Sammakoita, sakkoja ja toppatakkeja

Ajelin tänään maisemareittiä - eli kaivarin rantaa pitkin - koulusta kotiin ja keskustelin siinä samalla puhelimessa. Poliisisedät ajelivat vastaan, vilkaisin nopeusmittaria ja totesin, että hitsi, ajan melkein alinopeutta, hyvin menee. Muutama kymmenen metriä ehdin jatkaa puhelimeen puhumista, kunnes samaiset poliisit tulivat taakse, laittoivat punaisen vilkun päälle jolloin totesin, että hitsiläinen, puhelimeen puhuminenhan oli kiellettyä. Kiva poliisisetä pisti puhaltamaan pilliin ja kyseli ajokortin perään, no se on ollut jo monta viikkoa kateissa joten tarjosin passia. Se kelpasi, kyselivät onko kulkuvälineeni omani - johon sain ensimmäistä kertaa elämässäni vastata että kyllä! - ja kyselipä vielä, että olenko ilmoittanut kortin kadonneeksi. Totesin, että jos yhtään kurkkaa tuonne takapenkille loimien ja satulahuopien ja paplarien ja garderooppini joukkoon niin saattaa olla, että se on siellä hyvässä tallessa. Näytin poliisisedälle myös juuri saamaani parkkisakkoa, 60 €, ja selitin etten kerennyt aamulla ostamaan parkkilippua, olin myöhästyä koulusta koska jätin läksyjen teon viimeiseen iltaan ja kun yöllä tajusin että tarvitsen väriprintteriä jouduin aamulla ajamaan vielä töiden kautta koululle. Poliisisetä oli hurjan kiva ja vannotti etten saa enää ajaa autoa samalla kun puhun puhelimeen ja toivotti hyvää viikonloppua. Ei muuta kuin auto parkkiin ja jatkamaan puhelua. 

Siinä mielessä aamulla ympäri työpaikkaa juostessa ja ihmetellessä mikseivät printterit pelaa olisi voinut luulla, että toppatakissa olisi tullut kuuma, mutta ei todellakaan - tervetuloa syksy, nähdään ensi vuonna kesä. Sen kunniaksi viimeisiä kesän kuvia puhelimesta :)

Laiskanpulskeista kissoista mallia silloin kun voi - allekirjoittanut olisi ainakin niin villapeiton, sohvan ja kehräävän kissan tarpeessa!

Sammakoita saa varoa joka kerta kun kävelee Torstenin perässä pidemmässä ruohossa. Tiedä sitten mikä siinä on että niitä on nyt ollut aiempaa enemmän - ehkä ne ei enää karta mua kun olen lopettanut niiden pussailun löydettyäni prinssini? Alemmasta kuvasta selviää syy, miksi meillä käytetään bootseja ihan aina. 

Hämäriä iltoja veneellä, Helsinki on kaunis monessa asussa .<3 p="">

Pizzaa Carusellissa, aamupalaa ystävän kanssa La Torressa, maailman parasta sushia Tokyo 55ssa ja mäkkärin kautta kotiin - ja ei, Ford ei ole vaihtunut Mersuksi vaikka Torsten onkin tivannut, että koska pääsee taxin kyytiin :P 

Maanantaina käveltiin yhdessä ystäväratsukon kanssa metsässä vajaa puolitoista tuntia (ei siis siksi että oltais kävelty erikoisen paljon, vaan siksi että allekirjoittanut haluaa pysähdellä kuvaamaan ja ponit mielellään syömään ;)) ja torstaina käytiin laukkailemassa lähiteillä. Huippua! 

Joka puolella hevosia! Ihana koru Tukholman tuliaisena, tällaiset jalustimet voisi pyytää joululahjaksi (zoomatkaa hintaan, piirun verran alle kaksi sataa :O), punkkua on pakko opetella nautiskelemaan jos näin nättejä etikettejä on - ja IKEAsta löytyy hevosillekin vaikka mitä!

Poni helpottaa kraniohoitaja Lindan työtä, Pätkis harjoittelee taluttamista ja ah, tällä viikolla lepäiltiin laitumen reunalla tunnin ajan peltotöiden jälkeen - sitä lämpöä ja ihanaa autuutta, näillä hetkillä elää ensi kesään!

Pimeneviä kaupunki-iltoja; super ruokaa Teatterista ja ah niin ihanan lämmintä kaakaota kermavaahdolla Mattolaiturin viimeisessä maanantaileffassa. Tunnelma oli täydellinen, E.T alkoi suomeksi dupattuna ja varpaat olivat just eikä melkein jäässä, mutta mitäpä pienistä, rantahiekkaa varpaiden alla ja tähtitaivas pään päällä, tämä oli oikeasti romanttista! 

Iltalenkin maisemia. Niin kaunista.

...ja seuraa; ihana joutsenperhe saapui ruokailemaan ihan lähelle - voitte kuvitella sitä harmituksen määrää kun oikea kamera oli kotona ;)

10 sekuntia kesää. Videossa kuuluvaa biisiä on muuten popitettu ihan joka paikassa; ei muuta kuin volat kaakkoon ja valmistautumaan ystävän valmistujaisiin - ihanaa viikonloppua sinulle!