Kyynärkulmaa

ja alkuviikon treenejä

 

 

Täällä aina toisinaan tulee kyselyitä, millaiselta Torstenin kalenteri näyttää. Miten sen päivät etenee, minkälaisia viikko- ja kuukausisuunnitelmia sille teen. Vaikka minkälaisia, ne vaan harvemmin tuppaavat pitämään ;) Tällä viikolla on kuitenkin palattu viikonloppulomailujen jälkeen töihin ja kerrankin on ollut joku järki touhussa (kyllä, siis peräti viikon kolme ensimmäistä päivää ovat olleet suunnitelmallisia, loppuviikosta ei vielä takeita ;)).

Maanantaina tehtiin ihan normaalitreeni, väistöjä ja vastalaukkaa, eli töihin palauttava jumppailupäivä. Koska Torsten olisi mielellään kulkenut kuin idän pikajuna, ei välttämättä pituuden vaan vauhdin puolesta, tehtiin eilen tiistaina paljon kokoavaa treeniä. Jyrkkiä käyntiväistöjä alkuun ja nopeita käännöksiä ravissa. Jotenkin palaset loksahtivat hetkeksi kohdalleen ja Torsten pyöristyi edestä ja antoi minun antaa raviin tahdin. Ei sitä kukaan ulkopuolinen varmasti erottanut, mutta selkään tuli sellainen fiilis mitä passagesta voisi saada. Tai mistä minä tiedän, kun en koskaan ole passagea ratsastanut. Hyvä fiilis se kuitenkin oli :D

Laukassa keskityttiin sitten vain vastalaukkaan ja vastataivutuksiin, ja se pyörikin jo paremmin kuin edellisenä päivänä, ei kuitenkaan vielä niin hyvin kuin ennen lomia.

 

 

 

 

 

 

Siksipä tänään pidettiin huilivapaa kentästä ja suunnattiin maastoon laukkasuorille, jotta Torsten pääsi tekemään hieman pidempää pätkää reipasta laukkaa ja availemaan selkäänsä. Poni oli niin tyytyväinen itseensä :) Talven pölyt valutettiin viemäriin shampoopesulla (with Cowboy Magic ofcourse, ah...) ja sitten kuivateltiin turkkia laitumella. Luxluxlux.

 

Maanantaina ajelin ponin liikutuksen jälkeen ystävän kanssa katseluoppilaaksi Tuire Kaimion valmennukseen, ja sieltä sai kyllä paljon ideoita omiin treeneihin. En kuitenkaan älynnyt kysyä, saako tapahtumasta syntyneitä omia ajatuksia avata julkisesti netissä, joten mainitsen vain, että alkuviikosta Charlotte Dujardin lisäsi facebookiin uusia ratsastuskuvia Valegrosta, ja hänen käden kulmattomuudessa ja pidempään Kaimion opetuksen alla olleiden oppilaiden käsissä oli paljon samaa. Pehmeyttä ja joustoa, ei kovia kulmia tai jäykkiä ranteita! Tätä on mielenkiintoista seurata, sillä kyynärkulma joka on varmasti vahvempi kouluratsastuslegenda kuin kuin alas painetut kantapäät iskostetaan yleensä jo ihan aloitteleviin ratsastajiin. Toisaalta, ehkä kulmalla ei ole merkitystä jos käsi on pehmeä, mutta jotenkin omaan järkeen kävisi että ei niin vahvalla kulmalla oleva käsi voisi olla hieman nopeampi ja ohjan pituutta olisi helpompi säädellä sillä tavoin. Ehkä. Sääli ettei muiden kuvia saa luvatta käyttää, sillä nyt tietysti koko postaus on kuvitettu kyynerkulmakuvilla ;) Kannattaa ehkä keskittyä katselemaan ponia ja sen niiaavia takasia! ;D

 

 

 

Torstenin heikompaa eli vasempaa takajalkaa on selkeästi onnistuttu vahvistamaan - edellistä kuvaa katsoessa ei varmaan auta kuin myöntää, että nyt taitaa olla oikean takajalan vuoro ;) Niin ne vahvuudet muuttuu!

 

Jos saan aikataulut pidettyä, Torsten pysyy ehjänä (kopkopkop), säät suosii ja tähdet ovat kohdallaan, me varmaan loppuviikostakin treenataan. Ratsastaja kulmattomuutta (näin pyöreänä sen ei luulisi olevan edes vaikeaa, heh heh) ja Torsten siirtymisiä. Mutta sellaisiahan on nyt mahdotonta sanoa näin keskellä viikkoa, että mitä loppuviikko oikeasti tuo tullessaan. Toivottavasti ainakin paljon aurinkoa ja lämpöä, sinullekin! :)