... jos kenraali menee huonosti, niin kilpailut sujuvat hienosti? ;) Valitettavasti mä en kyllä ole vielä tätä voinut todistaa todeksi, mutta jospa sitten huomenna, kauden avauskilpailuissa.
Eilenhän ponit pääsivät reippaalle ja rennolle koirakävelylle maastoon, Torstenilla kun oli jo melkoisen monta maneesipäivää takana. Tänään hyvin levännyt poni tuntui jo alkukävelyissä hieman hitaalle, taisi laiskan pulskea köpöttelymoodi jäädä päälle? Maneesissa sain kuitenkin käynnin melko hyväksi, ratsastin lainakuskin ohjeen mukaan pitkästä aikaa sulkutaivutuksia, ja omaan takapuolituntumaan ne sujuivat melko kivasti. Harjoittelin toden teolla myös molempien lapojen hallitsemista sekä oikean ohjan tuntumaa. Kevyetravit sujuivat myös ihan kivasti, joskin poni olisi saanut askeltaa hieman tarmokkaammin. Ennen laukkatreenejä tuli jo niin kuuma, että allekirjoittanut korkkasi t-paitakauden, ja jatkoi hikoilua laukka-avotaivutuksissa. Yritin ratsastaa myös ihan suoralla hevosella hieman kootumpana, mutta siitä nyt ei tullut yhtään mitään.
Ratsastin muutaman kerran radan läpi ja raviosuuksia pätkissä, etenkin nelikaarista kiemurauraa, kasia sekä pituushalkaisijalle pysähdyksiä. Perjaatteessahan poni pysyy pysähdykseen tultaessa kauniissa muodossa, mutta näen jo sieluni silmin, miten poni pysähtyy tavalliseen kisatapaansa kaikki jalat sikinsokin ja nousee ystävällisesti tervehtimään tuomaria, niin radan alussa kuin lopussakin...! Toiset vaan on niin kohteliaita ;)
Loppuraveissa poni oli jo aivan naatti, hyvä kun jalat nousivat maan vetovoiman painaessa kovasti vastaan, mutta ehkä poni oli paremmin molemmilla ohjillani ja suorana suorempana rungostaan? Toivottavasti. Ja toivottavasti ratsastuksen jälkeiset paniikkihieronnat, porkkanavenytykset ja extramagnesium palauttavat ponin lihaksiston huomiseksi ;)
Intolla (vai omistajalla?) oli jännä päivä tänään, kun tutustuimme tulevaan hevosenhoitajaamme. Intolla synkkasi tämän nuoren miehen kanssa heti alkuun. Kävelimme puolisen tuntia maastossa, ihanasti lämmittävän auringon alla. Ponit saivat myös rapsutella toisiaan hetken ilman typeriä loimia, ne kun on ikävästi yleensä tiellä sitä hommaa ajatellen.
Tämä pitkäperjantai on sisältänyt pitkän kaavan mukaisen tallipäivän lisäksi myös muutaman tunnin duunia toimistolla (ehdottomasti koko viikon tehokkaimmat työtunnit!), nautiskelua poikien kanssa hyvän ruuan parissa ja kovaa jännittämistä huomista ajatellen. Suurin paniikkimomentti taitaa olla se, että mahdunko kisavaatteisiini, ja koska ne on äidin luona, en pääse edes kokeilemaan niitä ennen aamua ;) On tässä mulla sitten stressattavaa koko yöksi. Lupaan palata tänne heti huomenna, että mahduinko vai enkö mahtunut, ja voinhan tietysti sivulauseessa mainita senkin, lukiko tuomarin lapussa yli vai alle 50 prosenttia. Ei muuta kuin oikein ihanaa pitkänperjantain iltaa teille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti