Sata ja kymmenen prosenttia

Täällä on pyörinyt koko viikon ajan hyllynmylly. Olen ollut töissä ala-asteella sijaisena, ja siellä meno on sijaisopeilla aina sellaista ees taas juoksemista. Onneksi koulu on tuttu ja työkaverit parhaimmistoa :) Mulla on viimeisen vuoden aikana tullut päähän sellaisia outoja ajatuksia siitä, miksi haluan ryhtyä - sitten isona. Että ehkä se luokanopettajan ammatti ei olisikaan ainoa vaihtoehto, vaan maailmassa olisi muitakin kivoja ammatteja? Nyt neljän päivän jälkeen kaksikymmentäkahdeksan kolmosluokkalaista on saanut minut vakuutettua siitä, että kyllä tämä on juuri sitä, mitä mä haluan tehdä. (Vaikka kuuden tunnin päivien jälkeen olen ollut aivan uuberväsynyt; lapset suorastaan imee kaiken sen 110 prosenttia musta, mitä päivän aikana niille yritän antaa ;))

Onneksi töissä on saanut nauttia niin paljon onnistumisen tunteista, sillä ratsastuksellisesti viikko ei ole ollut niin suurta hehkutusta, kuin viimeisimmässä postauksessani teille pääsin kertomaan. Muutaman päivän ajan huuhailin päämäärättömästi maneesissa, jonka jälkeen yrittäessäni sitten oikeasti ratsastaa, ei se onnistunutkaan niin helposti. Tai ollenkaan ... ;) Edes alkuviikosta ollut Antin tunti ei auttanut ! Tänään sain kuitenkin poniin jonkun näköistä tatsia, mutta edelleen T saisi kantaa itse itsensä paremmin. Ja ponin mielestä minä voisin varmasti myös kantaa itse itseni ja poistua selästä häiritsemästä häntä ;) Huomenna tulee onneksi ihana Mia, niin saadaan toivottavasti jotain tolkkua tähän touhuun! 

Into on kuitenkin tuonut pilkettä ja iloa tallipäiviin. Ja toki Torstenkin, aina kun ratsastaja on pysynyt pois selästä. Into esitteli eilen sellaisia korkeamman koulunliikkeitä höystettynä todellisilla ex-ravurin mooveilla, että ratsastaja olisi voinut vajota maneesiin hiekkaan. Me ei nimittäin oltu maneesissa yksin ;) Kaksi mahtavaa poniratsukkoa treenasi oikeasti kivoja mooveja heidän koulutunnillaan ... Inton oli vaan pakko päästä näyttämään taitonsa :D Onneksi se sai ponien tunnin loputtua myös huomiota osakseen tunnin pitäjältä, niin ei mennyt näytös hukkaan ;)

Tänään oli ensimmäinen päivä tällä viikolla, kun pääsin kotiin onnellisena - mutta väsyneenä - jo ennen kahdeksaa. Ajatuksena kuuma suihku, sohva ja villapeitto. Vaan harvoinpa mun ajatukset menee ihan nappiin, mikä on ymmärrettävää, sillä onhan ne useimmiten hyvin epätodellisia tai vähintään sekavia. Mutta ei ehkä tämä? No, kuuman veden tilalla hanasta tulee vain kylmää vettä, ja asunnossa minkä lämmityksestä huolehtii vesikiertopatterit, on melkoisen kylmä ilman lämmintä vettä :) Loppupeleissä kynttilälämmitys, sohva ja villapeitto ei kuitenkaan ole huono vaihtoehto - suihkukin on ehdottoman yliarvostettu juttu :) Kivaa perjantaita!