lauantai 20. elokuuta 2016

Uusia hevosia

Ostin perjantaina elämäni ensimmäisen oman auton. Rakkautta ensi silmäyksellä, jos niin voisi sanoa, alun starttiongelmista huolimatta. Ratin taakse istuutuessa olo oli kuitenkin kuin olisi kotiin tullut, joten muutaman sadan metrin koeajon jälkeen tiesin, ettei meitä erota enää kuin seuraava omistaja. Yllättävän vaikeaa oli löytää the One, mutta en onneksi antanut periksi asettamistani kriteereistä; eli siis siitä, että auto on vuosimallia 2005, aivan kuten Torstenkin ;) (Nyt kyllä oikeasti vitsailin.) Aina terve, luotettava, hyvällä moottorilla ja mukavalla ajonautinnolla varustettu, turha niitä muita vuosimalleja on edes katsoa! ;D


2005 vuoden mallit on parhaita - vaikka näin karvanlähtöaikaan Torsten on liikkunut hieman väsyneen oloisesti, terävyys puuttuu. Muutama hassu kuva torstain kevyestä keventelystä; sen jälkeen poni on saanut levätä ja keskittyä syömiseen :) Iltapuuroon on myös lisätty vähän vitskuja ja ruokintaan on otettu taas protskut käyttöön.

Uutuuden viehätys saa ihmisen toimimaan vähän hullunkurisesti. Alun perin suunnitellut perjantai-illan romanttiset treffit vaihtuivat neljän tunnin auton pesu- ja puunausprojektiksi (ei kuitenkaan tuunaus, huh!) ja kun puoli yksitoista illalla aivan rättipoikkiväsyneenä ajettiin pizzerian kautta kotiin yltä päältä liassa ja vahassa, oli about aivan kaikki viehätys allekirjoittaneesta kaukana :D Mutta hieno siitä autosta tuli, ja siinä mielessä päästiin helpolla, ettei tarvinnut ihan joka pesukerrosta huuhdella itse pois, kaatosadekuurot hoitivat homman meidän puolesta :))

Onneksi toinen nollavitonen, Torsten, tietää ettei tällaista maniaa kestä kauan, poni kun on pesty kuluneen kesän aikana tasan kerran shampoolla. (Kesää on kuitenkin vielä jäljellä!!)
Että nou panic, kerkeää sitten keskittyä siihen oikeaan, pesunkestävään hevoshulluuteen. Samaisena auton pesupäivänä seistiin muutama kymmenen minuuttia kaatosateessa syöttelemässä poneja - eikä haitannut yhtään :) Oikeanlainen hulluus on ehdottomasti hyvästä!


Ensi postaukseen kuvaan teille uutta autoani niin saadaan vähän vaihtelua matskuihin; vaikka itsehän voin siis katsoa Torstenista kuvia vaikka joka päivä, se on niin makeesti alkanut kantaa itseään ravissa, siinä on jo vähän ilmaa ja pienen pieni hetki kun ravi pysyy "ilmassa"!


Just oikeanlaista hulluutta!

jk. Kuskin penkki kaipaisi uudelleen imurointia, kun ratsastin tänään ilman penkkiä Torstenilla. Nahkasatulaan tottuneena kangaspenkit on kamalia, kääk! Toisaalta hyvä että edes osa karvoista jäi autoon odottamaan kun kipaisin lähikauppaan hakemaan kasan karkkia lauantai-illan ratoksi. Torsten ei ole ainoa jolta on jäänyt peseytyminen välistä, sääli ettei aivan täpötäydessä ja juhlahumuisessa kaupassa näyttänyt olevan yhtään (hevos)ihmistä, joka olisi ymmärtänyt, miksi näytin siltä miltä nyt näytinkin. Noh, tällaista tää joskus on ;D

12 kommenttia:

  1. Hevosihmisten elämä on hankalaa, sottaista ja hullua, mutta silti parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, sanos muuta! Ei tätä vaihtaisi mihinkään.

      Poista
  2. Onnea uudelle perheenjäsenelle ;) En tiedä onko joku joskus jo kysynyt noista sinun saappaista, mitkä ne on merkiltään, aivan ihanan väriset! Jos esittelet auton niin voisitko joskus esitellä saapas/kypärä garderoobisikin :D
    *Minna*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ;D

      Saappaat on Mountain horsen, ja ne on kyllä ollut hyvät, kestävät mun huonon huolenpidon ja tuntuvat hyvältä jalassa, myös kävellessä pidempiäkin matkoja. Muutenhan mulla ei ole mitään esiteltävää, viime talvena lensi roskiin mustat lakerireunuksella koristellut Italialaiset saappaat (niitä joita voi ostaa esim. HIHSistä) jotka toimi monta vuotta hyvin mutta lopulta pohjat kuluivat puhki; sitten on ollut talvisaappaita jotka ovat valitettavasti myös tulleet tiensä päähän joten sellaisten osto on edessä; ja niin, eli eipä mulla ole sitten noiden ruskeiden lisäksi jäljellä enää kuin mun ekat saappaat, 10 vuotta vanhat mustat nauhalliset Hööksistä, ne kyllä on vielä ihan hyvän näköiset mutta ihan pikkasen puristavat ;)

      Kypärinä mulla ei ole kuin tämä sininen Prestigen kypärä jonka sametti alkaa vetelemään viimeisiä joten kypärän uusiminen olisi paikallaan, en vain vielä tiedä yhtään minkälaisen haluaisin, sääli ettei tämä täytä uusia turvallisuusehtoja, muuten ostaisin samanlaisen ;D

      Poista
  3. Onnea ja turvallisia kilometrejä.
    Torsten on oikeassa, uutuudenviehätys katoaa yhtä nopeasti kuin uuden auton tuoksu.
    Mukavia hetkiä hevosvoimien parissa.🏎🏇

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja hmm, tämä 11 vuotta vanha auto ei ole enää hetkeen tuoksunut uudelta autolta - mutta varmaan tuoksui paremmalta kun sen ostin vrt. nyt, kun auto on täynnä hevosen- ja koiran tuoksua ;D

      Poista
  4. Oi että mää niiiin toivon et sun pirssi ois BMW! 😃
    Ihan vaan sillä ku sullon jo yks laatukulkine (eli suokki-Torsten) niin tottahan toisenki pitää olla laatu :D

    Ja tää snadisti turha komma sen takia kun itellä on BMW ja toisena kulkineena suokki (suokki tosin ei oo omaoma, mut enivei) 😂

    Ja iloisia kilsoja uusien heppojen kanssa!
    Mullaki häätys alkaa varmaan kohta jo harkita uudemman pirssin vaihtoa, mutta se voi olla pitkässä puussa koska materiakiintymys 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mun iskä sanoi että menet nyt korjaamaan tekstisi, että et sä autoa ostanut vaan Fordin... :DD Mulle se kyllä menee ihan autosta :'D Materiakiintymys on kyllä jännä asia, miten sitä voikaan saada tunnesiteen tavaraan? :D (helposti!)

      Poista
    2. Hei munki eka auto oli Ford! :D
      Sellanen söpön vaaleansininen pikku eskortti, Esteri nimeltään x)
      Ei se tosin omaoma ollu, mamman kauppakassi, perheen kakkosauto, jonka sain käyttöön ku kortin sain.

      Materiakiintymys on kyllä ihmehomma!! MITEN (ja tosiaan aika helposti) järkevä ihminen voi muka kiintyä tavaraan!? Kai sitä ei sit olekaan järkevä vaikka luuli? :D
      Ja mun tapauksessa materiakiintymys eniten taitaa kohdistua tohon autoon nimenomaan :D
      Kai se on se kun BMW oli haave ennen kortti-ikää ja sit kun sen saikin ostettua paaaljon aikaisemmin ku uskalsi kuvitellakaan! Se oli tavallaan 20v lahja itseltä itselle :D
      Onhan se nyt jo 10v mulla ollu, että on tässä yhdessä nähty ja koettu kaikkea :D

      Poista
    3. Hei mäkin olen ajellut kortin saatuani escortilla, se oli viininpunainen ja se oli tosi cool, koska oli avomalli. Ohjaustehostin puuttui joten käsipainoilla ei enää autolla ajelun jälkeen tarvinnut leikkiä 😏😅 Mutta niin, meillä on siis aina ollut Fordeja vähänniinkuin sukurasitteena, joten siksi sellaisen ostaminen oli varsin turvallinen päätös 😃

      Voin kyllä kuvitella että kun vuoden päästä ajattelen vaihtavani auton uuteen sillä ei ehkä olekaan niin kiire 😉 Mutta turvallisia kilometrejä sulle ja BMWlle! Mitä sitä turhaa hyvää pois vaihtamaan 😃

      Poista
  5. Onnea autokaupoista! Saako esittää toivepostauksia?
    Ruokinta. mitä protskua annat Torstenille kiinnostaa erityisesti
    Varusteet, sinun ja Torstenin
    Lempi hevostarvikekauppasi
    Parhaat treeniohjeet
    Miten pärjätä maneesittomalla tallilla?
    Millainen on hyvä talli?

    Kiva jos jaksat vastata ja postata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiitos toivepostauksista! :) Vastailen tähän jo osaan kysymyksistä; Torsten syö Kraftin Muskel-pellettiä protskuna, se sisältää paljon srv:tä ja sitten Pavon Sport Fit-mysliä jossa paljon E-vitskua ja magnesiumia.

      Lempparihevostarvikekauppoja ovat varmaan Hipposport (kaikki extra haetaan täältä), Lohjan K-Maatalous (vaatteet, huovat, rehut), meidän sponsori eli Nekax Horse Sport (josta itse ostan rehut ja loimet ja BOT tuotteita), sitten Hööksillä on kiva vierailla aina silloin tällöin, 1hevosvoima (lisärit) jaa siinä ne varmaan olikin. Tapahtumat on siinä mielessä kivoja, että pääsee näkemään erilaisia liikkeitä, arjessa en jaksa vaivautua kauemmas hevostarvikeostoksille kun yllämainitut toimivat hyvin :)

      Maneesittomalla tallilla pärjää asenteella ja trailerilla ja vetoautolla ;)

      Ja hyvän tallin kriteereitä ovat mielestäni se, että hevosen omistaja voi luottaa tallinpitäjään, siihen että hevonen hoidetaan sille parhaalla tavalla kuitenkin kunnioittaen omistajan "ohjeita".

      Vastailen noihin muihin sitten tarkemmin postauksissa :)

      Poista