Viikonloppu puhelimesta

Kevät

Mitä keväisin viikonloppu takana. Ja vähän kipeät kädet kaikesta omenapuiden leikkuusta! Juuri muuta ei olekaan tullut vapaapäivinä tehtyä. No fancy brekkarikattauksia; eilen sain katsella Muumeja aamupuuroa syödessä imurin soidessa taustalla; vähän taisi olla koti-ikävä Tllä kun viikolla oli niin paljon pois täältä paratiisista. Jokaisella meillä on omat tapamme osoittaa koti-ikävä :D Onneksi minulla on kuitenkin ollut oikeaa herrasmiesseuraa viikolla; ponit ovat käyttäytyneet mallikelpoisesti (noo yhtenä aamuna T totesi että olivatko ponit vähän tuhmia, oli suihkusta katsellut pihamaalle missä Torsten olisi halunnut suunnata kylille ja Peikko puutarhaan. Just niitä aamuja kun kiireessä huomaa, että Torstenin riimu on pihalla mutta on se niin kiltti, että tulkoot vaan riimunnarulla. Heko heko :)), mutta muuten tämä hyvä käytös johtunee siitä, että ovat ihan vain omissa tarhoissaan. Ja iltaisin, sen jälkeen kun poneille on tarjoiltu iltapala, on seuraa pitänyt aina yhtä karismaattinen Mr. Murdoch; tekniikan ihmelapsena ihan itse sain Yle Areenan toimimaan isolle ruudulle, jee! :D

Ilta-aika ei tosin enää montaa tuntia ole; tänään nukuttiin päikkärit valoisaan aikaan, ihan hullua. Ja sitten jatkettiin ulkohommia yhdeksään asti, valoisassa. Vielä hullumpaa. Olen aivan täpinöissäni keväästä ja marhailen puutarhassa kuin kylähullu konsanaan tutustuessa kukkapenkkeihin (lumen alla) ja etsimässä kevään merkkejä. Tämä vajaa puoli vuotta mitä olemme täällä asuneet, on ollut upeaa ja jännittävää (ja pimeää ja kylmää ja märkää), mutta seuraavat puoli vuotta, vau. Can't wait.

Että ei mulla oikeastaan mitään varsinaista asiaa ollut. Eikä edes oikealla kameralla otettuja kuvia, vaan puhelimella napsittuja pikaotoksia; kevään merkki sekin, että puhelin ei sammu heti ensimmäisen puolen tunnin aikana pihahommissa. 

Voi jäätikkökelit sentään, viimeiset pari viikkoa on saanut käyttää mielikuvitusta ponin liikuttamiseen. Onneksi on monipuoliset maastot, niissä on nautittu useita kertoja viikossa, yksin ja kaverin kanssa. Perjantai-iltana kävimme puolentoistatunnin kävelylenkillä suomenhevosseurassa ihanassa ilta-auringossa, reilun seitsemän kilometrin lenkki, ja tänään samanpituinen lenkki otti hieman alle tunnin verran aikaa. Torstenkin on herännyt kevääseen ja suliin teihin, autottomat pätkät päästeltiin menemään aikamoista kiitoa, huh! 

Puussa kiipeily on parasta! Lauantaina oli kyllä niin järkyttävä myrskytuuli ja viima, ettei keväästä ollut tietoakaan, onneksi tänään jatkettiin saksimispuuhia auringon paisteessa. Tämä omenapuiden leikkaus on kyllä ollut jännittävää, koska kumpikaan meistä ei tietenkään ole aikaisemmin sitä tehnyt; onneksi tietoa ja taitoa on ympärillä ja netistä sai kaivettua hyvin ohjeita!

Sunnuntaiskumppa ♥

Tallin edustalle sekä kodin portaille istutettiin vähän kevätkukkia. (Ja Torsten oli heti ensimmäisenä laadunvalvojana maistelemassa pajunkissoja!)

Eilen avattiin grillikausi (kiva että pystyi sulattelemaan kylmiä sormia tulen äärellä ;))

Sisällä talossa tuoksuu sitruunapuun kukat ja ulkona bongasin perjantain iltapäiväkaffella ensimmäiset krookukset! En ole ihan varma, enkä muka vain muista missä kukkanuput sijaitsivat vai olisiko ne menneet parempiin suihin kun niitä tänään puutarhasta etsin... Jäniksille olisi kyllä heinäbaari auki 24/7 ja samalta kasalta näyttävät ponien kanssa iltaisin syövän, mutta kukapa voisi vastustaa kevään ekoja kukkia. Lumikellot sen sijaan saavat olla jäniksiltä rauhassa ja niitä kukkii ympäri pihaa!

Pätkis ♥

Lepohetki puutarhakeinussa. Meillä on viisitoista omenapuuta, ja nuo tikkaat ei ihan yletä kaikista korkeimpiin oksiin. Aamulla aloitettiinkin leikkaus niin, että minä olin traktorin kauhassa ja T nosteli kauhaa latvustoon. Se toimi yhden puun kohdalla, muualla oli liikaa lunta tai liian paljasta traktorilla nurmikkoa ruovittavaksi. Ensi viikolla ostamaan jatkovartta oksasaksiin... (googlasin kyllä myös akkukäyttöiset oksasakset, hinta oli 1599e, taidan jatkaa leikkelyä ihan käsivoimia, allitkin saa kyytiä, etenkin näillä lepotauoilla ;D)

Olenko hehkuttanut jo tarpeeksi aurinkoa ja lämpöä tälle päivälle? No kerta kiellon päälle, tänään on hanget ja jäätiköt saaneet kyytiä! Mittari varjossa näytti päivällä kahdeksaa astetta lämpöä eikä viime yönä ollut pakkasta astettakaan. Tästä se lähtee!

Kahvihetki ja virpomisherkkuja. Sen verran on risujen kanssa tullut tänään leikittyä, että alunperin virpojile tarkoitetut karkit ovat kadonneet parempiin suihin, meillä kun ei käynyt yhtään noitaa! Ehkä ne täällä maalla kulkevat vasta ensi viikonloppuna. 

Kasvihuoneunelmia ja päiväunia.

Toscanan kanaa ja kuohuvaa sunnuntaidinnerillä; sitä tulee jonkun verran laiteltua viinilasien ja kuohuvien kuvia somessa ja täällä jakoon, mutta juuri eilen mietin, että ei varmaan kahta kokonaista pulloa ole tullut tänä vuonna vielä nautittua. Ei mitään suurta kulutusjuhlaa alkoholin kanssa siis, ja hyvä tietysti niin! 

Auringon lasku ja Torsten; ihanaa, keväistä alkavaa viikkoa, just sinulle ☀