Todella pitkä perjantai

pitkiä tunteja, hatun nostoa sekä Torstenin viimeistelytreeniä 

Tällä viikolla olen jälleen saanut nostaa hattua useille ammattikunnille. Alkuviikosta sijaistin erityisluokan opettajaa. Erityistarpeita tarvitsevien lasten kanssa työskentelevät ansaitsevat todellakin kaiken kunnioituksen pitkäjänteisestä työstään - ja lapset tietysti myös. Sitä jotenkin omassa helpossa arjessaan unohtaa, miten onnellinen saa olla, kun kaikki vaan pyörii.

Loppuviikosta sain ihailla pitkien työvuorojen ammattikuntiin kuuluvia työntekijöitä. Tällä viikolla on tullut tehtyä yksi yhdeksäntoista tunnin päivä - ja tänään kellon lyödessä kolme, oli työpäivä ohi kahdenkymmenenkahden pitkän tunnin jälkeen. Vaan mitä tekee jokseenkin yliväsynyt, batterilla hereillä pysyvä hihittelijä ? Suunnistaa tallille hoitamaan heppojaan :) 

Ja onneksi meninkin. Mieletön ilma, rauhallinen talli, hienot hevoset. Tarvitseeko sitä mitään muuta, arkeen saatika juhlaan, kuin omat ponit? 

Into ansaitsee hatun noston loputtomasta kärsivällisyydestään - ja kovin veikeästä huumoristaan. Jokaisesta hörinästä, minkä Setä niin rakkaudella osoittaa <3

Torsten sai kiitoksia hyvästä työskentelystä. Vaikka kello oli jo yli seitsemän - siis monta tuntia Pikkukakkosen loppumisen jälkeen! Onneksi poni teki poikkeuksen, normaalisti kun pikkuponien ei tarvitsisi näin myöhään tehdä duunia ;)
Vastalaukkatreenissä iski kuitenkin väsymys, mutta saimme kuitenkin paljon hyviä pätkiä aikaiseksi. Ihan kiva, sillä maanantaille on luvassa rataharjoittelua K.N Specialin muodossa.

Mentiin me oikeasti toiseenkin suuntaan. Ehkä. Ehkä siksi tuntui niin hyvälle? ;)

No, en voi väittää, etteikö vieressä oleva kylmä siideri maistuisi hyvältä (oli sitten arki tai pyhä). Tai etteikö saunan lämpö houkuttele. Tai ajatus siitä, että neljäkymmentä valvottua tuntia tulee täyteen näillä minuuteilla - yksien päikkäreitten avulla. Saunan kautta sänkyyn siis, rauhallista pitkänperjantain iltaa teille <3