Ilman ystävää
Ystävänpäivänä sosiaalinen media laulaa. Tuttuja lähestytään kiitoksin ja hyvää päivää toivotellaan tuttuun tapaan, muutaman kerran vuodessa. Jouluna, synttärinä - ja ystävänpäivänä. Samaisena päivänä hemmotellaan myös läheisiämme. Ystävää, jolle voi soittaa koska vain. Mennä kahville ja nauraa kippurassa, itkeä toisen olkapäätä vasten, keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä. Tai nauttia täydestä hiljaisuudesta - se on ihan okei. Tieto siitä, että toinen on siinä, vierelläsi, riittää. Mutta mitä jos kaikesta tästä jää ulkopuolelle? Jos ei ole ystävää, kenelle soittaa?
Hypetys ystävänpäivän ympärillä voi käydä sietämättömäksi yksinäisen ihmisen mielessä. Erityisesti kouluissa, missä tätä amerikkalaista juhlapäivää vietetään isosti, saattaa alun perin hyvää tarkoittaneet ideat muuttaaa nuoren koulupäivän painajaiseksi. Kuinka monta nimeä saat sydämmen muotoiseen korttiisi, joka oppituntien ajan roikkuu kaulassasi? Kaksisataa? Viisikymmentä? Viisi? Arvosi mitataan suosiostasi. Johtui suosiosi sitten siitä, että sinua pelätään, kadehditaan tai pidetään oikeasti hyvänä tyyppinä.
Meistä jokainen voi itse vaikuttaa omaan yksinäisyyteensä. Tarvitaan rohkeutta lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin. Lopulta kyse on kuitenkin omista valinnoista - huonojen kokemusten ei pidä antaa vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Elämämme muovautuvat tekemiemme valintojen mukaan. Valinnasta olla ystävällinen tuntemattomalle. Valinnasta tehdä hyvää. Valinnoista eläintemme puolesta - elävätkö ne yksin vai ystävän kanssa.
Valitse oikein. Ihanaa ystävänpäivän iltaa, jokaiselle teistä!
Meistä jokainen voi itse vaikuttaa omaan yksinäisyyteensä. Tarvitaan rohkeutta lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin. Lopulta kyse on kuitenkin omista valinnoista - huonojen kokemusten ei pidä antaa vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Elämämme muovautuvat tekemiemme valintojen mukaan. Valinnasta olla ystävällinen tuntemattomalle. Valinnasta tehdä hyvää. Valinnoista eläintemme puolesta - elävätkö ne yksin vai ystävän kanssa.
Valitse oikein. Ihanaa ystävänpäivän iltaa, jokaiselle teistä!
Ei mene ihan noinkaan että on oma valinta. Yritän ystävystyä ja olla mukana jutuissa ja olla oma itseni, mutta en vaan saa uudella paikkakunnalla kavereita. Asunut jo melkein vuodem, ja jokainen luokkalaiseni ja ihminen kiertää minut kaukaa. Ei maalainen sovi kaupunkilaiaten joukkoom vaikkem ulkoisesti eroa kaupunkilaisista mitenkään.
VastaaPoistaHelppohan se on tollasia kirjotella. Oikea elämä onkin sitten jotain muuta eikä aina kiinni omista valinnoista. Elämänkokemus opettaa, että maailma ei ole musta valkoinen vaan harmaa.
VastaaPoistaärsyttävää kun yksinäisiä ja usein myös kiusattuja/hyljeksittyä vielä syyllistetään noin "kannustamalla". Ei kukaan valitse yksinäisyyttä.
VastaaPoistaTämä oli lähinnä törkeä kirjoitus.
VastaaPoista"Elämämme muovautuvat tekemiemme valintojen mukaan."
Kuin suoraan Kokoomuksen vaaliohjelmasta. Jokainenhan valitsee työttömyyden, potkut, yksinäisyyden, kiusatuksi tulemisen ja niin edelleen. Ihan oli vain "omista valinnoista kiinni". Raivostuttaa moinen syyllistäminen, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Kaikki ei todellakaan ole aina omista valinnoista kiinni, tiedä se! Ehkä ymmärrät ja opit sen vielä joskus?
Alempi vastaus lähtikin ennen kuin näin sinun kommenttisi. Tässä postauksessa käsiteltiin lähinnä yksinäisyyttä, ja siihen kirjoitinkin oman mielipiteeni sitten tuossa alempana.
PoistaTyöttömyyttä, potkuja, kiusatuksi tulemista jne jne ei tietenkään kukaan itse valitse. Ehkä sama ohjenuora toimii kuitenkin myös niissä tilanteissa - olla rohkea ja olla välittämättä menneestä. Keskittyä tulevaan :) Sen minä olen tähän mennessä oppinut, kaikissa vastaavissa tilanteissa.
Hmm. Lähinnä ajattelen sen itse niin, että vaaditaan paljon rohkeutta lähteä tutustumaan muihin ja pistämään itsensä likoon - etenkin, jos takana on paljon huonoja kokemuksia, kuten juuri kiusaamista. Ihmiset ovat helposti kovin minä-keskeisiä, jolloin muut jäävät vahingossakin huomioimatta - sen takia pitää itse olla rohkea ja lähteä mukaan. Hakeutua samanhenkisten ihmisten seuraan! Sellaisia on varmasti jokaiselle meistä, vaikkei samankaltaisen seuran etsiminen aina ole helppoa. Jos muistaa itse olla avoin ja ystävällinen, mutta tulee torjutuksi, on kuitenkin tehnyt valinnan, jonka takana kannattaa seistä - olla sinut ensin itsensä kanssa. Muiden ihmisten valintoihin kun ei voi vaikuttaa.
VastaaPoistaTerkuin, entinen koulukiusattu joka etsi omaa paikkaansa kauan. Vieläkin "vaikeissa" tilanteissa jännittää laittaa itsensä likoon, mutta tähän mennessä se on kannattanut. Melkein joka kerta.
Musta tää on edelleen hyvin loukkaava ja fiilistä laskeva postaus, vaikka yrititkin puolustella tekstiäsi.
VastaaPoistaYksinäisyys ja oman tekojen aiheuttama seuraus/"valinta" on kaksi aivan eri asiaa. Yksinäinen ihminen ei halua olla yksim ja yrittää löytää ystävää. Edes sitä yhtä jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Kun taas tökerön käytöksen/yrittämättömyyden/esim epäluotettavuuden aiheuttama ystävättömyys on valinta. Ja jos nyt käsitellään yksinäisyyttä, on muiden anojen sanojen mukaan teksti erittäin syyllistävä..
Blogistasi saa hyvin selville että sinulla on hyviä ystäviä (mainintoja postauksissa). Mutta täällä ruudun toisella puolella on ihmisiä jotka yrittävät olla avoimia ja laittaa itsensä likoom ja ottaa riskejä ja olla luotettava ja olla mukava, eikä silti saa ystävää.
Terveisin eka ano.
Harmi että teksti loukkasi sinua. Varmasti on olemassa paljon myös sellaista yksinäisyyttä, ettei enää jaksetakaan yrittää. Hyvä jos sinä jaksat - se ei ole helppoa. Toivon, että pääset uudella paikkakunnalla pian kaveripiiriin sisälle.
PoistaKukaan ei tule omalla nimellä sanomaan olevansa yksinäinen, onneksi sallit anonyymin kommentoinnin. Olen kanssasi samoilla linjoilla. Ystävyyttä ei voi vaatia, mutta jos itse oikein ja aidosti toimimalla kuitenkin jää ilman ystävää ei se ole kenenkään syytä. Kaikista ei ole kavereiksi saati ystäviksi ja joskus juuri ne jotka ovat suurimman melun ja huomion keskellä, saattavat olla kaikista yksinäisimpiä. Toivotaan että jokainen löytää ystävän ja ne joilla jo sellainen on, pitää ystävyydestä hyvää huolta.
VastaaPoistaTotta tuokin, ei yksinäiset ihmiset aina ole niitä, jotka näyttävät meille muille yksinäisiltä. Myös valokeilassa voi kokea olevansa yksinäinen.
PoistaMä oon kyllä kaikesta huolimatta samaa mieltä. Jos ei yritäkään ystävystyä niin turha sitten valittaa ettei ole ystäviä. Aina se ei mene niin, mutta ystävät eivät vain tunge väkisin elämääsi vaan heidät pitää myös päästää sisään.
VastaaPoistaSe on kyllä totta. Avoimin mielin kohti uusia ystävyyksiä :)
Poista