Aika ällöttäviä juttuja

12 matoa ja varoituksen sana, ei ehkä kannata syödä ja selata postausta alaspäin samaan aikaan :))

Viime viikkoinen ellän käynti pisti suunnitelmat aika pitkälle uuteen uskoon Torstenin kanssa. Mielestäni on loogista, että näin iso muutos jalkojen asennoissa näkyy nivelissä, mutten silti olisi uskonut, että niin minimaalisen, satunnaisen tahdittamisen takana olisi oikeasti niin kipeä hevonen. Joka tapauksessa, tilannehan on hurjan ärsyttävä, sillä niveltulehdukseen olisi täysin mahdollista saada yleensä tehokkaasti toimivaa täsmähoitoa nivelpiikityksen muodossa - paitsi jos hevonen on neulakammoinen.

Aika paljon on tullut funtsittua, millä muilla tavoin tulehduksia voisi helpottaa. Kengitys kuntoon, se on selvä, mutta kannan kasvu ottaa aikansa. Sen lisäksi tulee huomioida, että kaikki jalka-asentoihin vaikuttavat muutokset, myös hyvät sellaiset, saavat hevosen yleensä reagoimaan jotenkin. Torsten syö tuplana kaikki nivelvalmisteet enkä ole rasittanut sitä laisinkaan viikkoon, vaan se on saanut olla ja nauttia loppukesästä laitumella. Tilasin myös purkin DMSOta, mitä ajattelin pliistrata kavioniveliin, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin. Soitin nimittäin kraniohoitajallemme Lindalle ja kysyin, olisiko ystävistämme iilimadoista mitään apua tähän tilanteeseen. Periaatteessa kyllä, poistavathan madot tulehdusta ja sylkevät verenkiertoon hiilonia, eli sitä samaa ainetta, mitä viikko sitten pistettiin ellän toimesta suoneen. Tuumasta toimeen siis!

Tämän näköisiä olivat toisen erän madot kiinnittyessään ...

... ja sitten hetken jo herkuteltuaan.

Jos joku ulkopuolinen saisi puhelimeni käsiinsä, voi olla että löytyy aika erikoista materiaalia ;)

Torstenia hoiti yhteensä 12 iilimatoa; neljä jaloissa, kolme kaulassa, kaksi lapa/säkä-alueella ja kolme oikeassa reisilihaksessa.

Yleisen turvallisuuden vuoksi Torsten pääsi unten maille domon avulla ennenkuin aloitettiin. Sheivattiin poniin kymmenen karvatonta länttiä ja pistettiin (Linda pisti) niihin killumaan ah niin hyödylliset ja hitsi, edelleen niin ällöttävät madot. Iilarit herkuttelivat siihen malliin, etten ole ehkä koskaan nähnyt niin isoja matoja... Kavionivelten kohdalle pistimme kahdet madot peräjälkeen, ja kaikki neljä söivät itsensä niin täyteen, että irrottautuivat ponista itse. Madothan saavat vaikuttaa juuri sen aikaa, mitä syövät, mutta maksimissaan 45 minuuttia, jonka jälkeen ne napataan pois. Koska tällä kertaa saimme laitettua matoja myös kaulan alueelle, myös siitä yksi kolmesta irrottautui itsekseen.


Blogihistorian ällöttävin video, olkaa hyvät! (Tosin jos ääntä on riittävästi, voi kuulla Torstenin kuorsaavan. Se on aika suloista :)) Linkki

Hoitojen ja rauhoituksen loppumisen jälkeen verta vuotava poni pääsi laitumelle, mistä muutaman tunnin päästä kävin nappaamassa sen vielä takaisin sisälle. Torsten laukkasi laitumen portille pukitellen vastaan :D Huomenna sitten kävelylle ja nyt vain peukut pystyssä, että näistä olisi apua :) Koska ihan oikeasti, en olisi ehkä kuuna pävänä uskonut kirjoittavani ja kuvaavani koko postauksen täydeltä matoja - ja ehkä vielä jopa vähän tykkääväni tästä :D