Täydellinen viikonloppu

Suunnitelmanani oli jo eilen tulla hehkuttamaan teille, miten järjettömän hyvä Torsten oli ratsastaa. Siis aivan megasuperhyvä. En sitten loppupeleissä kuitenkaan kerennyt sitä vielä eilen tehdä - oma läppärini kuoli (uskomaton tuuri, meidän nelihenkisen perheen neljästä koneesta kolme on kuollut viikon sisään ...), aurinkotuoli vanhempien terassilla oli aivan liian houkutteleva ja loppuillasta pitikin olla jo helsingissä. Kävimme ystävien kanssa hohtokeilaamassa Kampissa ja siitä kävelimme Torniin yksille drinkeille. Vaihteeksi vähän rauhallisempi ilta, mikä oli tätä sunnuntaista päivää ajatellen oikein hyvä vaihtoehto! ;) Ja keilaus, vitsi se oli hauskaa. Täytyisi varmaan käydä useamminkin, vaikka mun taidot nyt kummoisia olleetkaan. Joko keilasin täyskaadon tai heitin pallon ränniin. Kerran onnistuin heittämään pallon taakse päinkin - se vaati kyllä jo erikoistaitoja ;)

Mutta nyt, nyt mulla olisi koko ilta aikaa kertoa täydellisestä, pienestä ja pyöreästä ponistani, joka lauantain treenissä oli loistava ratsastaa. Teimme paljon samoja tehtäviä kuin Milja oli edellisenä päivänä ponille teettänyt, vastalaukkaa, väistöjä ja reipasta liikkumista. Torsten liikkui hyvällä sykkeellä, ryhdikkäänä, kevyenä sekä suorana. Oikeastaan voisi sanoa, että me noustiin täysin uudelle tasolle eilen. Tai siis melkein, mun leuat kyllä roikkuu edelleen jossain rintojen päällä ...... 

Myös suunnittelemani viikko-ohjelma meni Torstenin osalta uusiksi, kiitos vaan ponin kengättömän etujalan. Maastoilun sijaan se sai viettää tänään ihan vapaata. Into pääsi kuitenkin hommiin, nimittäin kärryajelulle. Viimeksi kun kävimme yhdessä kärryttelemässä, oli minulla pienoisia vaikeuksia saada Intoa ollenkaan valjastettua, kun hän oli lievästi sanottuna intoa täynnä! Saimme silloin onneksi yhdessä äitini kanssa ohjattua Herran kärryineen maneesiin, jossa pystyin laittamaan loput remmeistä kiinni ja kiipeämään kyytiin. Liikkeelle lähdön jälkeenhän I oli silloinkin ihan loistava oma itsensä, vapaalla ohjalla ja reippaalla askeleella pistettiin menemään. Ihan niinkuin tänäänkin - tänään onnistui myös valjastus normaaliin tapaan, vapaana pihalla :) Lenkki oli mitä mainioin, niin kesäinen ja rentouttava. 

Chill!

Oma iltalenkkini ei myöskään ollut hullumpi. Hiki virtasi, ja ilma tuoksui ihan loppukesän mökki-ilmalle. Nyt jo edesmenneiden isovanhempieni mökki oli ihana paikka, etenkin loppukesäisin. Silloin se ei enää muistuttanut niin kovasti äitini johtamaa työleiriä, vaan kaikki pystyivät myös hetken rentoutamaan ja nauttimaan luonnosta. Vaikka eipä minua saatikka siskoani kovasti työllä siellä rasitettu, kun oltiin niin nuoria. On se hassua, miten hyvin erilaiset tuoksut nostavat pintaan mielikuvia ja tunnetiloja, pitkänkin ajan jälkeen.

Aurinkoa, lämpöä ja kesäisiä tuoksuja alkavaan viikkoon! :)

Lainapilotti

Ah, vapaapäivä, mikä ihana asia!

Tämän päiväisen lomapäivän kruunaa ehdottomasti eilinen neljäntoista tunnin mittainen tehokas työpäivä. Työpäivän puolestaan kruunasi junamatka, jonka puolessa välissä kaadoin puoli pulloa kokista haaroihini. Viereisellä penkillä istuvalla nuorella herrasmiehellä oli aika homma pitää naama peruslukemilla, tarjotessaan minulle ystävällisesti paperia vahingon tapahduttua. Kokis vaaleilla farkuilla on muuten melko epäilyttävän näköistä :)

Torsten taisi jo aamulla hakiessani sitä laitumelta tietää, että tänään tulisi tapahtumaan jotain epänormaalia. Ponilla ei todellakaan ollut aikomustakaan tulla vastaan portille (!), ja tallissa kuntoon laiton ajan se omisti melkoiset tanssikengät.

Tällä kertaa tanssikengät eivät jääneet vain talliin, vaan Torsten käytti niitä myös ratsastuksen ajan. Olen jo pitkään ihaillut erään bloggaajan tapaa ratsastaa hevonen kuin hevonen mielettömään liitokavio-liikeeseen ja kauniiseen peräänantoon. Niinpä - luultavasti jonkun epäonnistuneen liikutuksen jälkeen - otin yhteyttä Miljaan, ja kysyin, voisiko hän tulla kaivamaan Torstenistakin liikettä esille. Vaikkei Milja viesteissä antanutkaan liitokavio-takuuta, olisi hän sen voinut tehdä. Samassa askeleessa kun hän kapusi Torstenin selkään ainoana neuvonaan "Älä tipu", alkoi ponny liikkumaan. 

Puoli tuntia he työskentelivät todella tehokkaasti, pohkeenväistöillä, keskiraveilla, keskilaukoilla ja vastalaukoilla. Poni sai huomautusta vasemman lavan tippumisesta sekä heikommasta vtj, mutta muuten kehuja sateli. Ehkä vähän myös ratsastajalle :) Torsten liikkui reippaasti, oli kevyt, hyvin puolipidätteisiin vastaava ja teki kaiken mitä kuski pyysi. Hieno heppa! Lopuksi menin vielä itse selkään kokeilemaan, ja olihan se aika hauskaa. Siis se, että mulla oli alla eteenpäin pyrkivä, isosti liikkuva hevonen - ilman potkimista, kannuksia, punkemista, tai mitään muutakaan! Iso Kiitos Miljalle, tästä on hyvä jatkaa :)

Into pääsi hommiin vasta kun molemmat pojat oli kengitetty. Teimme kevyen kenttätreenin, vähän ravia ja enemmän laukkaa. Setä oli ihan ok. Se on kyllä sellaisessa turilasturkissa, että klipperi laulaa ihan lähipäivinä ...

Ja jotta allekirjoittanut ei pääsisi Torstenin suhteen liian helpolla, heitti poni uuden etukenkänsä jorpakkoon alle kaksi tuntia kengittäjän lähdön jälkeen. Huumorijätkä! Onneksi se saa kengän takaisin kiinni tiistaina, niin ei pitäisi tulla paniikkia sen suhteen ennen kunkkareita, joihin siis suuntaamme ensi viikon perjantaina.

Mutta nyt, nyt on aivan pakko mennä nukkumaan, sillä herätyskello soi alle neljän tunnin päästä ... Huoh, miten tässä taas kävi näin ... Nukkukaa minunkin puolesta huomenna oikein pitkään! :)

Lehmipoika

Ponnyset pääsivät tänään ihmettelemään maisemia tallin pihan ulkopuolelle. Käytiin taas tervehtimässä mylviviä nelijalkaisia ystäviämme. Ne ovat vaan niin superherttaisia! :)

Muutama vuosi takaperin Torsten otti melko railakkaan lähdön tallille päin, kun samainen lauma tuli täyttä neliä laitumen toisesta päästä uteliaana katsomaan ponnyjä. Inton ne kerkesivät varmaan nähdä, mutta Torstenia ei ;) Kyllä on muutamassa vuodessa tullut paljon järkeä pojalle! 

Torsten the lehmipoika :)

Että ei voi muuta kuin olla onnellinen suomalaisesta ruunasta. Ei pelleile turhasta. Toisin kuin puoliverisistä koostuva tammalauma, jota olin hakemassa tehdessäni iltatallia. Ne näkivät ketun, ja tulivat langoista läpi. Hohhoijaa, mitäpä siihen enää mitään lisäämään :D

Torsten ja Torstenin "tuunaa itse" bootsit.

Keksin tälle illalle uuden tekosyyn valvoa myöhään. Upea, suuri kuu, nimittäin! Lisäksi olen aivan varma, että päässäni kävelee vähintään yksi ällöttävä hirvari, en vain ole vielä paikallistanut sitä ... Hyviä myöhäisillan tunteja teillekin :)

Kangistelua

Molempien poikien treenit jatkuivat tänään. Alun perin olin suunnitellut maastoilua, mutta onneksi muutin päivän ohjelmaa. Torstenille ainakin tuntuu sopivan tosi hyvin muutaman päivän putki töitä - ihan niinkuin Intollekin. Into on kuitenkin sillä tavalla tasaisempi ratsastaa, ettei ole juuri väliä, onko edellisenä päivänä maastoiltu, vietetty vapaata tai tehty töitä. Se tekee duunia aina sata lasissa ;)

Torsten puolestaan vaatii läpiratsastusta. Eilinen puurtaminen tuotti tulosta, ja Torsten oli oikein hyvä tänään. Pitkästä aikaa menin kangilla, ja T tuntui olevan paljon enemmän sinut niiden kanssa kuin ratsastaja, joka oli vähintään joka toisella askeleella hukassa ohjiensa kanssa ;) Viime kerrasta onkin kulunut jo miltein puoli vuotta, ja silloin ei todellakaan kaikki mennyt putkeen. Poni pelasi kielellään enemmän kuin laki sallii. Vaan toisin oli asiat tänään! T tuntui tosi tyytyväiseltä, suu oli kiinni ja kieli oikealla puolella :) Lähinnä me vaan kevenneltiin ja laukattiin suoria linjoja, mutta hikihän siinäkin tuli, molemmille. 

Intoa ratsastelin kentällä ilman satulaa, samaan aikaan hyppärin ja seitsemän muun ratsukon kanssa! Harvoin meidän tallilla tuollaisia ruuhkia on ;) Into oli niin magee. Sen teki selkeästi mieli vähän elvistellä, näyttää hyppääville ratsukoille, miten hommat oikeasti kuuluisi hoitaa. Alkuraveissa se ehkä yritti jopa vähän viedä mua ;) Kuitenkin hetken päästä se oli kevyt, tasainen, ryhdikäs ja tahdikas. Myös laukka oli tosi hienoa! Ihan loistava Into <3

Koko kesän olen käyttänyt valoisia iltoja tekosyynä, kun aamulla väsyttää. Mitäköhän sitä seuraavaksi keksisi, kun edelleen pitää väkisin valvoa puoleen yöhön, sillä seurauksella että aamulla (tietenkin) väsyttää? Niin huonoa TV-viihdettä, että sitä on jo pakko katsoa? Hyviä tekosyitä pohtiessa, oikein makoisia unia! :)

20. Elokuuta

Vuosi ja muutama kuukausi takaperin olin - hyvällä tavalla - jännittynyt uudesta työstäni. Turhaan jännitin, sillä kokemus on ollut paljon parempi ja rikkaampi, mitä osasin edes odottaa. Olen kuin olenkin löytänyt itsestäni sisäisen toimistosihteerin. (Paitsi kesäilmoilla!) Alanvaihdos alakoulumaailmasta toimistontuolille ei ollutkaan yhtään hullumpi idea. Seuraavat kolme viikkoa kuluvat varmasti haikein mielin, mutta rutiinilla. Sitten tavanomaiset rutiinit loppuvat, ja ollaan tyhjän päällä. Se on hieman pelottavaa. 

Tuulitukka <3

Pelottavaa taloudellisesti ajateltuna, pelottavaa uran kannalta. Ehkä tässä joku ikäkriisikin kaiken muun kriisin lisäksi syntyy. Kaksikymmentäkaksi vuotta, mutta ei mitään havaintoa, mitä elämältä haluaa. 

Jälleen kerran saan kiittää poikiani, jotka pitävät edes ne vähäiset järjen rippeet päässäni.
Heidän reippaista askeleista, kun he vihellyksen kuultuaan saapuvat laitumen portille namien toivossa. Rentouttavista maastolenkeistä, jotka toimivat parempana terapiana kuin kukaan terapeutti voisi ikinä antaa. Kärrylenkeistä, jotka poistavat pahimmankin hangouverin. (Tämä testattu viimeksi muutama päivä sitten, sunnuntaina.) Hikipisaroista, joita ei treenatessa puutu. Erityisesti kiitän poikia siitä, että he pitävät jalkani maassa. Tukevasti. Torsten vaikka seisoo varpailleni, mikäli näytän kierineeni liian paljon itsesäälissä. Into ei koskaan kehtaisi. Se on oppinut, että tuli vastaan mitä tahansa, kyllä ne ihmiset sieltä nousee. Pää pystyssä ja hymyssä suin. On sitä pahemmastakin selvitty, koko perhe. 

Torstenin ei onneksi tarvinnut seistä tänään varpailleni. Treenihetkemme ei sujunut varsinaisesti suunnitelmieni mukaan. Onneksi mukana oli hyviäkin pätkiä, ja mikäli ratsastaja olisi ollut parempi, ei varmasti olisi mitään muuta ollutkaan, kuin hulppeita askeleita toisen perään. Torsten oli kovin loukkaantuneen oloinen jälkikäteen, koska olin pilannut hänen hyvän treenin. Saas nähdä, ilmestyykö yön pimeinä tunteina hevostalli.nettiin ilmoitus "Etsitään taitavaa, kevyttä ja loputtomalla sokeritaskulla varustettua ratsastajaa todella taitavalle ja komealle Oriille".

Into saattaisi myös tarvita kevyemmän ratsastajan. Siirryin könkön alkuveryttelyn jälkeen kentältä maneesiin ratsastamaan, missä pohja on pehmeämpi, ja Herran oli paljon helmpompi liikkua siellä. Teimme paljon pysähdyksiä, joista kaikki tulivat tasajaloin. Hieno Herra! Kyllä olisi kouluradalla pisteitä sadellut, kun tuollaisia olisi mennyt esittämään. Ehkä seuraavissa tallin rataharjoituksissa teemme jonkun oman kür-ohjelman pysähdyksistä.

Arkista ja rentouttavaa, rutiinien täytteistä viikkoa teille!

Sateinen kisapäivä

Hidas aamu, rauhallinen Torstenin puunaus ja nokka kohti Karjalohjaa, Raution tallin pikkukisoja. Tatktiikkanani oli tällä kertaa "kopista radalle", mutta se ei ihan onnistunut. Aikataulut olivat pettäneet ja pääsin starttaamaan miltei 1,5 tuntia alkuperäisestä ajasta. En kuitenkaan verytellyt ravissa ja laukassa kuin kymmenen minuuttia, ja sitten oli näytön paikka. Olisiko uusi aseeni - astetta pidemmät kannustimet - tarpeeksi tehokas, onko viikon sisään kolmesta valmennuksesta otettu mitään opiksi? 

No olihan niistä. Torsten aloitti radan hyvin, mutta alkutervehdyksestä lähdettiinkin sitten pää pystyssä kiemurrellen, ja tällä tavoin ravattiin pitkän sivun puoleen väliin asti - poni ilmeisesti olisi halunnut tervehtiä tuomaria paremmin ;) Kun pahin, mitä radalla voi vaan tapahtua oli jo tapahtunut, ei meillä ollut enää mitään hävittävää. Niinpä rentouduin (melkein kokonaan), ja rupesin oikeasti ratsastamaan; pistämään ponin kunnon liikkeeseen ja silti ryhdikkääksi. Muutamasta lävistäjästä tulin uralle liian aikaisin, mutta noin niinkuin muutoin, rata oli siisti.

Ratana oli HeB FEIn kenttäkilpailuohjelma poneille

Paperissa numerot vaihteli viiden ja seitsemän välillä, ja ensimmäisen kerran sain omasta asennostani myös seiskan. Myös yksi meidän laukkavolteista oli seiskalla arvioitu, ja siihen olen erittäin tyytyväinen. Paperissa ei lukenut kertaakaan "energisemmin" tai "etupainoinen", niin kuin niin monissa muissa viime kilpailujen arvosteluissa on lukenut. Loppuprosentit olivat 63, 965 ja toinen sija! Mahtava fiilis - litimäristä vaatteista huolimatta ! :) 

Käytiin jälleen ihmettelemässä vettä ...

... jossa Pätkis oli jälleen rohkeampi! :)

Hirmuisen suuria aaltoja täällä tänään ... :O

Nyt, mäkkimättö tuhottuna, päiväunet nautittuna, Breezeri korkattuna ja sauna lämpimänä jatkuu lauantai-ilta :) Loistavaa lauantai-iltaa myös sinne! 

P.s. Suuret Onnittelut Heidi ja Korkki. Vitsi te olette uskomattomia!

Aamulenkillä

Eilen iltapäivällä, hypistellessäni Torstenille killerikannuksia, kysyttiin minulta, haluaisinko jälleen Heidin tunnille perjantai aamulla. Vastaukseni, joka tuli muuten varmasti alle puolen sekunnin mietinnän jälkeen, oli tietenkin ehdottomasti kyllä! Siinä sai sitten torstai-iltapäivällä ruveta anelemaan kolleegoilta, että ööh, voitko sittenkin tehdä tämän ja sinä tämän ja vitsi kun mä en nyt tätäkään pystyisi aamulla hoitamaan ... Onneksi kaikki oli järjestettävissä ja pääsimme kuin pääsimmekin Torstenin kanssa oikealle hikitunnille tänään! :) 

Eilen käytiin maastoilemassa ponien kanssa :)

Päivä alkoi kuitenkin kahdeksalta aamulla Inton kanssa, kun suuntasimme pitkästä aikaa kärrylenkille. Ilmassa oli jopa vähän kirpeyttä, kastehelmet kimaltelivat pelloilla ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Voiko parempaa olla? Hölkkäiltiin muutama pätkä, mutta muuten käveltiin melko rauhallisesti. Ei haitannut vastaan tulevat traktorit kapeallakaan tiellä, saatikka koulukyytiä odotteleva lapsilauma. 

 Kuten arvata saattaa, oli Herra melkoisen itseensä tyytyväinen lenkin jälkeen ! 

Sitten oli Torstenin urakan vuoro. Poni oli raivoissaan, kun hänet oli hylätty karsinaan ja Into otettu hommiin, eihän sen niin kuuluisi mennä?! Meidän oli tarkoitus mennä yhdessä laitumelle heti aamusta?!! 

Ratsastukseen päästyään poni oli kuitenkin jo leppynyt, ja koko tunti sujui melko hyvin. Ei mitään suuria kohokohtia, mutta ei mitään kamalia virheitäkään. Teimme huomisia kisoja ajatellen He B FEIn ponien kenttäohjelmasta kohtia, paljon voltteja sekä keskiaskellajeja. Vasemmalle kaikki sujui tosi jees, oikealle en oikein saanut ratsastettua sisäohjaa läpi, mutta onneksi T tuntui hyväksyvän sen sitten loppuraveissa. 

Ja eteenpäinpyrkimystä ei puuttunut, kun oli killerikannukset jalassa! ;) Sai kyllä pitää jalan tosi vakaana, mikä on tietysti hyvä. Mun vanhat kannuksethan on sellaiset pyöreäpäiset, ja viimeksi Heidi ehdotti, josko ostaisin kisoja varten ihan kunnon kannukset, niin mulla olisi joku ase käytössä, mikäli Torsten heittäytyy aitojen sisällä makoilemaan apujani vastaan. Hypistelin ensin seitsemän euron peruskannuksia, mutta koska se ei olisi vielä riipaissut lompakkoani riittävän pahasti, mukaan lähti Döbertin lakeriset kannusremmit ja Sprengerin aivan kamalan pitkät piikit, hintaan 60 euroa. Se sitten ottikin lompakosta, ja kovasti ... ;) 

Kun tyytyväiset ponit oli jätetty laitumelle, suuntasin itse työpaikalle - taivaallisen hyvän intialaisen lounaan kautta. Muutama tunti hommia ja viikonlopun viettoon! Ei hullumpi perjantai :) Ihanaa viikonvaihdetta teille, pitäkää peukut pystyssä että poni eikä ratsastaja hyydy huomenna radalla ;) 

P.s. Oli kyllä ensimmäinen kerta, kun ratsastushousut jalassa näyttäydyin töissä ;)