Valmennuksista ja rataharjoituksista
Pääsiäisloma aloitettiin mitä parhaimmalla tavalla perjantaina Grantin opissa. Ensimmäisenä päivänä pääsimme jopa hieman helpolla, mutta lauantaina jouduimme Torstenin kanssa poistumaan kauas omalta mukavuusalueeltamme laukkakokoamisten parissa. Fyysisesti raskaat tehtävät väsyttivät Torstenin yllättävän nopeasti, joten lopputunnista alla oli pitkästä aikaa kädelle painava hevonen. Harjoitukset olivat hirveän hyviä, ja jälleen mukaan tarttui kasa oppeja, vaikka lauantain fiilikset eivät olleet niin hyvät kuin yleensä näiden valmennusten jälkeen. Vaan kaipa sitä joskus täytyy opetella uuttakin ;) Hetken jo mietin, josko olisin perunut tälle maanantaille suunnitellut rataharjoitukset omalta osaltani, mutta sunnuntaisen kevyen palautteluratsastuksen jälkeen olikin jo ihan toinen ääni kellossa. Kävimme pitkällä maastokävelyllä ja sitten ratsastamassa askellajit läpi kentällä - ja Torsten tuntui taas hyvältä, omalta itseltään :)
Rataharjoitukset on siinä mielessä mielenkiintoisia, että niissä ei koskaan tiedä, kenen kanssa "kilpailee" samassa luokassa. Vastassa voi olla vasta kilpamaailmaan tutustuvia ratsukoita - tai sitten jo isoja kisoja kiertäneitä ratsukoita, jotka eivät pääse osallistumaan useimpien pikkukilpailuiden rajattuihin luokkiin.
Niinpä tänään me päästiin Torstenin kanssa hyvin lähelle suomenmestaruutta - kilpailtiin siis samassa luokassa suomenhevosori Corleonen kanssa ;) On se vaan niin mahtavan näköinen hevonen! Meidän kohdalla rata, He A:1, meni aika pitkälle maneesin sivuja vältellen. Torsten toimi veryttelyssä hyvin, tai ainakin hyvin reaktiivisesti. Radalle mennessä omat hermot pettivät totaalisesti ja annoin jännitykselle vallan. Niinpä mä tärisin selässä kuin haavanlehti - ja tottakai Torsten teki samoin ;) Mukaan saatiin myös hyviä pätkiä, eikä alkuun vaikean kuuloinen rata ollutkaan niin paha. Väistöt, laukkapysähdykset sekä takarit yllättivät itsenikin sujuvuudellaan, tosin niistä parhaat arvioitiin vain 6 pisteen arvoisiksi. Muu paperi olikin täynnä 5 - 5,5, jolloin prosentit olivat päälle 55. Sen siitä saa kun hevonen ei ole ihan kuulolla ;) Joka tapauksessa, täytyy myöntää, että reippaan kevätretken kruunasi toinen sija ja komea rusetti. Ensimmäiseksi sijoittui tietysti Corleone - tänään ei kuulkaa hopee ollut yhtään häpee, vaikkei välttämättä sitäkään ansaittu :))
Muut ratsukot olivat kyllä täysissä kilpavermeissä, mutta omat kisavarusteet tuntuivat lähinnä siltä, että happi ei kulje ja veri ei kierrä?
Kaipa sitä voisi sanoa, että thank god huomenna alkaa arki - pakko päästä tienaamaan ;) Kivaa alkavaa viikkoa myös sinulle!
Vitsi tää sun blogis on aina semmonen hyvänmielen blogi! :D
VastaaPoistaVoi kiitos ;)
PoistaIhana postaus! Huomasin, että katsot aika paljon noissa kuvissa alaspäin... Itselleni se on todella vaikeaa olla katsomatta hevosen jalkoja tai kaulaa tai päätä että asettuuko se poni oikein. Olen menossa ensviikolla koulukisoihin, ja meillä varmaan menee muuten hyvin mutta energisyys on hakusessa ja mun katse jossain ihan muualla kuin menosuuntaan eteenpäin... :D Ja jos ne nyrkitki haluis pysyy vielä pystyssä ni avot, mutta saas nähä. Tavotteena olis saada vähä paremmat pisteet ku vuosi sitten, sillo rapsahti meille 52.5%. Aattelin tavotteeksi sellasta 60%, tuskin me sitä tavoitetaan! Hienon ruusukkeen kyllä saitte!
VastaaPoistaVinkki sulle, kannattaa opetella katsomaan ihan vain silmillä, eli leuka ylhäällä mutta silmillä katsot, kun tekee mieli vilkaista esim. asetusta :) Vaatii toki harjoitusta, jos tapa on päällä.
PoistaOnnea sijoituksesta! Kyllä ihan varmasti ansaitsitte!
Haha, joo, niskan tuijottelu on kyllä kova sana ;) Tosin radalla muistan olla sitä katsomatta nykyään... Meni siihenkin muutama vuosi, että ymmärtää katsoa niitä pisteitä mihin seuraavaksi pitäisi ratsastaa :) Tsemppiä teille kisoihin! :)
PoistaKomppaan ylempää, mitä niin maagista siellä sylissä tai hevosen niskassa on, että sitä jaksaa tölläillä tunnista toiseen? :D :D
VastaaPoistaJoo... Jotain tosi magical ;)
PoistaOnnittelut, hienot ruusukkeet, ei mitkään minit.
VastaaPoistaOlitko siis todella sen sm- kultasuokin kanssa samassa luokassa ja sijoituit toiseksi? Hieno Torsten.
Joo, ei todella ollut miniruusukkeet :) Ihanaa kun on vähän erilaisia kuin normaalisti pikkukisoissa. Ja joo, kyllä oltiin, juuri sen kolminkertaisen kultamitalistin kanssa samassa luokassa :) Korkilla oli tietysti eri ratsastaja kuin SMissä, mutta on tämäkin ratsukko aikalailla voittamaton ;)
PoistaTaas ihania kuvia. Varsinkin tuo viimeinen, Torsten ylpeänä rusetin kanssa ;) !
VastaaPoistaKiitos Jenna - ja joo, Torsten kulki pitkin tilaa niin ylpeänä rusetti poskessa :D
PoistaOnnea Jilla ja Torsten.
VastaaPoistaKomeat ruusukkeet kun kolminkertainen kultamitalisti ja hallitseva esran aluemestari tulee rataharkkoihin...Kattelin vaan lähtölistoista.
Kiitos :) Linnalla on kyllä joka vuosi ollut hienot ruusuketta ja pokaalitkin - tosin muistaakseni Korkki kävi silloinkin näyttämässä muille, miten suomipoika osaa liikkua! ;)
PoistaIlmassa on suuren kyläjuhlan tuntua kun pääsiäisenä pääsee linnan maille käyskentelemään. Ihanaa että joku jaksaa vielä järjestää kisoja!
VastaaPoistaJa niiiin hienot ruusukkeet ;) Hyvä Te!
Joo, mukavat ja helpot oltavat kisaajille :) Ei tarvitse jännittää aikataulujen pettämisestä tms!
PoistaVaikka Corleone on upea niin kyllä se on Torstenkin. Olette jotenkin kamalan tasapainoisen ja hyväntuulisen näköinen ratsukko :) oikea ilo silmälle. Onnea hienosta radasta!
VastaaPoistaHaha, Torsten on varmaan eri mieltä kun sotanorsu kiipeää selkään ;DD Mutta kiitos, Torstenista tulee varmasti vielä hyvä :)
PoistaMiksi sä postaat nykyään niin harvoin?
VastaaPoistaTorsten on tosi hieno.
Heippa :) Bloggaamisesta tuli yllättävän vaikeaa kun jäljellä on vain yksi hevonen. Eikä täällä kyllä tapahdukaan mitään :D Torsten kiittää kehuista :)
PoistaWau, suuret onnittelut sijoituksesta! :) Nyt ei ollut hopea häviö ;)
VastaaPoistaKiitos kovasti - joo, ei todella ollut :D
PoistaVoisitko tehdä kysymyspostauksen?
VastaaPoistaMua kiinnostaisi Torstenin koulutus ja nykyinen valmennus. Löysin blogisi vähän aikaa sitten ja olen nyt ahminut sen läpi. Pidän kirjoitustyylistäsi ja huikeista kuvistasi. Kiinnitin huomiota Torstenissa tapahtuneeseen muutokseen, alkupään postauksissa ratsastit sen selvästi "pötkömpänä", nykyään se on paljon näyttävämpi. Miten teit tämän muutoksen, millä harjotteilla, kuka sinua valmentaa. Mitä ideologiaa seuraat? Nämä asiat kiinnostavat varmasti monia etumatalilla suokeilla harrastavia.
Kiitos kysymyspostauspyynnöstä, julkaisin sellaisen juuri äsken :) Ja treenipostaus on tulossa, vastailen siinä tarkemmin kysymykseesi. Lyhyesti sanoisin kuitenkin, että Grantin ensimmäisessä valmennuksessa ollut lause; ride it like it is GPhorse; eli Torstenia pitäisi ratsastaa kuten Gp hevosta, samanlaisessa muodossa, sekä sitten kotivalmentajan vaihdos teki hyvää. Nykyään jo entinen kotivalkku ajatteli pitkälle SOM-tyylisesti, ja kyllä siitä oli meille todella paljon apua, että hevosta ei missään vaiheessa päästetty makaamaan lavoille, vaan lavat pitää ratsastaa ylös - kaulan pituutta ja paikkaa voi silloinkin tietysti muuttaa. Ja vauhdin kautta ei Torstenin kanssa suju mikään, joten SOM hengen mukainen askel kerrallaan ratsastus teki hyvää. Tietysti ei pidä jumiutua vain yhteen tyyliin vaan poimia parhaat ja toimivimmat joka tyylisuunnasta - ja nehän selviää ainoastaan kokeilemalla :)
Poista