tiistai 5. helmikuuta 2013

Onnellinen hevonen = onnellinen omistaja

Olen aina ollut utelias ihminen. En välttämättä uskalla kokeilla uutta, mutta olen aina kiinnostunut kaikesta uudesta. Niinpä blogia pitäessänikin, olen tavattoman utelias siitä, mistä ihmiset tänne löytää. Paljon hittejä tulee vakiblogeista, googlesta ja jonkun verran facebookista, mutta myös hevostalli.netistä. Kuten jo aiemmin olen maininnut, on joskus hirvittänyt hittipiikki sieltä, ja kun yritän osoitetta klikata, topicci onkin jo poistettu. Kuka on taas haukkunut ja ketä, ne kysymykset pyörii aina mielessä. 


Pari päivää sitten oli blogini linkitetty "Onnellisten hevosten blogeja"-topaan mukaan. Tulin tietysti todella iloiseksi siitä! Kuitenkin, minunkin blogini oli linkitetty niin, että "maneesista ehkä miinusta". Kiitos linkittäjälle, mutta topicin aloituksen periaatteet olivat vähän erilaiset kuin omat näkemykseni onnellisesta hevosesta. Onko todella niin, että joku oikeasti ajattelee, että maneesi = onneton hevonen? Harvoin käyn mihinkään kommentoimassa, mutta siihen minunkin oli jo pakko käydä kiittämässä ja kertomassa, että mikäli Into saisi valita, se menisi AINA maneesissa. Ihan tosi. Meillä noustaan yleensä selkään heti talli ulkopuolella jakkaralta, ja siitä voi suunnata maneesiin tai viereen kentälle tai maastoon. Vapain ohjin Into kävelisi joka ikinen kerta maneesiin. Korvat hörössä, reippain askelein. Nyt treenataan! Tai peilaillaan? Tai ehkä pohja on sille paras liikkua siellä? Ken tietää.

Uuuh, kyllä maneesissa voi ottaa ihan chillistikin!

Onnellinen hevonen. Miten sen voi määrittää? Jos Torsten saisi päättää, sillä olisi 24/7 käytössään tammahaaremi ja ainainen kesälaidun. Ja Inton se pitäisi rinnallaan ikuisesti. Töissä se kävisi silloin kun huvittaa, ehkä 5 kertaa viikossa. Kolmena kertana käytäisiin maastossa, kerran koulukisoissa ja kerran hypittäisiin. Ei turhan rankkaa pidä olla. Ruokinta-automaatit, joista poni saisi itse valita kuvan perusteella, minkälaista mysliä hän haluaa. Ja nameja. Ja korvapuusteja. Ja simaa. 


Jos Into saisi päättää, sekin luultavasti ottaisi jonkun kuuman täysveritypykän (Intolla on aina ollut kummallinen naismaku ;)) viereen, kesälaitsan, mutta kuitenkin myös työntekoa. Varmaan koulujumppaa maneesissa tai kärrylenkkejä maastossa, joka päivä jotain. Build Uppia 4 litraa päivässä ja ah niin hyvän makuista Shy Feederiä aina iltapuurossa, vaikkei sitä aina tarvitsisikaan. 

Mä joka päivä töitä teen, lalalaaa...!

Jos omasta onnellisuudesta puhutaan, niin toki, ajaisin mielelläni Nissan GTR vapaa-ajossa ja vetäisin koppia Audin maasturilla. Asuisin meren rannalla isossa puutalossa, jossa olisi iso piha ja takapihalla ne runsaat kesälaitumet pojille. Peilejä täynnä oleva lämmitetty maneesi Intolle olisi 25*65, ja kenttä Torstenille 40*80, niin mahtuisi baanattamaan. Ja voisi se olla, kolmaskin hevonen pihasta löytyisi. Nykyiseen palkkatyöhöni joutuisin kokemaan aikamoisen henkisen kasvun, jotta siinä jatkaisin, mutta voisin käydä heittämässä sijaisuuksia kouluilla ja harrastaa heppojen kanssa. 

Kuitenkin, vaikka mitään yllä olevaa minulla ei ole, olen täysin tyytyväinen elämääni. Joku voisi jopa sanoa, että onnellinen. Asun rivitalokaksiossa, en omista ensimmäistäkään autoa, palkkani ansaitsen toimistosihteerinä ja kolmatta hevosta ei näy. Eipä sille aikaa olisikaan. 

Tästä me molemmat tykätään!

Joten, hevosenikin joutuvat tyytymään keskiverto elämään. Pojat tarhaavat ilman mukaan kahdestaan 8 h tai 12 h/pv, kesällä tietysti koko päivän laitumella. Tarhat on makuuni vähän tylsät ja pienet, mistä henkilökohtaisesti kärsin - siksi raahaan (äiti enemmän ;)) havuja ja puunrukoja kaluttavaksi. Leikkipalloja pojilla on kaksi, ja kyllä niitä on kunnon perusteella käytettykin. Vaikka paras leikki on tietysti vesisaavin kaato, sitä ei voita mikään. 

Hevosten ulkona oleilu on mielestäni tärkeimpiä kriteereitä onnelliselle hevoselle. Tarpeeksi suurten karsinoiden ja laidunten lisäksi. Heinästä ja vedestä nyt puhumattakaan. Tällä hetkellä en veisi hevosiani talliin, missä ne eivät saisi olla talvisin vähintään 8 h ulkona, ja kesäisin koko päivää. Luovun mieluummin maneesista ja vaikka kentästäkin, mutta tarhaus-ajoista ja kesälaitumista en tingi. 

Best Friends Forever <3

Molemmat hevoseni ovat klipattuja, joten ne loimitetaan. Mysteeriontujan ja vanhan hevosen kanssa näissä asioissa en edes mieti mitään loimettomuutta. Kuitenkin pyrin ostamaan mahdollisimman istuvat ja hengittävät takit päälle, ja kovillekin pakkasille minulla on niin paksut sisä- ja ulkotoppikset, ettei montaa loimea tarvitse päällekkäin laittaa. 

Ponit saavat erittäin hyvälaatuista heinää neljä krt/pv (Torstenin mielestä neljä kertaa liian vähän). Väkirehut tulee aamuin illoin, ja pellavapuuron kaikkine ravintolisineen pojat saavat iltaisin. Vettä heillä on aina tarjolla, talvisin juotan vielä erikseen päivittäin lämmintä lesevettä.


Liikunta onkin sitten aivan toinen juttu. Intolla iän puolesta kaikki on jo aika kevyttä. Jumppaa, maastoa, sulilla teillä kärryttelyä. Joka päivä Herra lähtee korvat hörössä töihin, ja loukkaantuu, mikäli häntä ei oteta ratsuksi. Oikeasti. Silmiin tulee sellainen himmeys, että minkä takia hän ei kelvannut (koska hän nyt kuitenkin on kaikista parhain, komein ja kaunein ratsu ;)). Jos jollain on korkea työmotivaatio, niin Intolla.

Torstenilla treenataan. Maneesista poni ei mitenkään erityisesti nauti, mutta tekee töitä kiitettävällä motivaatiolla ja moottorilla. Hänen kanssaan tärkeintä on muistaa balance hauskan pidon ja työn teon välillä. Jos töitä on tehty liikaa, poni kyllä kertoo sen, tai vastaavasti, jos pitkään on pelkästään leikitty, niin senkin kyllä huomaa :)


Omaan silmään hevoseni näyttävät onnellisilta - he ovat kiinnostuneita ympäristöstään, tekevät töitä mielellään, karva kiiltää ja ruoka-aikaan on todellakin oltu kotona. Ehkä liiankin usein. 

Tulipas pitkä sepustus. Uteliaana ihmisenä kyselisin teiltä, että mitkä ovat omat kriteerinne onnelliselle hevoselle?

26 kommenttia:

  1. Oikein mukava ja pohdiskeleva teksti! Oli vaan hieman haastava lukea noin pientä fonttia, voisko sitä suurentaa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäät! Mulla oli aika paljon bloggerin kanssa ongelmia, mutta sain vähän suurennettua - muuten menee liian suureksi.

      Poista
  2. Oi, niin tyypillistä hevostalli.nettiä tuollainen kommentointi "maneesista ehkä miinusta". Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi aktiivikäytössä oleva hevonen jotenkin kärsisi hyvästä pohjasta ja kunnollisista työoloista. Tuskinpa yksikään meistä ihmisistä kaivaisi ojaa vuodet ympäri hiekkalapiolla ja pikkuämpärillä jos vaihtoehtona olisi kunnon kaivuri :D

    Onnellisen hevosen tunnistaa kun sen näkee. Varsa on onnellinen ihan vaan luonnostaan mutta vanhan ja onnellisen hevosen omistaja saa aiheestakin onnitella itseään. Liian paljon on niitä hevosia, joiden silmistä on säihke sammunut ja ilo kadonnut.

    Omat kriteerini hyvälle hevosenpidolle ja sitä myötä hevosen hyvinvoinnin kautta hevosen onnellisuuteen ovat kutakuinkin yhteneväiset sinun mietteittesi kanssa.

    Perusterve hevonen tarvitsee ulkoilua, mieluummin kaverin kanssa riittävän tilavassa tarhassa. Se tarvitsee rutiineja. Rutiinit, jämptit ja täsmälliset toimintatavat, oikeudenmukainen ja reilu kohtelu, työmäärä suhteessa hevosen kulloiseenkin kehitysvaiheeseen, sopivat varusteet, järkevä rehustus hevosen käytön mukaan. Eiköhän siitä löydy ainekset hyvinvointiin ja hevosen onnellisuuteen.

    Hevonen on useimmiten hoitajansa peili.
    Onnittelut sinulle onnellisista hevosista. Paljon onnellisia hevosteluvuosia teidän poppoolle.

    Peeääs, aina on joku jonka mielestä tallielämä, kengät, kuolaimet, loimet ja satula ovat este hevosen onnellisuudelle. Tuohon mustavalkoiseen vastakkainasetteluun ei voi kuin hiljaa huokaista ja toivoa, että niin sanojakin joskus aikuistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, olipas ehdottoman hyvä vertailukuva tuo kaivuri! Juu, hyvä pohja on tärkeä - vaikka hevonen tuskin sitä itse pidemmän päälle tajuaa, niin huono ratsastusalusta pilaa nopeasti jalat. Tätä voisi tietysti jatkaa niin, että ei niillä hevosilla tarvitsisi ratsastaa ollenkaan, mutta ... Nykypäivänä etenkään Suomessa en osaa kuvitella täysin villejä villihevosia ;)

      Ja on tuokin totta. Että varsat ovat onnellisia. Lapset on niin helposti. Tänä päivänä ehkä vähän vähemmän - vai? Voi olla että aika kultaa muistot tai jotain, mutta kyllä tämän päivän lapset ON kovia valittamaan. Pitää aikuistua koko ajan nopeammin. Kylläpä mun teksti pomppii :D

      Meitä mahtuu moneen junaan. Sääli, että kaikkiin vaunuihin pitää napatan hevosiakin mukaan (tai ylipäätänsä eläimiä.)

      Poista
  3. "Miinusta maneesista." Juu.u.
    Täytyy muistaa kertoa henkiselle sisäratojen hallimestari Intolle ettei se ole onnellinen patsastellessaan maneesissa. Kivempi olisi kyntää kesät talvet tuulessa ja tuiskussa ;)

    Elämä on valintoja. Mielestäni olet tehnyt hyviä valintoja hevosten hyvinvoinnin puolesta. Aidan ali olisi päässyt monesti,helpommalla. Siis jos omatunto olisi sallinut venymisen.

    (Ja eiran hyvään tekstiin on pakko kommentoida hiljaa kuiskaten ;kengistä emme luovu,mutta joku päivä hankimme Intolle kuolaimettomat suitset. Muutamaa mallia olen Jillan nähnyt hiplailevan,mutta koska emme ymmärrä kuolaimettomista mitään, vaatii aihe hiukan perehtymistä ennen ostopäätöstä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kuolaimettomat voisi toimia Intolla hyvin! Vaikka en mä niitä oikeassa ratsastuksessa käyttäisi - kun en ainakaan vielä osaa - mutta hömpöttelyssä kyllä!

      Poista
  4. Minulta saatte koekäyttöön LG Bridlen, se ns. rattaanpyörä -malli, jos haluatte kokeilla.
    On tarpeeton meillä tällä hetkellä (hevoselle rrrrrautaa suuhun *tirsk*).
    Hommasin sen Vainikan aitasta aikanaan. Niillä sivuilla lisätietoja tästä mallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi... Mahtuisikohan se x-full päähän?

      Poista
    2. Mittaapa sinä nyt turvanympärys niin minä mittaan täällä päässä sen vimpaimen. Se on siis itsessään vain turvan ympäri tuleva nahkajuttu jossa rattaat kiinni. Se asennetaan tavallisiin suitsiin joista turpahihna korvataan tällä ratashommalla. Mä laitan vaikka sulle kuvan myöhemmin idag, ok?

      Poista
  5. Kukkahattutätejä tuntuu nykyään löytyvän joka oksalta. Henkilökohtasesti olen kyllä sun kanssa samalla linjalla. Toiset hevoset (usein varsinki suomenhevoset) ovat aikamoisia työmyyriä ja lähinnä tuntuvat loukkaantuvan jos työt joku päivä jätetään väliin. Tarpeeksi pitkät tarhailuajat ja tarhakaveri tekisivät varmasti jokaisen hevosen onnelliseksi ruokaa unohtamatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Ja kyllä Torstenkin, joka ei aivan samalla tavalla kerjää töihin kuin Into, tulee kiukkuiseksi ja tylsistyneeksi, mikäli joutuu vaan seisomaan. Kesällä on tietty helpompaa, kun laitumilla on paljon kavereita, tilaa liikkua ja tietysti sitä syötävää.

      Poista
  6. Miten se onnellisuus määritellään? Hevosille se on riittävä ruoka,suoja ja tarhaus/laitumet. Omistajille se on puitteet jotka aktivoivat ja luovat puitteet tavoitteellista harrastusta haluaville/ kisaaville. Ei uudellamaalla ole montaa maneesitallia noilla maastoilla ja mukavuuksilla tuohon hintaan. Ja tuollaisella tarhauksella.
    Mä saatoin mun Waarin 27v hautaan tänä yksynä ja nimen omaan siksi että se vaikutti just sillä hetkellä onnelliselta, edellisvuonnahan se laidunkauden jälkeen kuihtui ja viime keväänä näytti ennen laitumia siltä ettei sitä mitkään mössöt ja lisäravinteet enää kunnossa pidä. Kesän se naatti tyttöjen kanssa laitumella, lihavana, uljaana ja korskeana Orina. Mun mielestä se lähti onnellisena, hyvässä lihassa ja tammoja vahtien, jättäen toki todella ison loven mun sydämeen, sellaisen paikkaamattoman loven jonka vaan waarihevoset jättää, 17 vuotta yhteiseloa meni oppiessani häneltä hevosen tapoja, ja tapoja miten ne opettaa nuorempiaan.
    Kyllä sulla on onnelliset hevoset, hyvät puitteet, parhaat hoitajat ja paljon ulkoilua, jos joku muuta väittää ei sillä ole hevosia ollenkaan, HT- netin keskustelut voit muutenkin jättää omaan arvoonsa, ne on aina ilkeitä.
    Tää on niin hyvänmielen blogi, muista ettet anna kenenkään sun rehellisiä ja kivoja juttuja vähentää.

    -Virve

    VastaaPoista
  7. Niin ja siis hommia ne pollet kaipaa, waarit ja minit, ihan kaikki =)

    -Virve

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onhan se niinkin, että vaikka hevosen onnellisuus ja tarpeet menee omien edelle, on hyvät puitteet iso motivaattori "laadukkaaseen" harrastamiseen; ja sehän voi olla vaikka vain metsäkävelyt ilman satulaa.

      Waarihepat on kaikista hienoimpia, ja niistä luopuminen on varmasti raskainta. Uskon jollain tasolla siihen yhteen elämän hevoseen, jonka yli ei pääse kukaan - siitä luopuminen aiheuttaa sellaista tuskaa, mitä en voi edes rehellisesti kuvitella... Täytyy vaan olla onnellinen kaikesta, mitä nämä Herrat ovat meille opettaneet!

      Mä en usko että tässä pahalla tätä maneesi-kommenttia tarkoitettiin, mutta kyllähän sieltä kuraakin niskaansa saa, ihan haluamattakin... Se on julkisen kirjoittamisen varjopuoli! :)

      Poista
  8. Ihanasti puet ajatuksesi sanoiksi :) Sun hevoset on takuulla onnellisia, ihan hevosina, ei pelkästään näin kädellisen näkökulmasta. Mun heppa muuttaa kohta tallille, missä ei ole kesälaidun mahdollisuutta. Se sattuu mua sydämeen jo nyt, mutta eihän kilpahevoset laitumelle pääsekkään, eihän... Lupaan kerätä hänelle joka päivä kassillisen vihreää. Heppa varmaan toipuu tästä mutta toivunkohan minä? Saa nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sydäntä riistävää, mutta joskus joutuu tekemään kompromisseja - turhaa niistä on ikuisesti huonoa omatuntoa ottaa ;)

      Poista
  9. Aika hyvin puit sanoiksi sen, mitä itsekin ajattelen onnellisesta hevosesta. Perustarpeiden lisäksi suuret tilat, jossa kavereita ja muita virikkeitä! :) Ja toimeettomana kovin moni hevonen ei nauti, vaan kaipaavat fyysistä hommaa, se on tullut huomattua laiskempienkin otusten kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika harvalle hevoselle oikeasti sopii täysi hengailu, vaikka toki niitäkin on!

      Poista
  10. Todella mielenkiintoinen ja hyvä teksti :)

    VastaaPoista
  11. Mukava teksti ja tuli iloisena yllätyksenä, olen nimittäin aika uusi lukija. Hevosen hyvinvointiin liittyvää pohdiskelua ei ole koskaan liikaa. -Illi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, kiva että pidit ja tervetuloa joukkoon! :)

      Poista
  12. Tämä teksti oli tosi hyvä! Sai itsenikin miettimään! :-)

    http://pokerijaelli.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  13. With one particular handle you could decide on the amount of
    weight you desire, spin the dial to that fat, and start bodyweight lifting.



    Also visit my page ... http://Www.Getfitnstrong.com/bowflex-dumbbells/bowflex-selecttech-dumbbells-ultimate-home-exercising/

    VastaaPoista