Grant The Great

Vuoden toinen päävalmennus

Puoli vuotta - ja vähän reilu sellainen - on kulunut edellisestä, ensimmäisestä Grant Schneidmanin valmennuksesta. Silloin lupasin itselleni, ettei se jäisi viimeiseksi - eikä se jäänyt ! 

Eilen Hyvinkään Hyyppärän maneesiin asteli hieman häpeissään oleva ratsastaja ja itseään täynnä oleva poni. Minua harmitti lähinnä se, ettemme ole viimeisen puolen vuoden aikana kehittyneet juuri nimeksikään. Onneksi luotettava ponini pelasti tilanteen ja paineli menemään ylpeänä ympäri isoa areenaa kuin iltaraveissa konsanaan - Katso, tätä me ollaan reenattu! Siellä mä sitten istuin matkustajana, mikäli mahdollista, vielä enemmän häpeissäni, pää punaisena ja kädet kipeinä. Miten tässä näin kävi? Luckily, Grant sekä yleisö muistivat huumorintajuisen ponini ja sen natural talentin viime kerrasta ja osasivat ottaa meidät huumorilla. Haahaa, very funny indeed... ;)

Torstenin tuleva joululahja?

Nollasta siis aloitettiin; ratsastajan asento on kaiken perusta, ei kädellä ratsastaminen. It takes two to pull - eli mitä todennäköisemmin, jos joskus uskaltaisin antaa sen ohjan olla, ei Torstenkaan sitä vastaan viitsisi venkoa. Siirtymiset alaspäin ei saisi muistuttaa aloittelevan autoilijan jarrutuksia, vaan kaikki tulisi olla sulavaa ja huomaamatonta, yksi apu kerrallaan. Näitä sitten hioimme lauantai-illan, tosin hyvin tuloksin. Tänään Hyvinkään maneesissa allani oli kevyt ja aika kuuliainen ratsu. Mitä nyt välillä piti hirnua kavereille ;)

Pimeä maneesi ja kuvaaja jonka pitäisi oikeasti olla vuodelevossa, ei tallilla, takasi kuvat ainoastaan tämän päivän alkuveryttelystä.

Kun poni pääsi eilen melko helpolla, niin tänään sekin joutui oikeasti töihin. Avoja ja sulkuja ensin suoralla uralla ja sitten ympyrällä. Kaikissa askellajeissa. Ero edellisen päivän pohjanoteeraukseen oli huomattava, sillä tänään pääsimme tekemään myös koottuja askellajeja. Mieltä lämmitti kuulla, että Torstenin koottu laukka oli kuulemma parasta, mitä Grant on suomenhevoselta nähnyt :)) (Eikä ponini ole siis ainoa Grantin valmennuksissa käyvä suomiheppa ;)) Poni saikin jatkuvasti kehuja kivasta, vastaanottavasta luonteestaan, kivoista askellajeista ja huumoristaan. Ja extramaininnan lyhyimmästä rungosta, mitä valmentaja on nähnyt :) Onkin siis extratärkeää, ettei Torstenia ratsasta missään vaiheessa etupainoiseksi, vaan kaikki liikkeet tulee suorittaa paino takajaloilla. Balance oli ehdottomasti viikonlopun sana. Ja vaikka poni meistä kahdesta se superstara onkin, sai ratsastaja myös reippaasti kehuja, kaikesta muusta paitsi kädestään. Kyllä meistä vielä kouluratsukko tulee. Jos olisi ollut mahdollista jatkaa vielä kolmas päivä, oltaisiin siirrytty laukkapiruetteihin; haha ;)

Hurja määrä uusia työkaluja saatiin käyttöömme - maastossahan niillä tekee paljon ;) Tosin lauantai-illan ravurinäytöksen jälkeen lupasin itselleni ja Torstenille, että vien sen kotikenttää isommille areenoille jatkossa säännöllisesti, tai edes säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja lupasin mä Grantillekin, että treenaamme oikeasti edes joka kolmas kuukausi. Your horse is only as good as you are. Lahjattomat treenaa, huomenna mennään maastoon! ;)