lauantai 6. toukokuuta 2017

Suomenhevosista



















Tein viikolla ilta- ja aamutallia. Iltatallissa ehdin ratsastamaan parikymmentä minuuttia, loppuaika vietettiin vihreän parissa. Ilma on lämmennyt siihen malliin, että paksumpi talliloimi on pesty ja viikattu odottamaan syksyä (tai ensi viikkoa, hrr) ja Torsten on siirtynyt käyttämään vuoretonta Dyonin loimeaan. Poni käveli iltatallissa hoitopaikalta karsinaansa kuin world class horse, isoin ja letkein askelein. Tiedä johtuiko se siitä loimesta vai sopivasta ratsastusajasta, mutta jokatapauksessa itsevarma hevonen oli ilo silmälle. 

Olen katsellut viime aikoina myytäviä suomenhevosia, tai jostain syystä niitä on noussut aikaisempaa enemmän esille facebookin newsfeediin. Upeita hevosia, niin nuoria kuin hevosia parhaassa iässään, kokeneita kisakonkareita ja vähän säästeliäämmin käytettyjä. Suomenhevonen on nyt in, kaikki haluavat monipuolisen hevosen joka sopii lajiin kuin lajiin ja jolla voi käydä tyhjentämässä palkintopöydät. Suomenhevosihmisenä täytyy kuitenkin sanoa, että kansallisaarteemme hintataso on ehkä jollain asteella erkaantunut todellisuudesta, karannut sellaisiin summiin joita on vaikea käsittää.
On suomenhevosia joilta löytyy potentiaalia vaativiin kouluratsastusluokkiin - ja se muistetaan aina myynti-ilmoituksessakin mainita, samalla kun kerrotaan että tällä hetkellä menty vain helppoja luokkia syystä x - mutta onhan niitäkin (suomen)hevosia joita löytyy kolmetoista tusinassa pilvin pimein.

Kun hintalappuun lyödään summa joka on useita tuhansia yli kympin, laajentaisin henkilökohtaisesti ostajan roolissa etsintääni myös puoliveristen puolelle. Samalla summalla kun on mahdollisuus saada hevonen jonka potentiaali vaativissa luokissa on jo todistettu, tai jos kyseessä olisi nuori hevonen, vaativan starttaamiseen ei välttämättä tarvitsisi ammattilaisratsastajaa, niinkuin monen suomenhevosen kohdalla. Voi olla että puoliverisen ostamalla ei pääsisi nauttimaan letkeistä kärry- tai rekiajeluista, mutta ei sitä ihan jokaisella suomenhevosellakaan pääse kokemaan. Sellaiset suomenhevoset jotka toimivat kaikessa ovat oikeastaan aika harvassa ja ovatkin siten painonsa arvosta täyttä kultaa. Vielä kun luonne natsaa niin käsissäsi on täydellinen hevonen jolle hintalapun määrittäminen voi olla mahdotonta ja näin ostajaehdokkaat aika vähissä.

Toisaalta oma harrastukseni koostuukin lähinnä Torstenista (hintalappu kymmenen vuotta sitten 800 euroa), ei niin kauheasti "ratsastamisesta" ja yleisestikin kuvittelen että ihmiset pyytävät käytetystä tavarasta aivan liikaa samalla kun itse myyn tavaroita todennäköisesti pilkkahinnalla. Eläinten myymisestä kokemusta ei ole eikä toivottavasti tule.
Olen myös siinä pisteessä omassa harrastuksessani, että kun aika Torstenista joskus monen kymmenen vuoden päästä jättää, minulle tulee omia hevosia (täydellisiä suomenhevosia tai puoliverisiä tai vaikka poneja!) enää ainoastaan kotipihaan lemmikeiksi. Tällä hetkellä se ei ole vielä mahdollista. (Tosin sanottakoot, että ajoimme Tn kanssa erään myytävänä olevan kotitallin ohitse sillä silmällä tuossa keväällä. Siedätys aloitettu ;))

Jos joskus joutuisin tilanteeseen, että Torstenin olisi vaihdettava omistajaa (näin ei koskaan tule tapahtumaan), olisi myynti-ilmoituksen laatiminen äärettömän helppoa. 
Myydään 12 vuotias ratsusukuinen suomenhevosruuna, i. Vihi-Totti. Hevonen joka toimii oikealla ihmisellä lähes pelkällä ajatuksen voimalla ja saa varmasti jokaisena päivänä hymyn huulille. Hevonen on miellyttävä ratsastaa, omaa erittäin hyvän kokoamiskyvyn ja kolme puhdasta askellajia, toimii ratsuna niin aloittelijoilla kuin muillakin pehmeillä ratsastajilla, ei tosin siedä besserwissereitä. (Kukapa meistä sietäisikään.) Äärimmäisen rehellinen, loistava työmotivaatio, huumorintajuinen. Kilpailtu He A pikkukisoissa, kotona tekee myös hienot avot, sulut ja väistöt kaikissa askellajeissa, osaa babypiffin ja passagestakin on jo ajatusta. Tehnyt kerran elämässään puhtaan laukanvaihdon, sen jälkeen ei ole kokeiltu. Potentiaalia vaativaan ja yli. Tarhattu kaverin kanssa, ei omaa mitään huonoja tallitapoja. Hyppää varmasti sen mitä ratsastaja pyytää, tarvitsee esteille osaavan kuskin, oma kuski ollut täysin lapanen puomien kanssa. Voi lastata vaikka yksin ja toimii kisapaikoilla mallikelpoisesti. Hirnahtaa tarhasta kun näkee oman perheensä ja juoksee portille vastaan. Tietää namitaskun merkityksen.

Ja sitten liuta niitä kuvia, vaikka nämä tällä viikolla otetut peltotreenikuvat. Video ei ole tarpeen, tosiostajat tulevat paikan päälle katsomaan vaikka tuhannen kilometrin päästä ja silloin Torsten saisi itse viimeistellä kaupat maailman hevosen olemuksellaan. 
En ole varma tarvitseeko ilmoituksessa mainita että kansallisille kilpakentille ei ole asiaa koska verikoetta ei voi ottaa tai että eläinlääkärin painajainen mitä tulee piikkeihin, raspaushan sujuu ilman rauhoitustakin. Tai että lompakon on syytä olla hyvin varusteltu koska tälle hevoselle kelpaa vain paras.

Ja se hintapyynti, se olisi todellakin yli kaksikymppiä mutta hyvä koti hintaa tärkeämpi.

Huh, onneksi tällaisia ei tosielämässä tarvitse miettiä ;) 

12 kommenttia:

  1. Itselläni on tälläinen joka hommaan soveltuva Suomenhevonen. Ikä 5v, voi ajaa millä vempeleellä vain esim. Kuolaimetta, eilen osallistuimme koulutunnille jossa on taitava ja työteliäs ja kuulemma laadukas (pyykönen, amonoff), harrastetaan karjanajoa, ollaan tehty western harjoituksia, ohjasajoa, maastakäsittelyä, lapset voi ratsastaa, maastovarma, voi ratsastaa kaulanarulla/kuolaimella/kuolaimetta. Tokikaan kukaan muu aikuinen ei ole tätä käsitellyt tai ratsastanut. Kaiken tämän lisäksi hän on äärettömän komea, kiltti ja rauhallinen.En usein ylpeile asioilla, mutta tällä herralla ylpeilen, aina kun mahdollista. Hänellä ei ole hintalappua, hänet on rakkaudella tehty omaan käyttöön minulle ja lapsilleni (joita kiinnostaa vain jalkapallo 😂). Olen äärettömän kiitollinen tästä hevosesta ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisesta hevosesta pitääkin olla ylpeä, kuulostaa täydelliseltä! Hauskaa miten monipuolisesti pääsette harrastamaan!
      Kyllä minäkin olen tavattoman ylpeä ja onnellinen omasta hevosestani, vaikka sillä ei voi käydä kivoilla kärryretkillä ja joskus maastolenkin rauhan vie mennessään hiihtäjä tai sauvakävelijä 😅

      Luonne on kuitenkin ainakin minulle tärkein ominaisuus hevosessa ja se on Torstenilla napakymppi, tai ainakin melkein ;)

      Poista
  2. Voi miten upeita kuvia taas! Olette hieno ratsukko❤ Tällä viikolla on ollut kyllä tosi upeat ilmat, on kelvannut harrastaa!😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos 😘 Ja niinpä, hiki virtaa kun lämmöt ovat olleet yli 15 astetta, ihanaa!

      Poista
  3. Juuri tätä suomenhevosten käsistä karanneita hintoja olen katsonut vähän hiljaa hihitellen :) Hevonen jota on jo vähän ratsastettu ja saattaa osata jo nostaa laukan nätisti maksaa oikeasti paljon kun verrataan aiempiin vuosiin. Suomenhevosta ei enää alle tonnilla löydä, koska hyväsukuinenkin varsa maksaa peruskoulutetun hevosen hinnan ;) Onneksi ei ole oman hevosen hankinta ajankohtaista 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta! Eikä hevosesta tarvitse tonnilla luopuakaan, mutta reilusti yli kympin hintapyynnöt muutamasta he a startista tuntuu paljolta. Ja sama juttu täällä, harrastan iloisesti Torstenin kanssa mutta toisen hevosen hankinta ei ole mitenkään ajankohtaista, onneksi 😃

      Poista
  4. Namitaskun merkitys ja ei huonoja tapoja... noh, minulle taskujen kaively on huono tapa ;)

    Mutta minusta yli 10 vuotiaan hevosen potentiaalin mainostaminen on ihan turhaa, siihen mennessä se olisi pitänyt jo lunastaa. Tai ainakaan sillä ei voi hintaa nostaa.
    Hullu on se joka maksaa, ei se joka pyytää. Minusta on vain hyvä että hevosista pyydetään oikeita hintoja, koska se ostohinta ei ole ainoa kulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin me ollaan erilaisia! Toivottavasti ihmiset saavat kuitenkin kaivella taskujaan ;D Se että hevonen tietää mikä namitaskun merkitys on, tarkoittaa tietysti sitä että kun käden laittaa taskuun, sieltä voi joko saada namia tai sitten sieltä kaivetaan vaikka hanskat. Torsten tietää että namia saa kuitenkin aina kun tulee tarhassa vastaan, ottaa kuolaimet suuhun, hypätään alas ratsailta ja palataan takaisin tarhaan. Pieni kiitos hevoselle joka juoksee luokse ja tekee työnsä hyvin.

      Huonot tallitavat kattavat lähinnä huonon karsinakäyttäytymisen ja niitä on yllättävän monella hevosella. Olen kiitollinen että Into on Torstenin aikoinaan opettanut siihen, ettei karsinassa kolistella, potkita tai hyökitä naapuria päin, ei edes provosoituna :) Eipä Torstenilla ole muutenkaan huonoja tapoja talutuksessa tms, oli namia tai ei kunnioitus löytyy molemmin puolin. Ei tarvitse simputtaa mutta ei myöskään pelätä henkensä edestä jos namit unohtuivat kauppaan ;D

      Olen täysin samaa mieltä hevosen potentiaalista, tosin suomenhevosten kohdalla täytyy muistaa että ne kasvavat hitaammin kuin puoliveriset joten jos markkinoilla olisi kahdeksan vuotias suomenhevonen joka on jo lunastanut paikkansa vaativissa luokissa voi vain miettiä kuinka monta kestävää treenivuotta on jäljellä.

      Ja ihan totta, ostohinta on kärpäsen kakka harrastajan hevostelussa, mutta toki pieni hintavertailu tekee hyvää. Hinnalla x voi saada varsin erilaisia ja eritasoisia hevosia!

      Poista
    2. Ei sen 8vn tarvitse vaativaa mennä, mutta yli 10vuotiaasta "he b" tasoisesta isosta suokista on aika kova työ harrastelijalta nostaa se sinne vaativiin. Nimim. kokemusta on.

      Tuli muuten sekin mieleen, että kun suomenhevosvarsoista uskalletaan pyytää enemmän kuin se 800(ja vielä maksetaankin), saattaa se jopa virkistää kasvattamista. Ei paljon houkuttele kasvattaa niitä hyvä liikkeisiä suomenhevosenalkuja, jos hädintuskin saat varsamaksun takaisin.

      Poista
    3. Ihan totta mutta hienoa että joku niitä sinne asti jaksaa viedä! Vaativaa kilpailevia suomenhevosia ei todellakaan ole liikaa.

      Kymmenessä vuodessa on hinnat muuttuneet joka saralla aikalailla ja jo silloin kun itse Torstenin ostin satalappusilla tiesin todella, että tein jo ihan sen suvun perusteella loistokaupat :)
      Mä nostan hattua jokaiselle suomenhevosorin omistajalle joka hevostaan siitokseen tarjoaa, eipä siitäkään lyhyellä matikalla jää mitään käteen saatika tamman omistajalle että siitä syntyneestä varsasta kasvattaa järkevän nuoren ratsun alun markkinoille asti.

      Toisaalta puoliverivarsan kasvattaminen ja elättäminen maksaa saman verran. Loppuhinnan sitten määritteleekin hevosen laatu, ratsastajan taidot esittää koko kapasiteetti kilparadoilla sekä onni, että se laatuhevonen pysyy terveenä!

      Poista
  5. Tiedän niin mistä puhut!! Etsin juuri puoli vuotta itselleni sh-ratsua ennenkuin löysin kriteerit täyttävän - tosin iästä jouduin joustamaan ja ostamaan vanhemman kuin oli alunperin tarkoitus. Nyt olen onnellinen 17 v. sh-ruunan omistaja (joo ja maksoin melko kovan hinnan ikään nähden). On ajettu ja ratsastettu ja luonne on melko lailla 10. Hyvin pidetty suokki hyvässä lykyssä porskuttaa kevyessä käytössä lähemmäs 30 vuotiaaksi. Minun vaatimuksilleni ei olisi kovin pian toista edullisempaa vaihtoehtoa vastaan tullut, joten totesin, että maksan ja "itken" ja sen jälkeen unohdan hinnan ja vain nautin hepastani :) T. Outi PS. Olen aina miettinyt, että mikäköhän tuo sinun heppasi on, kun puhut ponista ja se näyttää aivan suokilta.. Niin ja sulla on tosi kiva blogi; jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olkoon kavioliitosta Outi! Näinhän se menee että jostain voi joutua kriteereissä joustamaan - ja suomenhevonen todellakin on onneksi varsin pitkäikäinen hevonen :)

      Torsten on sen verran ponimainen käytökseltään (halutessaan) että varsavuosista on jäänyt tuo poniksi kutsuminen. Silloin kun oli yksi Hevonen, jo edesmennyt suomenhevoseni Into ja sitten pieni räpiskä eli Torsten jota ei Inton rinnalla voinut vielä silloin hevoseksi kutsua, sen verran oli eroa pojissa ;)

      Poista