Ulko-ovea en ole koskaan jättänyt nykimättä ennen nukkumaan menoa. Jos joku kotona ei lyö märkiä pyykkejä ennen ripustamista, pitää ainakin omat vaatteet käydä jälkikäteen oikaisemassa. Mikäli avaimet jätetään eteisen pöydän päälle, siivoan ne aina pöydänlaatikkoon. (Paitsi kesäisin, kun en siivoa ;)) Ja siinäpä se. Joko mä olen onnistunut koutsimaan mun miehet tosi hyvin, tai sitten ne vaan on siistimpiä ja käytännöllisempiä kuin minä ;)
Mutta tallilla, siellä on niin paljon pakkomielteitä, että huh! Tiedättekö sellaisia, mitkä on vaan ehdottoman tärkeää tehdä juuri niinkuin aina on tehnyt. Kuten esimerkiksi riimun lukko, mikä on aina käännettävä niin, että lukon hakaspuoli on pois päin hevosesta. Kääntelen niitä joskus muidenkin hevosilta "oikein päin". Tai vaikka salmiakkiriimunnarut - ainoa oikea vaihtoehto. Eikä todellakaan mitään paniikkilukkoa; harvinaisen epäkäytännöllinen! Tosin Torsten voisi pitää sellaisesta :)
Samaa ehdotonta, ainoaa oikeaa - ajattelutapaa käytän loimien lukoissa. BOT-loimet taitavat olla ainoita, missä ei ole pikalukkoja. Kaikki erkkapurkkarautalanka-viritykset ovat a) tallityöntekijän törkeää kohtelua b) mukavuudenhaluisen ihmisen pahin painajainen. Sama pätee tietysti myös muihin varusteisiin; kaiken pitää olla ehjää, toimivaa ja mahdollisimman käyttäjäystävällistä!
Haha, vesimatto hyökkää !!!
Ratsastuksessa pidän tärkeänä, että edes alku- tai loppukäynnit tehdään maastossa, ja vain kurjimmilla räntäkeleillä suuntaan suoraan maneesiin. Muuten selässä heilumiseen sisältyy niin paljon virheitä, että siitä on turha kirjoittaa :D Vaikka ajatus olisikin aina hyvä ;)
Ihan niinkuin tänään. On mun ponit vaan paljon taitavampia kuin heidän ratsastaja. Inton kanssa me ollaan vuosien saatossa ikään kuin kasvettu yhdeksi, joten aika samalla tasolla mennään, mutta Torsten on huomattavasti mua parempi. Se tuli hyvin nopeasti jo Torstenin ratsun uran alkutaipaleella selväksi, ja nykyään mä taidan olla ainoa este ponin ja ponin kirkkaimpien mitaleiden tiellä :D
On mun ponit varmasti kuitenkin tyytyväisiä erääseen ratsastukseen liittyvään pakkomielteeseen - nameihin. Sokeria alkuun ja loppuun, joskus myös välikäynneillä. Vuosia sitten Piia Pantsu kertoi jossain lehtijutussa, että hevosille tulee mjuk munnen, kun antaa niille kuolaimet suussa sokeria. Nooo, ainakin kivan valkoisen vaahdon siitä saa, loppuhan on sitten kiinni ratsastajan kädestä ;)
Kuinka paljon teillä on asioita, joiden hoitamiseen on vain yksi oikea tapa?
Voi, allekirjoitan monta sinun pakkomiellettäsi! Riimujen lukkojuttu on täysin sama, se linja jatkuu myös lomien puolelle. Lisäksi mm. Tallin käytävän siisteydestä ei tingitä, tarha siivotaan päivittäin, aitalankojen pitää näyttää tietyltä jne. Ai niin pahin - loimien pitää olla tietyllä tapaa telineessä! Se onkin sitten oma lajinsa...
VastaaPoistaJos mulla olisi talli, niin aivan varmasti tarhat ja laitumet aidattaisiin (jos ei lankulla) niin kauniilla ja paksulla langalla, jotka olisivat kuin viivoittimella vedetyt, se on varmaa! :D
PoistaVoi härällä niitä pakkomielteitä riittää ;) Kotona enemmän, tallilla ehkä vähän vähemmän.
VastaaPoistaTiskipöytäneuroosi on varmaan mun raivostuttavin piirre - se on oltava siisti, mieluiten tyhjä. Leivänmurut pöydällä risoo rajusti. Juusto aina ennen leikkelettä leivälle. Tiskataan ennen kuin syödään. Vessan hanat ja rosteritason kiillotan ihan joka-ikisestä hanasta käsien pesun yhteydessä, vaikka hihalla jossei muuta ole tarjolla!
Vastaavasti multa jää kaikki kaapinovet keittiössä aina auki, mikä on ihan käsittämätöntä. Ehkä siksi kun ne on niin paljon mua ylempänä, ettei ne haittaa mua??
Tallilla neuroosit on muokkautuneet hevosen mukaan. Mulla on juurikin niitä hirveitä päällevirkattavia loimia aina tasaisin väliajoin tallityöntekijälle tarjolla, sillä uusien, virheettömien hankinta tuon omistamani tuholaisen kanssa on mahdoton yhtälö finanssitilanteeni huomioiden. Riimut pikalukoilla, paitsi jos saadaan turvan päältä avattava versio käyttöön niin siinä tietysti osa soljista on pakollisia. Näitä ei ole hetkeen ollutkaan Ruunalla päässä, kun halpistarhariimu on kestänyt yllättävän hyvin käytössä kun ei riimua enää pidetä päällä tarhassa ;) Nahkaiset ohjat, nappuloilla tai sileinä. Nahkasaappaat on pakko putsata käytön jälkeen muutamia harvoja poikkeuksia huolimatta. Lakaisu-neuroosi (eli lattioiden nuoleminen) ja karsinoiden siivoamiseen liittyvä reunat piirretään viivottimella- neuroosi, hämähäkin seittien poistot sun muut on sitten ihan oma lukunsa, mutta niitä ei enää turhan usein tule toteutettua kun tallinteko on hyvin satunnaista kaverijeesiä.
Joo, onhan noita, mutta iän myötä luojan kiitos aina vähemmän ja yritänkin tietyllä tapaa välttää olemasta liian ehdoton ja rutiininomainen kun tiedän sen olevan "perusvirheeni" kautta linjan.
Jos joskus käytän sekä leikkelettä että juustoa, lähinnä lämpöisissä voikkareissa, juusto tulee ehdottomasti päällimmäiseksi :P
PoistaJa joo, kyllä sun loimet lukkoineen on ihan tunnistettavissa, että kenelle ne kuuluu ;))
Hevosen harja on pakko oikoa ennen satulaan menoa, vaikka olisi kuinka kiire.
VastaaPoistaRiimunlukot mun pakkomielle myöskin. Satulahuopa pitää nostaa irti säkän kohdalta, vaikka se vaatisi satulasta poistumista välillä.
Tyttäreltä pitää kysyä joka päivä että putsasitko kaviot (vastaus on aina kyllä :D)
Kotona juurikin harmittaa nuo miehen auki jättämät kaapinovet ja laatikot. Ai että olisi raivona sinulle koko ajan, jos asuttais kimppakämpässä :D :D
Mulla oli sama "ongelma" huopien kanssa ennen, eli aina piti jättää ilmakanava huovan ja hepan selän väliin. (En kyllä satuloinut uudelleen jos se väli hävisi), mutta sen ongelman ratkaisi Equilinen-huovat!
PoistaMulla saattaa joskus jäädä kaappi auki, ilman että se häiritsee, mutta laatikot - ne kuuluu kyllä kiinni :D
Hups, mun kommentti oli jostain syystä kahdesti. Sama homma, Equiline-huovat ovat ratkaisu! Valitettavasti aina välillä sorrun muihinkin nätteihin lötköhuopiin...
PoistaJoo, välillä sitä tulee sorruttua muihinkin merkkeihin ;)
PoistaPiti oikein miettiä. On niitä varmaan, mutta minä pidän niitä jo ihan luonnollisina toimintatapoina :D
VastaaPoistaAinakin nämä tulivat äkkiä mieleen:
Keittiötä siivotaan sitä mukaa kun se likaantuu. Eli ruokaa laitettaessa roiskeet pyyhitään heti ja tiskit pannaan koneeseen ihan sitä tahtia kuin niitä syntyy. En kestä astiapinoja tiskialtaassa *hrrrrrh* Ja kaapinovet pannaan kiinni ihan samassa tahdissa kun niitä auotaakin !
Missään en siedä sitä, että kamoja lojuu siellä sun täällä. Kun kaikelle kuitenkin on jossain jokin oma paikkansa. Lasten kanssa tästä on pakko joustaa, mutta saan läjäkilarit lähes päivittäin.
Talli on pidettävä siistinä ja puhtaana. Ja raikkaana. Ja pölytömänä. Ja ja ja...valkeat karsinan seinät ovat kevättalvella jo varsin murheellisen näköisiä mutta kesällä pestään ja maalataan.
Lattia on lakaistava, heinänkorsia tai kuivikkeita ei jätetä lattialle. Kaikki kamat aina omille paikoilleen (turvallisuus).
Mä olen varmaan just semmoinen kauhujen tallinomistaja joista ajoittain on ollut ketjuja eräällä palstalla :D
Ps. Ne loimet. Ne eivät voi olla mitään muuta kuin Horsewarea. Koska kestävät, koska nopeat, koska hyvät.
No niinpä, kun itselle nämä todellakin on luonnollisia - ja ainoita oikeita toimimistapoja :D
PoistaOlen kateellinen tuosta keittiön siivoustaidosta. Mutsi on ihan samanlainen, toivottavasti itsekin sen opin joskus. Ehkä sitten joskus kun pitää hankkia tiskikone ;)
Ai niin, voiko ne riimut (päitset täällä meillä) edes pukea nurinkurin? Ainahan se leuan alta tuleva lukko tulee hevosesta poispäin? Jos ne hihnat ovat kierteellä, ne pitää oikaista. Mulle on kanssa opetettu, että kaikki soljet ja lukot hevosesta poispäin.
PoistaTuo päitset on kyllä melko huvittava sana; riimuun kun on tottunut ;) Mutta meillä ne lukot pyörii, eli on mahdollista laittaa väärin päin ilman kierteitä ...
PoistaMun on nyt kyllä pakko lähteä talliin katsomaan miten päin ne päihteet (päitsien, päähineiden ja riimujen luova ilmaus) hevosen päähän menee ja monellako tapaa ne sinne voi laittaa. Minulle on vain yksi tapa, se oikea :D
PoistaMinusta taas riimun lukon pitää nimenomaan olla kohti hevosta, jotta hevosen kiinni jäämisen riski pienenee. Siis jos se joutuu pitämään riimua muutenkin kuin ollessaan ihmisen valvonnassa. On kavereille käynyt aika monta tapausta, jossa hevonen on jäänyt päästään kiinni, kun ulospäin osoittanut riimun pikalukko on napsahtanut kiinni johonkin!
VastaaPoistaAika jännä, en olekaan aiemmin kuullut tuollaisesta! Mutta ehkä silloin on kyse enemmän Bucas-riimujen tyylisistä lukoista? nehän on samanlaisia molemmin puolin, joten silloin ei perjaatteessa ole väliä, vaikka nekin aina puen hakaspuoli pois hepasta. Ajattelen niin, että normaaleiden lukkojen kanssa hakasen piikki painaa ikävästi hepan poskea, jos piikki on "väärin päin". Toisaalta meillä hepoilla on riimut vain taluttaessa :)
PoistaKyllä minäkin laitan lukon niin että hakanen on pois päin hevosesta, juurikin koska se nystyrä voisi painaa muuten. Riippuu tietysti lukon mallista. Enpä ollut minäkään tullut ajatelleeksi, että lukko voisi jäädä johonkin kiinni. Mun hevosilla on riimut tarhassa, mutta ne on aina jotkut sellaiset vanhat ja hatarat, jotka menevät rikki jos takertuvat johonkin. Kun hevosistani on 2 oria ja 2 tammaa, niin ei noita mielellään ilman riimuja pidä tarhassa. Jos sattuisivat karkaamaan, niin riimullisia hevosia on paljon mukavampi pyydystellä kuin riimuttomia.
PoistaNojoo, teillä on kyllä varmaan ihan hyvä pitää ne riimut päässä tarhassakin ;)
PoistaMinä olen varmaan omituinen naisihminen kun ei minulla ole oikeastaan mitään ulkoisiin asioihin esim. siisteyteen liittyviä pakkomielteitä sen enempää tallissa kuin kotonakaan. Siis tietty perussiisteys pitää olla (ainakin tallissa, kotona ei niin nuukaa :D), mutta mitään pilkunviilausta en harrasta eli ihan sama miten päin joku varuste on ripustettu tms. koska ei se vaikuta hevosten hyvinvointiin millään tavalla. Meillä asuva mieshenkilö olisi kyllä varmaan iloinen jos mulla olis kotona vähän enemmän pakkomielteitä esim. siivouksen ja tiskien suhteen..!
VastaaPoistaOlen joskus kirjoittanut tästä aiheesta omaan blogiin postauksenkin, ja siinä kerroinkin että mulla on pakkomielle hevosten liikuttamisesta. Eli jokainen hevonen pitäisi mielestäni liikuttaa 6 kertaa viikossa, ja kun hevosia on 4 kpl niin voitte uskoa että se teettää joskus pitkiä päiviä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen raahustanut hevosen kanssa puolen yön aikaan talutuslenkillä talvipakkasessa otsalampun kanssa, jotta päivän liikutus tulee hoidettua!
Nyt kun perheessä on pieniä lapsia, on ollut kyllä pakko oppia joustamana tästä, sillä joskus ei vain pääse tai jaksa lenkille. Ja olen joutunut toteamaan että eihän ne hevoset siihen kuole vaikka tulisi vähän enemmän vapaata joskus...
Myös hevosten jalkojen hoidosta olen tosi tarkka, mutta en nyt tiedä onko se mikään pakkomielle vaan ihan järkevää toimintaa. Eli jalatkin hoidetaan aina, vaikka klo 12 yöllä. Onneksi mulla on oma talli, niin ettei tartte kenenkään muun tallissa keikkua yötä myöten.
Nojaa, en mä nyt tiedä onko se hyvä, että kotona on pakkomielteitä. Entisen miehen kanssa oli aina ihan hirveät riidat kaikesta, kun molemmilla oli niin omat "ainoat ja oikeat" tavat hoitaa asioita.
PoistaOnneksi mulla ei ole pakkomieltä hevosten liikutukseen liittyen, vaikka toki tavoitteeni on jollain tavalla liikuttaa hepat 5-6 krt viikossa :)
Nyt kun mainitsitte, niin havaitsin juuri, että minullakin on tuo liikutus-pakkomielle :D. Mutta johtuu kyllä helposti jäykistyvästä hevosesta.
PoistaNyt kun mainitsitte, niin havaitsin juuri, että minullakin on tuo liikutus-pakkomielle :D. Mutta johtuu kyllä helposti jäykistyvästä hevosesta.
PoistaErityisesti Vanhan hepan kanssa on oikeasti tarkkaa pitää liikutus säännöllisenä!
PoistaMä niin haluaisin kommentoida tähän, mutta en taida osata kirjoittaa niin kieli keskellä suuta etten ketään loukkaisi ;)
VastaaPoistaOmat pakkoliikkeeni liittyvät (nykyisin lasten ollessa jo aikuisia) lähinnä hevosteluun ja muuhun eläintenpitoon. Kun tytöt olivat pieniä hankin heille yleensä aina samis vaatteet. (Lapsi parat) Ja sama kuvio jatkuu nykyään suomipoikain kanssa. Niillä pitää aina olla ehjät ja siistit samis loimet,riimut,suitset,huopiakin tuli yhteen aikaan hankittua kaksin kappalein, ettei toiselle heppaselle vaan tullut paha mieli ;)
Tallia satunnaisesti tehdessä kadehdin tallityöntekijöiden hermorakennetta joka kestää,sietää ja ihan kaikkeen venyy. On perinjuurin kummallista että itseään sivistyneenä ja siistinä pitävät aikuiset unohtavat tallimiljööseen päästyään mihin tarkoitukseen luudat ja roskikset on luotu. Mutta ei siitä sen enempää ;)
Noista riimunlukoista, minulle on aikoinaan vuosikymmenien uran hevosten parissa tehnyt hevosnainen kädestä pitäen opettanut että pistolukko aina ulospäin. On kuulemma hurjan näköistä kun poskilihoista kaivetaan riimunlukon palasia, esim pihtaroimis yms tilanteiden jälkiseuraumuksina.
Ja yksi kauhistus on puuvillanarut ! Hitto että on juhlavaa pidellä käsissä päivän sateessa lionnutta ja lirtatolkulla vettä imenyttä puuvillanarua, huippua kun hanskat kastuvat ja varsinkin kylmän sään aikaan kun märillä hanskoilla, kohmeisilla sormilla yrität pukea sitä niskan yli solmittavaa riimunkuvatusta talliin kiirehtivän hevosen päähän :)
Haha, tulipas negaa :D Toisaalta mä olen iloinen, ettei nykyisessä tallissa vaadita käytävän lakaisua sen kummemmin, mutta sitten en ymmärrä, että jos vesarista pitäisi omat jäljet siivota pois, ei sitä juurikaan moni tee.
PoistaOoooo... Mun mielestäni meidän tallillamme siivouskuri on erittäin mainio ;-).
PoistaHeljä, joka on varmasti joskus unohtanut lakaista vesiboksin ;-).
Joo, on se helppoa kun ei tarvitse olla koko ajan luudan kanssa korjaamassa jälkiä - mutta täytyy myöntää, että on sitä joskus itsekin saattanut pesari jäädä siivoamatta käytön jälkeen, vaikka siihen aina pyrinkin ;)
PoistaApua mulla on pakkomielteitä, vaikka kuinkapaljon.
VastaaPoistaHevosen häntä ja harja on setvittävä aina ennen ratsastusta ja hevosen pitää olla puhdas kaikkialta, eivain varusteiden alta.
Riimunnaru aina riimuun kiinni, kun riimu laitetaan naulaan tai karsinan oveen tmv. Loimivyöt ristiin ja ne pikalukot!!!
Loimien viikkaus oikein, loimitelineeseen, ne ei saa olla mytyssä tai vinossa tai roikkua rumasti. Tallin käytävän lakaisu ja karsinoiden "nuoleminen", yhtään kakkakikkaretta ei saa jäädä.
Kaikki varusteet aina siististi ja puhtaana paikalleen, nousee sarvet päästä, jos joku jättää kuolaimet pesemättä tai pesee ne huonosti.
Kotona ärsyttää ihan sikana, jos kaapin ovet on auki, tai kengät keskellä lattiaa tai yleensäkkin joku tavara ei ole omalla paikallaan. Tästä poiketen--->
Keittiö sensijaan saa olla täynnä tiskiä ja muutenkin kaaoksen vallassa, kun siellä en vietä aikaa. Jostaisyystä koko keittiön siistinä pitäminenkin on tosi vastenmielistä ja ei todellakaan kiinnostavaa.
Meidän pojat haluaisi ehkä muuttaa teille, kun niiden omistaja on niin laiska harjaamaan heitä ;)
Poista