Iiiks ja ääks

Torsten nauttii pesusta, vaikkei sitä kovana
poikana varmasti muille niin kerrokaan ;)

Nyt jännittää!!! Nimittäin huominen... Pari edellistä päivää mun ratsastus on näyttänyt ja tuntunut lähinnä juuri talutusratsastuksesta pois pääseelle ja poni on ollut jäykkä jaja... Joten päätin sitten olla kokonaan ratsastamatta tänään! ;) Poni pääsi maneesiin juoksemaan, sai kesän ensimmäisen shampoo-pesun sekä tietysti siihen kuuluvat kauneudenhoito-asiat ja nurmihokit huomista varten. Nyt tiedän, miksi ne hokkireiät pitäisi heti peittää jollain... No, loppu hyvin kaikki hyvin, ponilla 8 hokkia jaloissa ja joka jalassa nyt laitsalla sitten bootsit, normisti kun on vain etusissa.

Ajattelin valmistautuvani edes henkisesti kisoihin hyvin jäämällä äidilleni yöksi, jotta menen aikaisin nukkumaan eikä pää olisi huomenna kipeä, mutta plaah, olisi vain kannattanut lähteä johonkin, niin ei tarvitsisi miettiä koko ajan, että onhan poni huomenna puhdas... Mikään muu ei siis jännitä, rata on meille tuttu ja kisakumppani on mukava :) Ja onhan se poni ollut puhdas, mutta kuinka paljon vähän pidempi traikkumatka vaikuttaa asiaan? Päästän ponin varmaan huomenna maneesiin vapaaksi ennen lähtöä hieman veryttelemään, ja onneksi se kerkeää olla muutaman tunnin laitsallakin aamulla.

Nyt finally ajattelin vastata Lauralta saamaani ensimmäiseen blogihaasteeseen, joka onkin suhteellisen haastava, nimittäin seitsämän faktaa itsestäni... Voi tulla pitkä ilta, kun näitä keksii... ;)
Sen lisäksi en jostain syystä saa tallennettua The Versatile blogger award-banneria tähän, mutta se löytyy Lauran blogista :)

1. Positiivinen (ja koska kirjoitus poukkoilee, niin samassa tekstissä on myös nro 2. Hyväntahtoinen)

Hahhah, näin se itsensä kehuminen alkaa! No ei, lukekaa vain alas päin... Sitä paitsi koen tämän harvinaisen vaikeaksi tehtäväksi, kärsin oikeasti erittäin huonosta itsetunnosta, tosin lähinnä ulkonäköni suhteen, joten yritän myöskin olla tekemättä tätä liian masentavaksi postaukseksi :D
Mutta siis positiivisuudesta. Ajattelen yleisesti asiat aina positiivisella tavalla. Asiat aina järjestyvät, jotenkin. Synkimmässäkin pilvessä on se kultainen reunus, tätä toitotin niin oppilailleni kuin itsellenikin aika ajoin. Jokaisessa ihmisessä on (tai on ainakin joskus ollut) jotain hyvää. Joka ikinen lapsi, jonka kanssa olen työskennellyt, on antanut minulle positiivista energiaa ja opettanut heistä itsestään niin paljon, että sellaista kokemusta ei voi oppia kirjoista. Toivottavasti olen pystynyt opettamaan ja antamaan myös heille jotain. Tulen myös hirveän onnelliseksi pienistä asioista, ja usein luonto on se, mikä tälläisiä pieniä asioita pystyy tarjoamaan. Kaunis auringonlasku, kaikenmaailman ötökät (paitsi paarmat, hyttyset ja hirvikärpäset), joita töissäkin aina kolmannesta kerroksesta kuljetan alas ja ulos.. Tästä olen saanut muutamia pitkiä katseita... ;) Ei tulisi mieleenikään ajaa tarkoituksella kyyn yli, saatika linnun tai hiiren, vaan väistän aina ja joka ikinen kerta, tuli tiellä vastaan mitä vaan. Ja tähän mennessä en ole tietääkseni mihinkään osunut! :) Hevosia voisin katsella laiduntamassa helposti koko päivän, niistä saan energiaa, aivan kuten muistakin eläimistä. Rakastan äitini kissoja sekä koiraa, joskus varmasti hankin omia muitakin eläimiä kuin hevosia.
Yleisesti ottaen olen aina hyvällä tuulella, mutta on tiettyjä asoita, jotka saa minut todella suuttuneeksi, mutta ei niistä nyt tässä, ei sovi enää tähän faktaan ;)

3. Härkäpäinen
En voi sanoa, etten usko horoskooppeihin, niin oikeaan ne osuvat kohdallani, mutta silti sanon niin. Uskon luonneteksteihin, mutten viikottaisiin IS tai IL-lehtien horoskooppeihin. Olen todella jääräpää. Periksi antaminen on yhtä kuin häviäminen, ja se ei todellakaan ole kivaa! ;) Kuitenkin olen herkkä itkupilli, enkä koskaan halua satuttaa toista oikeasti. Silti olen niin suorasanainen, että teen sen riitatilanteissa kuitenkin. Ja aina saan katua sanojani ja itku kurkussa pyydellä anteeksi...
Päätöksien teko itsessään on vaikeaa, (saatan seistä kaupan karkkihyllyllä kymmenen minuuttia ennenkuin tiedän, mitä haluan, ja kassalla kuitenkin kadun valintaani ;)) mutta kun jotain päätän, en mielelläni sitä muuta. Pystyn kuitenkin mielestäni elämään hyvin yllättävien muutoksien kanssa, tosin sen olen oppinut vasta viime vuosina.

4. Herkkäuskoinen
Olisin varmasti lapsien mielestä ihanteellinen opettaja. Aina hyväntuulinen ja uskoisin kaikki selitykset. Kirjat jäi kotiin koska koira söi ne, en voi tehdä koetta kun avaruusolennot kaappasivat kaikki bilsan kirjat ja puhelimenkin, etten voinut soittaa kaverille jne jne... Luottamus on asia, joka tulee puoleltani täysin automaattisesti, enkä ymmärrä, mikseivät ihmiset voi olla rehellisiä toisilleen? Ärsyttävää olla näin sinisilmäinen blondi, tosin, ehkäpä jatkossa koitan olla tarkempi ...

5. Ahkera, työnarkomaani?
Olen aloittanut työurani heti ylä-asteen jälkeen, kun päätin muuttaa pois kotoa ja mennä koko kokopäivä-duuniin pitäen opiskelusta välivuoden. Vuoden jälkeen palasin iltaopiskelemaan ja kävin puolipäivätöissä ala-asteella. Koska puolipäivätyön palkka ei riitä sekä omaan että hevosen vuokraan, kävin viikonloppuisin töissä niin, että jätin itselleni yhden aamun nukkumiseen kuussa. Kesät pidin tietysti viikonloput vapaata, mutta kesälomaakaan en ole juuri pitänyt lukuun ottamatta viime vuotista viikon ulkomaan matkaa. Tänä kesänä ei myöskään ole kesälomalle aikaa... Ja nykyään teen niin paljon viikonloppuisin tallia sekä välillä töitäkin, että jälleen olen tilanteessa, jossa saan kuussa nukkua max kaksi päivää niin pitkään kuin haluan. Toisaalta, pidän työstäni ja osaan todella kuluttaa rahaa, eli en kärsi mitenkään paljosta työmäärästä! (Joskin täytyy myöntää, että toukokuussa tuli tehtyä n. 200 h töitä + tallityöt vajaassa kuukaudessa, se jo sitten vähän tuntuikin ;))

6. Hyvät unenlahjat
Unenlahjani ovat jo miltei legendaariset. Pystyn nukkua aina, missä ja milloin vaan, seurasta tai tekemisestä riippumatta. Ja olen joutunut häpeämään tätä loistavaa taitoa monta kertaa! Viimeisin oli muutama päivä sitten junassa matkalla töistä kirkkonummelle, johon olin tapani mukaan nukahtanut. Ja ilmeisesti myös nojaillut vieressä istuvaan mieheen... Joka mulle kyllä naureskeli, kun heräsin paniikissa ja luulin, että oltiin menty jo kirkkonummen aseman ohi..
Toisaalta rakastan tätä ominaisuutta, nukahdan iltaisin välittömästi eikä aikaa kulu sängyssä pyörimiseen, toisaalta pelkään -  koska en myöskään herää mihinkään ja tiedostan, etten esimerkiksi auton rattiin kovin väsyneenä voi lähteä.

7. Koti-ihminen
Tätä olen ehdottomasti. Rakastan kotia. Ja sen olen myös oppinut viimeisen vuoden aikana, että koti on se, mikä sille sillä hetkellä tuntuu. Olen kyllä joutunut tämän ajattelutavan opettelemaan, sillä rakastan sisustamista ja semmoista kotifiilistä omassa kodissa - onpa vaikea selittää. Ennen muuttoa nykyiseen kotiin olen asunut useiden ihmisten kanssa, ja kaikki aina nauravat, kun puhun kodista - he joutuvat arvailemaan, mistä kodista silloin puhun. Koti on minulle nykyään paikka jossa viihdyn ja voin olla oma itseni. Se ei ole hirveän vaikea toteuttaa? Ihka oikea koti on kuitenkin aina äidin ja iskän luona. Ehkä tästä lähin kutsun sitä Koti 1, ja muita vain kodiksi ;)

Huhhuh, urakka done! Ja pitäisi haastaa 15 bloggaajaa? Tyydyn haastamaan yhden; J-K Equestrian

Nyt nukkumaan, peukuttakaa huomenna! :)