Perjantaina paratiisissa

Oma koti ja poni kullan kallis, kirjaimellisesti :)

Yksi matkustelun parhaista puolista minulle on kotiin palaaminen. Raitis ilma lentokentällä tropiikin lämmön ja kosteuden jälkeen - se tuntuu joka kerta yhtä mahtavalta! Sekä puhtaan pyykin tuoksu. Kaurapuuroaamiainen. Oma sänky. Torsten ♥ Lomamme oli ihana ja matkustelu on joka kerta yhtä ihmeellistä - ja omaa maailmaa avartavaa - mutta lopputalven extremelajiksi riittää Torstenilla ratsastus ;) Hämäräsnorklailu, patikkaretket lähes viidakon tapaisessa, kameranaisen saartaneet hävyttömät apinat ja rantabungalow pitkän vihreän käärmeen kotipuun vieressä, ne saavat nyt hetkeksi jäädä. Until next time.

Ja mikäs omassa paratiisissa on ollessa, täältä kun saa maailman parasta kahvia, aurinko paistaa ja kultainen poni tuntui olevan erittäin hyväntuulinen. Torsten liikkuikin kolmen lomapäivän jälkeen kuin olisi taas treenannut salaa tarhassa dressagea, näin liikutaan peilijäällä on mitä todennäköisimmin ollut treenien aiheena. Aika harvoin yleensä säiden armoilla ratsastavana valittelen pohjista mutta sanotaanko nyt näin, että tänään pellonkin muistuttaessa enemmän luistinrataa kuin mukavan joustavaa kouluratsastusalustaa, toivoisin ehkä omaa suola-autoa. Voisin sulattaa ajotiet ja ajella koppi perässä maneesiin ihastelemaan peilistä ultrapäheetä kouluponia :) Silläkin kun tuntuu olevan aavistuksen verran näyttämisen haluja jo, pelkkä mummoravi alkaa pidemmän päälle tympimään. Ja raskastakin himmailu on, ainakin selässä keikkujalle joka yritti pitää viikon jäätelön syömisen jälkeen keskivartalon timminä jarrutellessa menohaluista ponia maitohapoille asti. Treenimotivaatio huipussaan on kiva palata satulaan! 

Ja hei, kivaa on palata myös omiin töihin ja ihan tavallisen arjen menoihin, heti viikonlopun jälkeen - aurinkoisia päiviä viikonloppuusi!