maanantai 22. kesäkuuta 2015

Takaisin ratsastuskouluun

Torsten on jo pitkään yrittänyt taivutella minua menemään ratsastuskouluun. Saisin kuulemma palata kotiin vasta sitten, kun osaisin ratsastaa kunnolla enkä olisi vain esteenä Torstenin mitaleille :) Vihdoin otin neuvosta vaarin - siis melkein. Torsten nimittäin lähti mukaan ratsastuskouluun oppimaan ;) Ennen juhannuksen lomaa vierailimme Wiknerin tallilla pitkällä kentällä valmentajamme Eevan silmien alla. 










Pieni kooste radoista ja keskiraviharjoittelusta. Linkki videoon.

Treenasimme pitkien ratojen ratsastamista. Ensin He B:3 verryttelynä ja sitten He A:2 - sain taas hyviä käytännön vinkkejä mukaan, vaikka kumpikaan meistä ei ollut ihan parhaimmillaan. Tällä kertaa edes loma ei liiemmin auttanut menoon, vaan aikamoista hakemista tuo meidän räpellys on edelleen - ehkä meidän pitäisi käydä useamminkin ratsastuskoululla opettelemassa :))

27 kommenttia:

  1. En vaan pääse yli, Torsten on niin hieno. <3

    VastaaPoista
  2. Hienoltahan se näyttää kuten aikaisemmenkin. Välillä päiviä, jolloin tuntuma parempi, toisena taas toivoisi enemmän, mutta saa vähemmän. Torstenkin on sen verran raskasrakenteisen oloinen, että hyvään muotoon saat sen ratsastettua ja ei se edes perusmuodon ratsastaminen helppoa ole saati sitten jo kun pitäisi päästä kootumpaan muotoon. Sitä kai on aina halu sinne aidan toiselle puolelle kun pitäisi iloita pienistäkin onnistumisista. Pitäisi koota ne tavoitteet pieniksi paloiksi ja löytää hyvät hetket. Vaikka sangen vaikeaa se on, kun haluaa sitä mitä ei ole omasta mielestään ja ei muista useinkaan iloita siitä mitä jo on. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, olen samaa mieltä. Miten pitäisikin keskittää sitä energiaa positiivisiin puoliin negatiivisten - tulevien positiivisten - sijaan. Aina ei ole helppoa :D

      Poista
    2. Sepä se, itse olen juuri tässä negaatiossa. :D Erittäin helposti ajaudun. Mutta sen verran suokkeja nähneenä, niitä roteviakin, vaikka nyt omat taitoni on tasoa puskaö. Niin ei niiden ratsastaminen ihan tuohon tapaan, mitä Torstenilla menet ole helppoa. Vaatiikin jo aikaa ja osaamista. Mutta näinhän se on, että jokainen mittaa siltä tasolta, missä sillä hetkellä on. Kun sen osaa, sitä tavoittelee jo eteenpäin eikä halua tyytyä paikoilleen. Halu kehittyä ja tavoitella lisää pitää yllä moottoria, kehitys ei pysähdy. Minäkin olisin niin kiinnostunut kuulemaan, onko ratsastuksesi alusta lähtien sitä, mitä näemme vai miten kauan menee kun tulet kentälle päästäksesi siihen, että Torsten toimii avuilla ja kulkee selkä pyöreänä? Millainen se on kun ei huvita, miten se vastustelee? Millaiset tuntemukset itselläsi silloin on kun huomaatkin, ettei hevonen keskity? Kaikkea näitä olisi niin kiva kuulla ja lukea.

      Poista
    3. Se on kyllä totta, että nälkä kasvaa syödessä ja se mikä puoli vuotta sitten oli voitto on nyt jo arkipäivää. Torsten on kyllä ollut aina hurjan helppo käyttämään itseään oikein. Se on ollut sellainen varsasta saakka. Ratsastan alkukäyntien jälkeen yleensä hetken käynnissä ennen kevyttä ravia, joten Torsten on hyvin työmoodissa heti ensimmäisestä askeleesta alkaen... Tietysti alku- ja loppuraveissa on eroa, niin kuuluukin olla. Tarkoitan nyt siis sellaista askeleen joustoa ja venyttelyä, Torstenkin hetken joutuu jumppaamaan isojen lihastensa kanssa, vaikkei olekaan koskaan ollut alkujäykkä tms.

      Sellaisina päivinä kun Torstenia ei huvita, on syy aina ollut satulan päällä tai jaloissa - silloin kun se ontui pitkän ajan oli tietysti ihan ymmärrettävää, ettei huvittanut ... Mutta siis pääsääntöisesti T on aina tosi työmotivoitunut, ja allekirjoittanut on syyllinen kaikkeen negatiiviseen toimintaan :D

      Tosin, viime kesänä meillä keksittiin kyttäämisen jalo taito, aina kun asiat tuntuivat turhan vaikeilta. Ratsastajan vika varmaan silloinkin, mutta siitä kyttäämisestä syntyi ongelma ihan kotikentälläkkin, puhumattakaan kisoista. Sitten ensimmäisellä kerralla kun Eeva piti valmennusta, ja Torsten kyttäsi kentälle tuotuja tötsiä siihen malliin, että mentiin oma-alaoitteista pohkeenväistöä aina puoleen väln kenttää tötsän kohdalla, Eeva vaan sano että avotaivutuksessa ohi. Ekat kerrat oli vähän karua katseltavaa, mutta sen jälkeen ollaan pärjätty hyvin. Myös kisoissa, jossa se ensimmäisellä tutustumiskierroksella yrittää kuikuilla jänniä juttuja, mennään avossa ohi jonka jälkeen ne ei enää kiinnostakaan ... Jotenkin ihan simppeli juttu, mutta en vaan ollut tajunnut, itse kun oli vaan antanut katsella jänniä juttuja ... Ja ponia on naurattanut ;D

      Poista
  3. Wou, sinullahan on nuo Roecklin uudet ihanuudet kätösissä, tuon paremman värisiä hanskoja ei ole!! :D

    Tuo asettumistyyli on hänellä aina kuvissa varsin mielenkiintoinen, aika tyypillinen ratkaisu näillä paksuniskaisilla yksilöillä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne on kyllä ihanat hanskat, oikea väripilkku tiukkaan dressageen ;)

      Voisitko Niina vähän avata tuota asettamista. Tiedostan että se ei ole ihan kunnossa, mutten tiedä millä saisin Torstenin asettumaan oikeaoppisesti, mitä lähtisin korjaamaan. Sä osaat aina niin hyvin pukea sanoiksi näitä juttuja, joten jos jaksat niin kuulisin enemmän kuin mielelläni sun mielipiteen; miten T asettuu ja miten sen kuuluisi asettua?

      Poista
    2. Tämä on hatara arvio muutaman kuvan, oman perstuntuman ja tutisevan videon pohjalta, mutta sanottakoon silti :) Itsellä tulee ekana mieleen se olo, joka toistuu monilla eri hevosilla - oikeassa kierroksessa kaula lähtee yhteen suuntaan (tai tuntuu luikertelevan kahteen..heh..) ja niska helposti kiertyy, ei käänny ja tod näk toisessa ohjassa tuntuu väliin varsin sitkeä tunne, kaulan tyvi ja rintakehä pyrkii rojahtamaan alas ja kaulan lihakset korvien takaa tai kaulan alaosassa tuntuvat jännittyvän ja joskus tuntuu kuinka etuosa laskee ja vauhti kiihtyy, etujalkojen vyöryessä vatsan alusta kohti. Oikeassa kierroksessa selässä on varmasti muutenkin mielenkiintoista olla, lavat tuntuvat karkaavan/puskevan ulos tai kenties ulkolapa tuntuu putoavan tai sitten tuntuu siltä että hevonen kaatuu sisään vaikka lavat katoaa toiseen suuntaan ja voipi olla että ratsastaja luisuu ulos (meillä luisu tapahtuu vasemmassa kierroksessa rintakehän rotaation ansiosta). Haikailen itse tuossa hieman ryhdikkäämpää kaulan tyveä (rintakehän asentoa jne) ja hieman lisää pehmeää sivuttaista liikettä niskaan, siinä kun päästään silloin eri kohtaan
      käsiksi kuin tuossa kiertoliikkeessä jota hän itse tarjoaa.

      Ja tämän uhkean suomalaisen kaulan rakenteen puolesta tulee varmaan joskus aika toivoton olo, joskus kun nämä mitastaan huolimatta lytistävät sen silti vielä pikkuisen kasaan ja ratsastaja näkee öisin unta täydellisesti toimivasta kepeän pehmeästä puoliverisestä. Toisaalta on siistiä saada ne ei niin helpotkin tapaukset toimimaan ja tuo on todella letkeän ja mukavan näköinen hevonen, tekisi mieli vaihtaa tuo yksi iso ruunikko sporttihylje tuohon!! :D

      Ensiapuna tuohon ihmeasettumiseen olen itse käyttänyt paitsi kädestä pitäen maasta hienosäädettyä asetusharjoittelua, myös selästä ympyrällä ulkokäsi ylös, sisäkäsi avattuna sivulle hieman sormia liikutellen ja tätä harjoitellaan tovi. Ulkokäsi huolehtii kaulan kannattelusta ja muodon avoimuudesta, korjaa tarvittaessa virheellisen kiertoliikkeen eli korvat vaakatasoon ja sisäkäsi määrittää asetuksen. Ulkokädellä tarkistetaan aina kaulan kannattelu ja vasta sen jälkeen asetetaan, jotta saadaan asetus niskasta, ei taivutusta kaulasta. Sitten on ne hetket kun tuntuu ettei tuo oikein toimi kun hevonen rojahtaa sisälle ja silloin olen käyttänyt nostavaa sisäohjaa jota näyt itsekin käyttävän. Näin toimin itse jos haluan erotella asetusongelman hetkiseksi työpöydälle. Tsemppiä harjoitteluun, tuo on oikeasti mahtava otus!

      Poista
    3. Mä olen ihan häkeltynyt, miten tarkasti sä kykenet näkemään kaikki ne viat, mitä kaikki meidät livenä nähneet valmentajatkaan eivät ainakaan huomioi.

      Torsten on aina vähän pitkä oikeasta kyljestä kun vasen lapa haahuilee omia teitä, ja sitten se on tyhjä oikeasta ohjasta, turpa vinossa, kun vasemmassa ohjassa on sitkeyttä. Onko se sitten alunperin mun ja vai sen vinoutta, en tiedä, mutta se vaatii kyllä joka ratsastuksessa oman huomion ...

      Iso kiitos tästä, mä laitan sulle piakkoin sähköpostia :)

      Poista
  4. Siistiä ratsastusta, sulla on hyvä istunta ja Torsten etenee tahdikkaasti.
    Lyhytrunkoisen hevosen ratsastamisen täytyy olla haastavaa, miten noin tiivistä saa tiivitettyä lisää ilman että kadottaa energiaa liikkeestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis :)

      Ja on siinä kyllä omat haastavat puolensa. Into oli melko pitkäselkäinen, ja sellaista hevosta oli kyllä huomattavasti helpompi koota, vaikka voisi kuvitella sen menevän toisinpäin. Torstenilla on onneksi melko hyvä energia liikkeessä - sellaisina päivinä kun se on pohkeen takana, on ihan tuskaa ja oikeasti ihan turhaa yrittää koota sitä.

      Poista
  5. Kiva kun sä laitat näitä valmennus ja muita ratsastus yms. videoita, niistä voi itsekin oppia.
    Hyvää kesää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että tykkäät, välillä mietin ja siksi niin harvoin näistä ratsastusjutuista mitään laitan kun en ole ihan varma, saako näistä kukaan mitään irti ;)

      Poista
  6. Ratsastat niin hyvin, että kateeksi käy!
    Ja Torsten on joka postauksessa aina vain hienompi! <3

    Onko sulla muita lemmikkejä?
    Ootko koskaan tippunut Torstenilta?

    Ootte mahtava ratsukko, todella raikasta ja hauskaa kesää teille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan turhaan kadehdit :D Ja Torstenillakin on onneksi ollut parempiakin päiviä, mutta tällaistä tämä laji välillä on :)

      Minulla ei ole muita lemmikkejä, tosin vanhemmillani on paljon kissoja sekä tietysti Pätkis the koira :) Olen tippunut Torstenilta monta kertaa, onneksi koskaan ei ole sattunut mitään vakavaa - ei edes niinä muutamana kertana kun ollaan menyt nurin yhdessä ;)

      Ihanaa kesää myös sinulle!

      Poista
  7. Älyttömän kivan näköistä menoa, Torsten etenee tosi hyvin ja sun istunta on kyllä niin hyvä. On muuten kehittynyt tässä viimeaikoina, jalat tosi hienosti ja sun kädet melkein kuin Charlotte D:llä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, kiitos Liisa! Mutta haha, vielä on vähän matkaa Charlotten mielettömään käden asentoon ;)))

      Poista
  8. Vastaanpa tähän postaukseen sinun kommenttiin;
    Todellakin aion olla matkassa mukana mahollisimman kauan!
    Et arvaakaan kuin näistä sinunki reeneistä saa motivaatiota omaan tekemiseen!
    Suokkipoika kun mullakin tosiaan ajoittain alla :)
    Hänen reenit tosin ovat erittäin kevyitä ja tarkoitus on "vain" pitää pappa heppa kuosissa että jaksaa laiduntaa ja käppäillä metsässä :)

    -Nea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Ja hyvä jos näistä saa jotain joskus itselleenkin!

      Into teki myös viimeiset vuotensa lähinnä kunnon ylläpitotreeniä, ja kyllä se oli tosi tärkeää työtä, vanhempien hevosten kanssa kun saa olla aika tarkkana että kunto pysyy hyvänä jolloin elämä on helpompaa :) Kivoja treenejä sekä metsälenkkejä teille! :)

      Poista
  9. Hei mahtia! Häärätään viikonloppuna samoissa luokissa Laaksolla. :) Jos lähtöaikojen kanssa käy tuuri, olisi hauska tavata ja nähdä vihdoin livenä huippujulkkis Torstenkin! :D ps. Kylläpä pomppas silmään videolta tuo aivan upea toinen raviväistö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tosi mahtia - mulla on kyllä vielä 45 minuuttia aikaa perua, apua, jännittää :DDDDD

      Että ei meillä oikeasti mitään asiaa siihen He A:han ole, mutta ... Katsotaan :D Ja olis huippujees nähdä!! :)

      Poista
    2. Ja mä tuun kannustamaan teitä molempia!

      Poista
  10. Ihana Torsten, ja eikös tuo Wikner kasvattanut (en tiedä kasvattaako enään) Welsh poneja, sillä kaksi ponia sieltä ole tavannut. ( Wikners Dandelion ja Wikners Datura, tai sinnepäin)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ovat minunkin mielestä ainakin ennen kasvattaneet welshejä :)

      Poista
  11. Heei mitä mitä ! Ootteko aikeissa vierailla Nuudelin huudeille useemminki?? Haluun tulla kyyläämään :D

    VastaaPoista