa Repel-hyönteiskarkotetta, reilusti etenkin häntään, mistä hirvikärpäsiä on vaikeampi löytää. Repel on sellaista myrkkyä, että siihen  nämä iljetykset kuolevat tai vähintäänkin tuupertuvat jolloin ne on helpompi poimia pois heppoja kiusaamasta.

Ensimmäistä kertaa tildren-tiputuksen jälkeen myös ravasimme ja laukkasimme Sedän kanssa. Ilman satulaa, tietysti. Meillä oli niin hauskaa! Nuorina meidän maastolenkit oli useimmiten uusien pohja-aikojen lyömistä erinäisillä etapeilla, mutten muista, koska viimeksi olisin laukannut Intolla maastossa. Vaikka emme menneet kovaa, Sedästä vieläkin huomaa, kuinka nopea, vahva ja luontaisesti eteenpäin pyrkivä hevonen se on. Ja mikä tärkeintä, täysin puhtaasti liikkuva sellainen :)

Torsten puolestaan teki eilen kunnolla töitä. Laukassa olisi ollut parantamisen varaa, vaikka teinkin paljon Antin kotiläksyksi meille antamia avotaivutus-harjoituksia. Raviin sai kivaa pomppua, siis aina kun itse muisti "antaa tahtia" ;)  Näiden treenausta jatketaan sitten loppuviikosta. 

Hirvareista huolimatta suuntasimme tänään maastoon, vanhalla kunnon kokoonpanolla ; minä ponilla ja vanhukset yhdessä ;) Kyseessä piti olla käyntilenkki, mutta toisin kävi ... Torsten antoi sellaista kiitopukkilaukka-kyytiä, että huh! Ei ole poni tainnut niin kovaa mennä koskaan, mikäli meidän hyppäreitä ei lasketa mukaan ;) Eikä ollut Intokaan köyhä, kipeä saatika hidas. Mahtavat ponit olivat niin onnellisen näköisiä kun saavuimme talliin, josta ne pesun kautta pääsivät ulos nauttimaan vihreää siksi aikaa kun teimme iltatallin.

Hirvikärpäset ovat aina olleet itselle merkki syksyn hiljaisesta saapumisesta. Sitä on vaikea kuvitella tämän päiväisen helteen, kesäkuvien ja poikien uuden kirkkanvihreän ja rehevän laitumen jälkeen. Toisaalta kullankeltaiset pellot kertovat myös omaa karua totuuttaan siitä, että kyllä syksy ja puimurit sieltä pikkuhiljaa tulee. Täytyy siis vielä nauttia oikein kunnolla ihanasta Suomen kesästä <3