Niinhän se menee, että kun heppahommat luistaa, elämä hymyilee :) Kuten jo eilen mainitsin, saapui Mia tänään ohjaamaan mua ja Torstenia takaisin oikealle tielle kouluratsastuksen saloissa. Sitä ennen käytiin kyllä alkuverkkailemassa maastossa; lämmin ilma, mahtava aurinko ja pehmeät tiet suorastaan vaativat pienelle kenttälaukalle! Sujuuhan alkuveryttely niinkin :)
Pari viikkoa sitten Torstenin kankitreenejä oli
ystävällisesti vähän vauhdittamassa Into :)
Mia ratsasti alkuun, ja itse pääsin fiilistelemään ponin uusia asetuksia lopputunniksi. Torsten teki töitä tosi hyvin, se oli selkeästi motivoitunut ja suoritti ratsastajan pyynnöt parhaan osaamisensa mukaan. Mia painotti hevosen suoruutta - ei vain kaulasta, vaan koko rungosta ja erityisesti lavoista. Torsten on aika vino; vasemmalla puolella on paljon enemmän hevosta alla kuin oikealla, ja jotta me voidaan kehittyä, täytyy ponin suoristua. Se tietysti tarkoittaa, että mun täytyy pikkuhiljaa alkaa istumaan myös oikealla istuinluulla, eikä aina vain siellä vasemmalla ;) Tätä treenaillaan muutama viikko, lyhyissä pätkissä, unohtamatta palautumispäiviä! Mia oli nimittäin sitä mieltä, että mikäli Torsten on ollut tosi hyvä pidemmän pätkän, voi sitä seurannut huonompi viikko johtua myös uusien lihaksien väsymisestä. Valitettavasti mä uskon edelleen siihen, että syy huonompaan hetkeen löytyy selän päältä, mutta on lohduttavaa ajatella, ettei se välttämättä ole ainoa syy!
Inton kanssa vietettiin koko ratsastustuokio maastojen pehmeillä teillä laukkaillen, lukuun ottamatta eteen - alas venyttelyä kentällä. Meillä oli niin hauskaa, Into oli ihan liekeissä ! Etenkin yksi pitkä ja jyrkkä ylämäki tallille päin mentiin melkoista haipakkaa ;)
Kankitreenit on rankkoja, huh!
Huonoa tv-viihdettä, sauna, liikaa karkkia, siitä on rento perjantai-ilta tehty :) Loistavaa viikonloppua teille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti