Lapsena me järjestettiin siskoni kanssa Halloween-partyja, missä juhlijat pukeutuivat teeman mukaisesti ja tarjolla oli kaiken maailman myrkkybooleja. Nykyään myrkkyboolit ovat vaihtuneet erilaisiin, vähäisinä määrinä nautittuna turvalliseksi todettuihin myrkkydrinksuihin, ja pukeutuminen on tylsän aikuismaista.
Tämän vuotiseen pieneen Halloween innostukseen on varmasti vaikuttanut koko viikon ajan opettajan sijaistaminen koululla. On luettu kauhutarinoita ja nautittu haamujen keittämästä hirmuisen hyvästä kalakeitosta. Puhuttu hassuja :) Ja ehkä vähän yliluonnollisiakin juttuja! Itseä ei ole koskaan oikein iskenyt oikeat kauhuelokuvat - yhtään en ole kokonaan nähnyt, yhtään en uskalla kokonaan katsoa. Kammotukset tulevat nimittäin uniin, välittömästi ja pitkäksi aikaa. Silti perinteisissä, vanhanajan kummitusjutuissa on sitä jotain. Vähän jännitystä arkielämään ja uskoa siihen, ettei kaikki aina ole sitä miltä näyttää :)
Ja mikäs sen parempi tekosyy leipoa pipareita, kuin alennuksesta ostettu piparkakkumuotti-sarja lepakoista, kissoista (tosin, äidin kissoja kun katselee, ei niistä saa millään ilveellä pelottavia saatika ilkeitä. Ne on semmoisia pyöreitä, pehmeitä sylikissoja :)), haamuista ja kurpitsoista. Eipä ole väliä, onko piparkakut heppojen, lumiukkojen tai lepakoiden muotoisia, aina ne vaan on yhtä hyviä! :)
Oikein naurattavaa - ja hieman jännittävää - Halloweenia teille!! :)
P.s Karkki vai kepponen- on Torstenin motto. Eilen se sai riittävästi makeaa, ja olikin sitten oikein tosi makee ratsastaa. Kepposia poni ei tehnyt kuin muutaman :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti