tiistai 17. syyskuuta 2019

Connemarani mun

"Jos Luoja olisi tarkoittanut minut ratsuksi, olisin syntynyt satula selässä."
                                                                                               Clancy, 5 vee

Vaan enpäs syntynyt! Enkä kärryt perässäkään! Silti olen hirmuisen taitava! 













Clancy on ollut pidemmän aikaa jo oireeton, joten se on käynyt töissä. Juossut liinassa ja riekkunut maastokävelyillä. Jonkun verran riekkunut myös kentällä, kun muutama päivä sitten ryöstäytyi irti ja veti kiitoa kentällä liina perässä. Siihen nähden miten haluton se on ollut aiemmin juoksemaan ympyrällä liinan päässä, on se näyttänyt ilmojen viilennyttyä sellaisia pukki-tasajalka-etujalka-takajalka pomppuja ja potkuja, että toivomme ettei ne ikinä siirry ratsastukseen puolelle.

Noo, eilen saapui satula ja tänään oli noustava selkään. Edellinen kerta taisi olla toukokuussa, ja olisiko tämä nyt ollut sitten viides kerta koko vuonna. Vaikka kukapa niitä laskee. 

Ensinnäkin, kuvaajan assistenttina ollut Torsten näytti nyrpeää naamaa koko kentällä olon ajan ja tuuppi kuvaajaa aina kun Clancy meni upeasti - eli aika usein. Kenties lievää mustasukkaisuutta ilmassa.

Clancy oli kuin vanha tekijä ja parempi kuin koskaan aikaisemmin. Nuoreksi hevoseksi Clancy on todella vino ja kun ratsastajan paino ja avut häiritsevät sitä, se ei kykene korjaamaan liikkumistaan kovin helposti. Olemme siis hyvin vähäiseen aina tyytyväisiä, ja tänään todella oli aihetta olla iloinen! Clancy oli jopa melko tasapainoinen, eikä minkäänlaista hidastelua ollut ilmassa. Ratsastaminen oli oikeastaan aika miellyttävää, yleissatulassakin, ja nyt vaan täytyy pohtia, kannattaako ratsastaa kuin joka neljäs kuukausi, kun hevonen menee pelkästään tarhassa olosta tällaisia harppauksia eteenpäin, vai pitäisikö sitä ihan useamminkin nousta selkään. 

Satulahuopa on muuten Inton. Se on ostettu viisitoista vuotta sitten ja sitä käytettiin Intolla sellaisena hienompana huopana.
Mikä olisikaan kunnioittavampi päivä käyttää huopaa kuin tänään, 17. syyskuuta. Viisi vuotta sitten oli raskasta - tänään on ollut iloa ja naurua. Täydellisen Inton muistelua ♥️

15 kommenttia:

  1. Tuo sun istunta on niin kaunis 😍

    VastaaPoista
  2. Ompa kivan näköstä :) päivityksiä tästä projektista ois kiinnostava seurailla enemmänkin, jos sulla vaan aikaa ja jaksamista riittää päivitellä! Into oli kyllä komea hevonen, Into-nimi on kans sellanen, johon ihastuin ihan sinun Intosi kautta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samis, nimesin koirani tämän blogin Inton mukaan, niin ihana nimi ja sopiva innokkaalle koiralle ♥

      Poista
    2. Itsellä Into on yks lemppari nimivaihoehto jopa tulevalle lapselle, mutta passaa kyllä eläimillekki nii hyvin <3
      -Eka anonyymi :)

      Poista
    3. Voi ihanat <3 Into on kyllä paras nimi. Into syntyi Inton päivänä joten kuka muukaan siitä olisi voinut tulla :)

      Poista
    4. Ja ensimmäiselle anolle, kyllä varmasti tulee Clancy juttuja jatkossakin :)

      Poista
  3. Onpa se hieno! Hyvää työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Clancy ottaa tästä kaiken kunnian, on niin ahkeroinut kesän laitumella!

      Poista
  4. On kyllä näyttävä rotunsa edustaja. Hyvää työtä olet tehnyt sen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olen samaa mieltä, upea connemara! Vaikka yli-iso onkin. Clancylla on aika kiva kroppa, ja kaikki fyysiset mahdollisuudet liikkua hyvin.

      Poista
  5. Clancy näyttää upealta! Voi kun nyt pysyis oireettomana ja tyytyväisenä, siitä voisi tulla niin hieno ratsu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta, sitä toivotaan!! :) Clancy voisi olla täydellinen tätiratsu dressageen, esteisiin ja maastolaukkoihin :) Ja kärryttelyyn myös!

      Poista
  6. Kiva kuulla Clancystä, ei sitten kesällä keritty sinne 😊. Laitapa seuraavaksi video, niin nähdään melkein livenä! Joudutko kuinka paljon pohjetta/raippaa että liikkuu reippaammin antaa? Terveisin Jonna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Videota varmasti joskus tulossa :) Tällä ratsastuskerralla eteenpäinpyrkimys oli kyllä kohdallaan - siirtymisissä huomaa miten hitaasti Clancy reagoi mutta muuten liikkui hyvin ja itse eteen. Eilen ratsastuksessa joutui auttamaan enemmän, mutta olen todennut että pohkeet pitää olla ihan irti, jotta annettu apu toimii parhaiten. Annan avun ja sitten pohkeet irti, sillä tavalla Clancy kuuntelee melko hyvin, jos jään pitämään pohkeella ei tule reaktiota. Mutta pitkä tie on vielä edessä riittävän nopeaan reagointiin. Onneksi meillä ei ole mitään muuta kuin aikaa! :) Ja varmasti käytetään jossain vaiheessa ammattilaisen apua, itsekin kun olen niin ruosteessa ja mennyt vain itsekseni viimeiset pari vuotta.

      Poista