Koko kesän olen sitä vältellyt. Siirtänyt muille. Lintsannut. Sulkenut silmäni. Sanonut, että teen myöhemmin. Että siivoan vasta, kun on syksy.
Nyt se sitten on täällä. Syksy. Ja siivottu koti. (Miten siivoaminen voi tehdä tälläisen hyvän olon tunteen?) Täällä kaikuu ikävästi - liian puhdasta? Kuolleet kukat on vaihdettu tuoreisiin, kaikki tekstiilit tuoksuvat raikkaille. Muutama kynttilä vielä palamaan, niin mua voisi kutsua kodinhengettäreksi ;)
Kuuluu syksyyn muutakin, kuin kynttilät ja puhdas koti. Kirpeät aamut, ruskan värit luonnossa. Pimenevät illat, sateiset päivät. Villasukat. Pukeutumisen helppous. Ei tarvitse enää miettiä käsivarsialleja ;) Ensi kesänä sitten taas.
Ja mitäpä olisi syksy ilman Inton jokavuotinen ähkyä. Poikkeus vahvistaa säännön, sillä viime vuonna vatsanpuruilta säästyttiin. Muuten, melko tarkkaan 2x.syyskuuta on Into joka vuosi sairastanut ähkyn. Joskus ollaan pärjätty päivystävällä ellällä, toisinaan on pitänyt kiikuttaa Setä kiireesti klinikalle. Tänään taidettiin selvitä kaikista helpoimmalla; säikähdyksellä. Vatsan nipistyksistä kertoi kimeä vatsa, huono suolistontoiminta ja nirsoilu ruuassa. Onneksi mieli on Sedällä niin positiivinen, ja lopulta homeopaattiset tuntuivat kävelyn kanssa tehoavan.
Joten, kun kaikki syksyn perinteiset asiat ovat nyt hoidettu ja hallussa, jää taakse ehdottomasti yksi elämäni parhaista kesistä. Täytyy ottaa avosylin vastaan ihana, värikäs ja lämmin syksy, ja toivoa, että hyvät tuulet puhaltavat syyssateissakin, ihan meille kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti