Istunta-analyysia

Tällä viikolla Blogitallin haasteessa tehdään istunta-analyysejä. Mitkä asiat ovat istunnassasi kohdallaan ja missä on parantamisen varaa. Valokuvat kaivetaan avuksi analyysia varten - valitettavasti kuvat kertovat vain osatotuuden. Meistä jokaisesta saa sekä hyviä että huonoja kuvia. Yksi kuva kun välittää vain sekunnin sadasosan mittaisen ajan ratsastuksesta. 

Eilen Torstenin ratsastajaksi saapui vieraileva tähti suoraan Puolen hehtaarin metsästä, nimittäin Nalle Puh. 

Kun puhutaan istunnasta, tarkoitetaan sillä oikeastaan painoapuja, pohjeapuja, tuntumaa suuhun sekä mahdollisesti ääniapuja. Istuntaa tehostamassa voi olla myös raippa sekä kannukset. Kumpaakin tulee osata käyttää oikein. Istunta on tärkein - ja ainoa - välineemme viestittää hevoselle, mitä tehdään. Painoavut ovat ratsastajan avuista tärkeimmät, jo ihan siitäkin syystä, että ne vaikuttavat koko ajan. Myös silloin, kun kuvittelet, ettet vaikuta - silloin painoavut vaikuttavat hevoseen passiivisesti. 

Istuntaa käyttäessä on minulle opetettu, että ensin avut annetaan istuinluilla, painolla. Sen jälkeen pohjeavuilla, jonka jälkeen ohjasotteilla. Viimeisenä voit käyttää ääntäsi, joskin näin kilpailukauden alkaessa se ei ole suositeltavaa, sillä kouluradoilla et saa käyttää ääntäsi muiden apujen tukena. (Noh, kyllä sitä on joskus tullut käytettyä enivei, mutta ehkä me ei olla malliesimerkkejä ;))

Pohje- ja ohjasavuista puhuttaessa täytyy muistaa, että avut toimivat toisiinsa verrattaessa täysin erilailla. Kun pohkeet hetkellisesti voi ottaa hevosesta irti silloin kun niitä ei tarvita, ei ilman ohjastuntumaa voi ratsastaa. Kumpaakaan apua ei voi kuitenkaan lukita paikalleen "ihanneasentoon", sillä silloin pohkeesta tulee hidas ja kädestä kova. Koska hevosen suu on herkkä ja elää, täytyy kädenkin olla herkkä ja myödätä mukana. 

Hih, voisin kutsua itseäni Puolen hehtaarin metsän valmentajaksi ;)) Katse ylös ja kantapäät alas, se on niin helppoa! Vai onko?

Nalle Puh vetää Torstenia kuolaimesta ja Torsten protestoi sitä avaamalla suutaan. En ole koskaan kuvannut ratsukkoa, jonka jossain kuvassa ei satunnaisesti olisi ratsun suu auki. Nettiin ei tule julkaistua muita kuin oppikirjakuvia - ja silloin kun joku muunlaisia kuvia julkaisee, puskat laulaa ja negatiivisuus lajia kohtaan lisääntyy.

Jos kuvittelee, että hyvä ratsastaja istuu koko ajan ihanneasennossa, on ajattelumaailma pahasti pielessä. Toisaalta, jos viettää paljon aikaa blogimaailmassa, voi tällainen kuva syntyä varsin helposti. Valokuvan voima on uskomaton - ja myös virheellinen. Pitkät jalat, hyvä ryhti ja oikeassa kulmassa oleva käsi voi luoda illuusion täydellisestä kouluratsastajan istunnasta. Nätillä, oppikirjamaisella istunnalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ratsastuksen kanssa, mikäli istunnalla ei vaikuta hevoseen. Nalle Puh näyttää mallia; (joskin Puhin jalat jäivät hieman lyhyen puoleiseksi... ;))

Liikkuvaa kuvaa valokuvien tueksi.

Kuten demoratsastajastamme näette, ei sillä että takapuoli on teipattu jesarilla satulaan kiinni, ole mitään hyötyä, jos istunnalla ei vaikuta. Vaikka nyrkkisi olisivat pystyssä, voit silti olla kovakätinen ja liian hidas pelaamaan sormillasi. Täydellisillä kouluratsastajan jaloilla voi vaikuttaa ihan yhtä vähän, kuin lyhyemmilläkin tappijaloilla. Siksipä omassa istunnassa kaikkein tärkeintä on oman vartalon hallinta. Se, että tiedät omat hitautesi ja jäykkyytesi, toispuolisuutesi. Millä asioilla pystyt kompensoimaan vartalosi puutteita. Kun taannoisessa Kyran tapaamisessa kysyin yleisesti ratsastajan parhaita puolia, hän vastasi passion, intohimo. Ei niin lahjakas ja ei niin täydellisellä kouluratsastaja vartalolla varustettu ratsastaja voi päästä kovalla työllä vähintään yhtä pitkälle, kuin luontaisesti lahjakas ratsastaja. Tiedän useita varsin hyviä ratsastajia, joista ei heti kroppansa puolesta uskoisi, miten hyvin he pystyvät hevosiinsa vaikuttamaan, ja silti he kilpailevat vaikeissa luokissa menestyksekkäästi.

Nalle Puh ei omista käytöstapoja vaan yrittää salaa kurkkia toisten puhelimia ;)

Keskustelimme ratsastuksen jälkeen uusintakerrasta. Puh lupasi ottaa koko Puolen hehtaarin jengin mukaan, sillä Torsten käyttäytyi varsin mallikkaasti. Voipi olla, että  ääni muuttuu kellossa kun selkään seuraavalla kerralla kapuaa aasi Iihaa ;)

Torsten haluaisi mielellään oman pehmolelun :))

Ei jäädä oman kroppamme ja mielikuviemme vangiksi. 

Pitää uskaltaa ratsastaa ja tehdä virheitä ja oppia niiden kautta. 

Maailman paras Charlotte Dujardin piti eilen klinikkaa aiheesta, suosittelen lukemaan jutun täältä.

Tarkemmat ohjeet viikkohaasteeseen löydät puolestasi täältä - osallistumalla voit voittaa itsellesi istuntakirjoja! :)