Kotitallin arkea

ja erään kauniin pakkasaamun kuvia



Kotitallin arki venyy ja muovautuu aina oman arjen mukaan. Muistan ensimmäisen vuoden, kun meillä ei saanut lämmintä vettä kuin päätalosta. Silloin tein opettajien sijaisuuksia joten arjessa ei ollut mitään tiettyä rytmiä. Jos oli aikainen aamu, nappasin kotoa ämpärit lämmintä vettä hevosille. Jos oli aikaa, sytytin alas padan ja täytin sen vedellä. Ja sitten odoteltiin... Sanoisin, että lämminvesivaraaja oli paras investointi ikinä :D Sen lisäksi alun talli + tarhantöiden lisäksi parhaat lisäykset ovat olleet valjastuskatos ja mahdollisuus pestä hevosia siinä.
Ensimmäisenä kesänä meillä ei ollut laidunta kuin ihan vasta elo-syyskuun vaihteessa, sillä oli kuivin kesä ikinä eikä laidun lähtenyt kasvamaan. Tuo meidän pelto on sellainen, että kesällä rutikuiva ja kaikki muut ajat vuodesta aivan tajuttoman märkä. Täytyy olla melkein kymmenen astetta pakkasta, ennenkuin pohja jäätyy ja peltoa voi käyttää hevosten liikuttamiseen. Ja hevosten tarhan aitoja on muokattu niin monta kertaa että nykyään Teemu sanoo kaikkeen ensin ei, koska mitä järkeä kun muutan mieleni kuitenkin. Noooo, tilanteet muuttuvat!

Hevosten laidun on heti puutarhan läheisyydessä...

...mutta jos mulle vielä joskus tulee pikkuponeja, 

niille aitaan ihan oikeasti hyötypuutarhan puolen!

Mutta miltä kotitallin arki (ja juhla) näyttää vuonna 2020?
Tältä: 

Hevosten päivä alkaa arkisin kello 7 molemmin puolin. Parit porkkanat, loimet päälle, heinät ulos ja hepat tarhaan. Veden tsekkaus, jos on pakkasta, poistetaan jäät ja kaadetaan pari ämpäriä kuumaa päälle. Hauskaa päivää Torsten ja Clancy, olkaa kiltisti! Jälkimmäinen lause koskee lähtökohtaisesti aina Clancya. Aamutallissa ei kauaa aikaa kulu, kymmenisen minuuttia. Ja siitä sitten suoraan töihin! 

Poneilla on aina tuoreita puita tarhassa. Kuuset toimivat myös heinäpöytinä. 

Heppaset puuhailevat aamupäivällä mitä nyt milloinkin. Piehtaroivat savella (vaikka puolet tarhasta olisikin tarjolla hiekkaa...), siirtelevät ja jyrsivät puita ja rapsuttelevat mahdollisuuksien mukaan. 

Klo 11 tipahtaa aamupäivän heinäannos automaatista. 

Olen kotona yleensä kahden ja kolmen välillä. Hevoset tulevat portille kertomaan päivästään ja kerjäämään iltapäiväheiniä. Vesisaavileikit ovat - kop kop kop - olleet viime aikoina tylsiä joten helpolla olen päässyt. 

Mahdollisen kahvikupposen ja vaatteiden vaihdon jälkeen siivoan karsinat ja tarhan, vaihdan vedet (viime kesänä sain vihdoin vedettyä letkun pihalle enkä enää suostu kantamaan vesiä ämpäreillä, paitsi jos on paljon pakkasta :D) ja sitten lähdetään hevosten kanssa töihin.

Tämä töihin lähtö riippuu tietysti aina siinä, onko minulla talliseuraa, eli äitini mukana. Jos on pakkasta, liikutan hevosia pellolla, mutta tänä talvenahan sitä ei liiemmin ole ollut joten kentälle on mentävä. Meillä on kentälle matkaa max. pari sataa metriä mutta samalla tiellä kulkee iltapäivästä useita koulubusseja joten pyrimme ajoittamaan kentälle menon niin, ettei kohdattaisi busseja. Bussikuskit ovat siis todella ystävällisiä ja valitettavasti ovat toisinaan joutuneet sammuttamaan bussit että ollaan päästy turvallisesti ohi. Torstenhan oli jo aivan cool bussien kanssa viime keväänä mutta Clancy ei ja Torsten on sitten tässä kohtaa palannut vanhoihin tapoihinsa. Viime aikaisten Clancyn maastosekoilujen kanssa joudun nykyään ottamaan Teemun mukaan maastokävelyille, jotta emme aiheuttaisi Clancyn kanssa vaaratilanteita maastossa. Pimeä tulee aikaisin, joten maastoilua on tällä hetkellä vain viikonloppuisin tarjolla. Voin kertoa, että kyllä on ollut Peikkoa ikävä. Kolmen kanssa arki olisi helpompaa. 

Töiden jälkeen neljän - viiden aikaan tarjoillaan tarhaan extravedet ja heinät. Jos sataa kaatamalla, hepat tulevat tässä vaiheessa sisään. Jos sade alkaa vasta kuudelta, menevät hevoset silti ulos ja pyrin nappaamaan ne sisälle sitten ennen sadetta. 

Klo 20-21 välillä käyn kuikuilemassa hevosia tarhan perältä tulemaan sisälle. Tallissa odottaa porkkanat, sitten tulee heinät, puurot ja toivotetaan hyvää yötä.

Viikonloppuisin ja toisinaan arkisinkin päivät venyvät. Nukun viikonloppuisin pidempään joten vaikka ottaisin hevoset yhdeksän aikaan sisälle, käyn myöhemmin heittämässä yöheinät, kymmenen ja puolen yön välillä. Jos ponit ovat tulleet ajoissa sisään, siivoan karsinoista kakat samalla.
Torsten varmasti viihtyisi ulkonakin pidempään mutta Clancy tulee ramppaamaan portille! Senpä takia jos joskus (harvoin) haluaa lähteä esimerkisi illalla kaupungille, nappaan hepat sisälle ennen lähtöä ja uskallan olla kotoa pois "huoleti" neljä-kuusi tuntia. Laidunaikaan ponit saavat olla ulkona myöhäänkin vaikka en olisi kotona, sieltä ei Clancyllakaan jostain syystä ole kiire sisälle :) 

Huoletontahan kotitallin pyöritys ei ikinä ole. Toisaalta saat tehdä juuri niinkuin haluat - paitsi että oikeasti teet juuri niinkuin jaksat ja mihin rahat riittävät. Olen aikaistanut iltatallia arkisin, ja annan mieluummin vaikka vähän isommat heinät yöksi. Viime vuonna olin kaksi kertaa yhden yön pois kotoa, kaikki muut tallit taisin tehdä itse. Saisin apua jos pyytäisin, ja jokapäiväiseen hevosten liikutteluun ja siivoukseen saankin tosi paljon apua. Viikonloppuisin korjaillaan ja kehitellään paikkoja toimivammaksi, mutta kukaan ei usko sitä määrää minkä yksi connemara voi pistää tuhoten :D Karsinan kauniit puuosat on purettu tunnistamattomiksi ja tarhassa on kiva järsiä tolppia, heinäautomaattia, kaivaa vallihauta koko tarhan ympäri - tämä poni kyllä keksii keinot viihdyttää itseään. Onneksi viime talvinen revin kaikki Torstenin loimet - leikki on jäänyt unholaan.

Halpaa, sitä kotitallin pitäminen kuitenkin on. Sitä mielenrauhaa ja ennenkaikkea iloa mitä omien hevosten kotona pitämisestä saa, ei pysty ostamaan yhdeltäkään täyshoitotallilta.
 Clancyn ja Torstenin pakollisia kuluja ovat heinä, turve, rehut, kengitykset, ellät, vakuutukset, kenttämaksut ja pieni summa joka kuukausi tavaroiden uusimiseen - näihin menee yhteensä reilu 500 euroa kuukaudessa.

Katos tarhaan-projektiin, kun se periaatteessa on olemassa valmiiksi, ei todennäköisesti uppoa montaa sataa euroa enempää, ja haaveilen myös pienestä talliremontista, siihen kyllä uppoaisi todennäköisesti jotain tuhannen euron luokkaa. Saven poistamiseksi tarhasta voikin sitten laskea kolmesta neljään tonnia, vähintään. Ja omasta ratsastuskentästä on turha haaveilla, vielä.

Ei tätä ehkä ihan jokaiselle suosittelisi, enkä tästä yksin selviäisi. Mutta tällaiselle kotikissalle, kotitalli on ainoa oikea vaihtoehto ♥️