My month
Tammikuu hujahti ohi nopeasti. Jäin tämän mahdottomiakin aikaansaavan superlife-kuukauden kyydistä jo heti ensimetreillä, maalainen kulkee jälkijunassa :) Eikä se mitään, aina on mukavan lyhyt helmikuu lähteä haastamaan itseään ja asettamaan tavoitteita tulevaan. Torstenille tavoitteet ovat selvät mutta tulevien viikkojen sääennuste ei enteile täydellisiä ulkoratsastuspohjia, joten on turha hötkyillä. Tehdään siinä tahdissa mikä on järkevää, ja näillä keleillä se tahti on melko maltillinen. Palataan täydellisyyden tavoitteluun uudelleen sitten maaliskuussa, kun linnut laulaa ja ulkokentät sulaa kesäkuntoon. (Ja ainahan voi vauhdin ja pitkän liitovaiheen sijaan treenata askeleeseen korkeutta ;))
Tämän kylmän ja vielä vähän pimeän välikausikuukauden paras puoli on se, ettei sitä ole venytetetty turhan pitkäksi. Ja juuri siitä syystä haastan itseni ja kaikki halukkaat bloggaajat kokeilemaan kuukauden ajaksi ruotsalaista bloggausmallia. (Lähes) Joka päivä jotakin, se on helmikuun teema :) Yksi blogien yleisesti suosituimmista toivepostauksista, lukijoiden iästä huolimatta, taitaa olla erilaiset mydayt, mymorningsit tai myweekendit. Vaan miksi tyytyä kuvaamaan vain yhtä kuplivalla höystettyä täydellisen tavallista arkipäivää, kun voi kirjoittaa koko kuukauden! Kun ei enää tipatontakaan tarvitse ajatella ;) Sille aikavälille luulisi mahtuvan myös niitä päiviä, kun kulkee verkkareissa ilman meikkiä, koko päivän. Se vasta onkin arjen luxusta, kun ei tarvitse nähdä piirun vertaa vaivaa oman ulkoisen habituksen laittamiseen, välttelee vain peilejä ;D Että katsotaan, miten homma huomenna pyörähtää käyntiin. Puhelin- vai kamerakuvilla ja järjellä vai ilman.
Nämä kuvat ovat kuitenkin eilisen treenistä, jossa en muuten ollut ollenkaan varautunut siihen että a) Torsten oli taas niin hyvä ja liikkui niin elegantisti b) aamupäivällä satanut lumi antoi kentän pohjaankin pitoa ja luvan aavistuksen isommalle liikkelle kaikissa askellajeissa. Ååkkailuksihan se lopulta meni, mutta olen sitä mieltä että joskus on hyvä vain nauttia. Antaa ponin esitellä omia lempijuttujaan ilman että pyytää yhtään sen enempää - jumppapäiville on kyllä sitten aikansa ja paikkansa. (Like today, syystä x ;))
Nyt vielä hetki salkkareita rennon päivän päätteeksi, siis ennen iltatallia; kivaa tiistai-iltaa just sulle ja huomenna taas palataan! :)
Kiitos Jilla haasteesta, mun tammikuun postailut jäi lähinnä säälittävään määrään. Tää olis kiva nähdä niin omassa kuin sinun ja muidenkin blogeissa, saa nähdä riittääkö aika! Ihanaa helmikuuta teille :)
VastaaPoistaSamoin täällä, tammikuu oli hyvä kuukausi lomailla ja chillailla ;) Enkä minäkään ihan joka päivälle edes ajattele kykeväni postailemaan, mutta mitä enemmän, sen parempi - myös niitä ruotsalaisten bloggaajien hej tässä kuva lounaastani-juttuja ;D
PoistaHaa, kunnon haaste! Lukijana riemuitsen ääneen täällä - työkaverit ihmettelevät miksi hihkun lounastauolla, mikroateria tuskin aiheuttaa minussakaan moista reaktiota ;-)
VastaaPoistaMutta, tukeakseni ja kannustaakseni tätä kunnianhimoista tavoitetta, lupaan yrittää kommentoida jokaista postaustasi sen julkaisupäivänä. Kuka muu lähtee mukaan?
Hilpeää helmikuuta!
Maarit L. :-)
PS. Olet tämän varmasti kertonut mutta millä Torsten pysyy pystyssä näillä keleillä? Siis muulla kuin raudanlujalla tahdonvoimallaan ja suomalaisella sisulla yhdistettynä luontaiseen tasapainoon? Hokkeja edessä ja/tai takana? Jos on niin miten paljon?
Hihii, kiitos Maarit! Nyt laitoit kyllä pahan, koska mun julkaisuajat on mitä on ;D
PoistaTjaa, aika varovasti me tietysti näillä keleillä liikutaan mutta on sillä joka jalassa neljät hokit, pakko olla. Kun kevät ja sulat koittaa kärkihokit lähtee ensimmäisenä, koska kyllähän ne inhottavasti tökkää liikkeessä, näillä keleillä turvallisuus menee kuitenkin edelle :)