Mansikkaa ja vadelmaa

Eilen oli reippaan maastolenkin vuoro. Siis tarkoitus ei ollut reippailla, Into ja Torsten vaan ymmärsivät asian niin ;) Tästä syystä poni Torsten pääsi sitten vielä kentälle ottamaan lyhyet ravi- ja laukkapätkät. Hieroin ja venyttelin ponin kaulaa ja lapaa töiden jälkeen, se kyllä nautti. Etenkin namivenytyksistä ;) Kenelläkään hyviä vinkkejä ylipäätänsä hevosen venyttelyyn?

Tänään järkytin ponin maailmaa sitomalla sen kielen. Hui! Ell Estola näytti minulle viimeksi miten se tehdään, ja siitä asti mun on pitänyt se tehdä. Eilinen maastolenkki ilman turpiksia ajoi asiaa vähän eteenpäin ;) Sidon kielen siis siksi, että Torsten pitää kieltä hyvin paljon kuolaimen päällä. Se ei tule tyhjäksi tai kovaksi edestä, ja perjaatteessa toimii hyvin, niin mahdottomalta kuin se kuulostaakin. Kai sillä on pakko olla joskus se kieli oikein päin sielä suussa, mutta kun kuolaimet laittaa päähän, menee kieli automaattisesti väärälle puolelle. Ja _kaikki_ muu on kokeiltu! Lusikkakuolaimesta lähtien. Nyt ponilla on sprengerin turnado aurigan-kuolaimet, joiden pitäisi olla yhdet markkinoiden mukavimmista kuolaimista. Tosin, käsihän se on, mikä on se pääpointti, mutta ihan hirveästi ei ole kädellä vielä keretty tehdä kun kuolaimet laitetaan suuhun ;) Joskus nuorena opittu tapa.

Noniin, alku aina hankalaa ja uudet -ikävät- asiat on ponille vaaikeita! Niinä hetkinä, kun ei protestoinut heittämällä päätä taivaaseen, tuntui mielettömän hyvälle. Onneksi niitä oli enemmän kuin protestia :) Lopulta lähdettiin maastoon kävelemään ja bongattiin aivan valtaisa mansikka ja vadelmapaikka, jossa oli pakko pysähtyä herkuttelemaan :) Siinä otin ponilta sitten siteen kielestä pois, ja slups, kun kieli meni väärälle puolelle... Hitaasti hyvä tulee.
Torsten mun lisäksi niin rakastaa vadelmia! Into puolestaan ei ole mikään marjojen ystävä. Metsämansikat Torstenkin kyllä lähinnä liiskaa, kun ei ymmärrä niitä poimia ;)

Intolla ei sitten muuta kuin marjanpoimimista tehtykään, kun se oli niin hyvin löysyttänyt takakenkänsä, että parempi oli ottaa suosiolla siististi irti. Onneksi ensi viikolla tulee kengittäjä, ja huomenna ell Christine Kopp-Kuhlman piikittämään Inton etujalat uudestaan. Infoilen siitä sitten tarkemmin huomenna, tosin itse en mene tallille, vaan äiti hoitaa tämän :) Mulla tiedossa loooong day at work, joten nukkumaan käy tieni... Öitä!