Nivelet kuntoon

Muutama ajatus nivelongelmaisen hevosen hoidosta

Viime vuonna täällä blogissa kyseltiin muutamaan otteeseen kirjoitusta nivelvaivaisen hevosen hoidoista, Intolla kun oli iän ja kilometrien takia nivelpinnoissa jo sanomista. Kirjoitus oli työn alla, mutta Inton menehtyessä aiheesta kirjoittaminen tuntui turhalta, vaikkei nivelvaivoilla ollutkaan mitään tekemistä Inton pois menon kannalta. Koska Into kuitenkin sai nivelten tarkalla hoidolla useita käyttövuosia lisää, ajattelin jakaa muutamia meillä hyväksi todettuja konsteja nivelvaivaisen hevosen hoitoon.

Avainsanana nivelongelmaisen hevosen hoitamisessa on kokonaisuus. Hevosen liikutus - sen suunnitelmallisuus ja ratsastuspohjat, ruokinta ja lisäravinteet sekä tietenkin ne elinolot, missä hevonen viettää 24/7 sekä eläinlääkärin suorittamat lääkinnälliset toimenpiteet.muodostavat paletin, jonka kanssa elämä on helppoa tai ainakin helpompaa nivelvaivaiselle hevoselle.

Koska hevosen liikkuminen pumppaa nivelissä ns. "voiteluainetta", ei ihmisen tarjoamaa liikuntaa kannata jättää pois kuin erikoistapauksissa. Mikäli hevosen psyyke kestää tehdä töitä seitsemänä päivänä viikossa, ei ole ollenkaan huono idea korvata normaalit vapaat kävelypäivillä. Intosta huomasi aina, milloin se oli tehnyt säännöllisesti töitä ja milloin lomaillut - tietysti sillä kuten monilla muilla vanhemmilla ja nuoremmillakin hevosilla nivelpintojen kulumat eivät välttämättä ole ainoat huomioitavat asiat, jolloin elämä on tasapainoilua eri vaivojen hoitamisten välillä. Joka tapauksessa, Intolla alkoi olla jo sen verran kilometrejä takanaan, että vanhoilla päivillä ns. turhat ratsastuskilometrit maastoilua lukuun ottamatta oli tärkeää karsia pois. Tällä tarkoitan sitä, että liikkuminen tuli tapahtua alusta loppuun oikein päin, sillä vahva ja oikein päin rakennettu lihaksisto tukee nivelten toimintaa. Tietenkin työskentely tulee tehdä myös hevosen ehdoilla, pitkillä veryttelyillä ja mahdollisimman hallitusti, ilman turhia äkkinäisiä käännöksiä. Hyppääminen rasittaa niveliä erityisen paljon, joten nivelvaivaisen hevosen kanssa hyppääminen kannattaa jättää kokonaan pois treenistä. Into hyppäsi maahankaivettuja satunnaisesti viimeisten vuosien aikana lähinnä mielenvirkistykseksi, Setähevonen kun rakasti hyppäämistä. Intolle hyppäämisen sijaan tuli ajolenkit, mikä on liikutusmuotona nivelvaivaiselle loistava vaihtoehto, kun hevosen selkään ei tule ylimääräistä painoa. Rankan treenin jälkeen, oli laji sitten mikä tahansa, tulee hevosen jalat hoitaa huolellisesti esimerkiksi kylmäten tai linimenttien avulla. Intolla oli säännöllisesti käytössä myös hyväksi havaitut BOT-suojat.

Pelkkä ihmisen tarjoama liikunta ei kuitenkaan riitä hevosen kokoiselle eläimelle päivän liikunnaksi. Kokopäiväinen laiduntaminen on nivelvaivaiselle (niinkuin kaikille muillekin) hevoselle kaikista paras vaihtoehto, mutta se ei tietysti ole täällä suomessa ihan aina mahdollista ;) Siksipä hevoselle tulisi tarjota laidunajan ulkopuolella hyväpohjainen ja reilun kokoinen tarha, jossa se saisi viettää mahdollisimman monta tuntia päivässä. Nivelvaivainen hevonen kyllä tietää aika hyvin itse, kuinka paljon omat rajat antavat riekkumiselle myöden, joten en olisi kovin huolissani siitä, meneekö "risa" hevonen vielä enemmän rikki riehuessaan esimerkiksi lajitoverin kanssa tarhassa. Toisaalta en pitäisi tervettäkään hevosta yhdessä sellaisen kaverin kanssa, joka ei antaisi toiselle omaa tilaa ja rauhaa liikkua. Seisominen niinkuin äkkinäiset liikkeetkin ovat molemmat nivelvaivaiselle hevoselle myrkkyä.

Inton nivelet piikitettiin säännöllisesti tulehdusta poistavalla kortisoonilla sekä viskositeettia lisäävällä hyaluronihapolla, ja kyllä niistä oli apua. Toisinaan piikitys piti uusia muutaman viikon sisällä ennen haluttua tulosta, mutta pääasiassa puolen vuoden välein tehdyillä piikityksillä oli iso apu liikkumiseen. Intolle annettiin myös useaan otteeseen lihakseen pistettäviä kuureja, kuten Cartrophenia, josta oli suuri hyöty liikkumisen letkeyden parantamiseen. Yleensä viimeisenä oljenkortena hevosten lääkitsemisessä käytetään Tildreniä, joka tiputetaan suoneen. Tildrenin vaikutusaika on noin puoli vuotta, mutta meille siitä ei mielestäni ollut sen suurempaa hyötyä kuin huomattavasti halvemmista kortisoonipiikityksistä. Uutena lääkkeenä, ihmisillä jo muutamia vuosia käytössä ollut ja paljon kehuja saanut Selänne-lääke olisi ollut mielenkiintoista kokeilla, mutta viime syksynä päätimme kuitenkin vielä valita normaalin nivelpiikityksen, mihin Into vastasikin oikein hyvin. Hevoset ovat kuitenkin yksilöitä ja mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella. Lääkityksestä kannattaa keskustella oman hoitavan eläinlääkärin kanssa, sillä vaihtoehtoja on useita.

Toimivan paletin viimeisenä osana on hevosen lisäravinteet. (Niin, ja tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita, että jokainen hevosen liikakilo rasittaa nivelvaivaisen hevosen jalkoja entisestään, joten painon kanssa saa ja pitää olla todella tarkkana.) Nykyään on saatavilla jos jonkinäköisiä nivelvalmisteita hevosille, mutta näissä kannattaa oikeasti paneutua purkkien sisältöön mainostekstien lisäksi, ettei maksa turhista täyteaineista isoja rahoja. Into söi vaihtelevasti muutamaa, vuosien saatossa hyväksi havaittua lisävalmistetta, joista tuntui olevan apua liikkumisen kannalta. Puhdas MSM auttaa nivelten toimintaa sekä nopeuttaa aineenvaihduntaa, joten sitä meillä on syötetty lähes koko ajan muiden nivelaineiden lisäksi. MSM-pulverista on suurin hyöty, kun sen kanssa syöttää ruusunmarjaa ja/tai c-vitamiinia. Ruusunmarja sisältää itsessään jo paljon c-vitamiinia sekä rikkiä, mitä nivelissä on luontaisestikin pieniä määriä. Toisena kombona meillä on syötetty Dewils Clawta eli pirunkouraa, mikä poistaa tulehdusta. Saman valmistajan Suppleaze Gold on myös ollut kullan arvoinen tuote, ja näitä nivelaineita vaihdellen pystyimme helpottamaan Inton liikkumista paljonkin.

Koska nivelvalmisteiden tutkimiseen on tullut käytettyä paljon aikaa (tai ainakin äitini aikaa ;)) otin ilomielin kokeiluun Chia de Gracian Joint Buddy-sekoituksen, mikä sisältää kaikkia niitä hyviä ainesosia, joita aiemmin olen syöttänyt useasta eri purkista. MSM, ruusunmarja, pirunkoura, nokkonen sekä mesiangervo (lievittää kipua) ja Boswellia serrata (ylläpitää nivelten hyvinvointia) ovat kaikki laadukkaita luonnontuotteita, jotka ovat todistetusti olleet apuna nivelrikkoisen hevosen hoidossa. Chia de Gracian sivuilla Joint Buddy-sekoituksesta kirjoitetaan näin;

"Joint Buddy on Chia de Gracian hevosen nivelten hyvinvointiin tarkoitettu rehusekoitus. Joint Byddy sisältää chiarouhetta, ruusunmarjaa, pirunkouraa, nokkosta, mesiangervoa, msm:ää sekä boswellia serrata puun pihkaa.
Chiarouhe sisältää runsaasti omega-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä nivelten hyvinvoinnille ja normaalille liikkuvuudelle. Ruusunmarjan on todettu lieventävän nivelrikon ja nivelreuman oireita.  Vaikuttavana aineena toimii galoktolipidi, joka hillitsee nivelten tulehdusta, parantaa liikkuvuutta ja vähentää kipua.  Lisäksi ruusunmarja sisältää nivelterveydelle tärkeää rikkiä. Mesiangervo vähentää kipua. MSM sekä pirunkoura ovat hyvä apu nivel- ja lihasvammojen hoitoon sekä lihasjäykkyyteen. MSM auttaa ylläpitämään nivelten ja jänteiden normaalia toimintaa, sillä elimistössä luonnostaankin pieninä määrinä esiintyvä rikki toimii muun muassa nivelpintojen, rustojen ja sidekudosten rakennusaineena. MSM imeytyy elimistössä paremmin yhdessä ruusunmarjasta saatavan C-vitamiinin kanssa. Boswellia serrata kasvista saatavaa pihkaa on käytetty jo tuhansien vuosien ajan ylläpitämään nivelten toimivuutta. Boswellia serrataa on myös tutkittu ja sen teho on tieteellisesti todistettu. Boswellia serrata vaikuttaa nivleliin nopeasti - joidenkin tutkimusten mukaan jo viidessä päivässä. Boswellian imeytymistä voidaan parantaa rasvojen avulla, joita Joint Buddyssa edustaa chia-siementen terveelliset rasvat."

Kiitos tuotteen kokeilun tarjonneelle Chia de Gracialle sekä Blogitallille.

Torsten, jolla ei ole nivelissä sanomista (onneksi), on koko elämänsä syönyt Inton kanssa samoista purkeista lisäreitä, sai toimia koekaniinina. Varsinaista hyötyä en tietenkään osaa sanoa terveen hevosen kanssa *kopkopkop*, mutta en löydä mitään syytä, miksei näitä arvokkaita ravintoaineita sisältävä sekoitus toimisi nivelvaivaisen hevosen hoidon tukemisessa. Toisaalta syöttäisin edelleen varmasti näitä muutamia rehuja vaihtelevasti, sillä vaikka osassa tuotteissa on samoja aineita, on niiden pitoisuudet erilaisia. Sen lisäksi esimerkiksi Joint Buddyn sisältämä nokkonen on suositeltavaa syöttää kuureina, jolloin tuotteiden vuorotellen syöttäminen mahdollistaa kaikista suurimman hyödyn hevoselle.

Olen päättänyt syöttää Torstenille nivelaineita, sillä ennakointi on kaiken a ja o. Eläinten kanssa toimiessa tulisi muistaa, että pyritään ennalta ehkäisemään ongelmia ennen kuin niitä syntyy, niin psyykkisessä kun fyysisessäkin hyvinvoinnissa. Ja jos hevosen omistaja saa mielenrauhaa lisäripurkista, niin kyllähän sekin kannattaa käyttää hyödyksi, koska kukapa meistä jaksaisi työskennellä hermoheikon ratsastajan kanssa joka päivä ;)