Kysy!

Päivän puuhat ja kysymyspostaus

Näiden ponien kanssa on niin kiva puuhata. Vaativia ovat, se on selvää - esimerkiksi Peikolle saa taas keksiä uuden reseptin iltapuuroon, nopeasti se oppi talon nirsoille tavoille - mutta muuten, aivan super helppoja ovat molemmat. Ei tarvitse aina tehdä samalla tavalla asioita kuin ennen ja yleensä ovat innolla kokeilemassa uutta. Ihan jo pelkästään tallihommia ajatellen on joustavuudessa ja sellaisesta kaikki käy-asenteesta pelkkää plussaa, mutta töissäkin on kivaa, ettei ihan kangistuta kaavoihin. 

Peikko on tänään opetellut, että miten kentällä ollaan jos itse saa olla vapaana mutta toinen tekee töitä. Tätähän tuli tehtyä aikoinaan Inton ja Torstenin kanssa paljonkin, toinen oli kentällä tai maneesissa mukana vapaana; kivaa seurustelua ja ajanvietettä kaikille. Peikko oppi melkein kerrasta ratsastusradan tärkeimmät säännöt, niinkuin että toista ei voi mennä puremaan turvasta, jos se on töissä (eikä muutenkaan :P). Sitten se paineli menemään kiitolaukkaa ja kysymään kuvaajalta, olisiko sillä jotain kivaa puuhaa kivalle pikkuponille. Ja koska kukaan ei keksi niin paljon puuhaa mitä Peikko jaksaisi leikkiä, se jatkoi itsekseen puuhailua ja aina välillä tuli kysymään, joko Torsten voi päästä leikkimään.

Torsten puolestaan keskittyi työntekoon siihen malliin, että melkein aiheutui kuvatulva! Muutama päivä ollaan palauteltu kouluratsastusmoodia viikon kevyemmän jakson jälkeen ja tänään palikat loksahtivat, kyljet alkoivat taipua ja poni liidellä kevyenä (vaikka vähän paksuna) tehtävästä toiseen.

Hei mitä te teette, eikö me voitais tehdä jotain yhdessä...

Ees ihan vähän jos leikittäis?

Ai miksei :(

Onneksi pieni poni osaa pitää hauskaa itsekseenkin!

terroristiponi

Oli pakko kaivaa tällainen kuva arkistoista; ihan turhaan Torsten näytti pitkää naamaa Peikolle, kun tämä kehtasi häiritä hänen työskentelyään, itsehän poni on ollut varsinainen vekkuli nuorena poikana ;D

Pitkästä aikaa ajattelin, että olisikohan teillä ollut jotain kysyttävää. Kahdesta ruunasta tai kodista tai mitä nyt mieleen tuleekaan - ja jos ei ole mitään kysyttävää, niin teidän kuulumisia olisi tosi kiva lukea :) Arvoin vähän kuuman linjan ja perinteisemmän kysymyspostauksen välillä, mutta mennään nyt tällä kertaa perinteisellä mallilla. Vaikka huomenna olisikin ollut koko ilta aikaa jutella teidän kanssa, kun T on yöhön asti töissä - sitten tajusin että ehkä (naisvaltaisesta lukijakannasta) muilla on huomiselle naistenpäivän illalle suuremmat suunnitelmat kuin roikkua koneella ;)

Kommenttikenttä on teidän, vastailen sinne ja jos on postaustoiveita tai ideoita, niitä saa myös laittaa kehiin. Mahtavaa naistenpäivää, ihan pikkuisen etuajassa toivotettuna, ihan jokaiselle siellä ruudun toisella puolella!

Vuoden Visuaalisin

Blogi

Kotitalliuden ytimessä - kun haluaa aidat kentän ympäri, pystytetään tolpat hankeet ja kun aitalanka loppuu kesken, kaivetaan navetasta puuvillaista ikkunantiivistenarua jatkoksi - roikkuu kuin pyykkinarut ;D Mutta ponit ovat iloisia kun pääsevät isoon tilaan harjoittelemaan yhdessäoloa!

(Ihan joka päivä harjoittelu ei ole ollut pelkkää pusuttelua.)

Auringonpaistetta, lasi kuohuvaa ja toinen kahvia - ponit hengailemassa yhdessä (!!!) muutaman metrin päässä tarhassa. Perhettä ja ystäviä skoolaamassa mukana; teille, jotka olitte äänestäneet blogini kolmannen kerran palkintosijoille Blogiexpossa. Äidille, jota ilman ratsastus tai monia muitakaan kuvia en voisi täällä kanssanne jakaa - ja tietysti Torstenille ja Peikolle, jotka innolla ovat mukana kaikessa hassuttelussa!

On upeaa olla Vuoden Visuaalisin blogi, olen niin iloinen ja otettu tästä kunniasta. Minulla on epäilemättä maailman parhaimmat lukijat sekä äänestäjät ♥ Kiitos. Enkä ole unohtanut lupaamaani kahvihetkeä kotonamme (vaikka täytynee myöntää, että siinä vaiheessa kilpailua en voittoon uskonut :P) - sovitaan päivä tarkemmin, jahka upea puutarha puhkeaa loistoon. Tänään huomasin jo pienet lumikellot talon reunustalla, puskemassa kinosten läpi - kesä tulee kohisten! :D Tai ainakin siltä se on tänään tuntunut, toppahousut ja villasukat jalassa, kun kesämusa soi ja aurinko antaa väriä poskiin, ollaan jo voiton puolella.

Mitä ihaninta sunnuntai-iltaa, just sinulle ♥

Tervetuloa maaliskuu

Syreenien tuoksua ja meri-ilmaa

Too many pics, I know. Maaliskuun kunniaksi näin :) Ja jos maaliskuun ensimmäinen enteilee koko kuukauden antia, niin aika huippua. Rapsakka aamumaasto Torstenin ja naapurin (kaikkihan me täällä landella ollaan naapureita, oli välimatkaa sitten kilometri tai kolme :D) kanssa, Torsten niin tykkää ja itsekin kun pukeutui siihen malliin että hyvä kun pystyi vaatteiden laiton jälkeen enää kumartumaan sitomaan kengännauhoja kiinni, oli aika ihanaa. Rauhallista ja mukavaa, linnunlaulua ja tyytyväisiä hevosia. Torsten taisi olla eniten iloinen siitä, ettei tarvinnut taas rämpiä hangessa - alkuviikon viimat pitivät treenit hyvin selkeinä; umpihankikävelyssä ei ohjia tarvitse kerätä käteen ja silti poni joutuu töihin, mikä täydellinen treeni! :D

Heppojen jälkeen vähän kaffetta ja kevään kalenterin kirjoittelua - eli työjuttujen lisäksi "Torsten tunnin käyntimaasto, super ♥ Peikko ihana riiviö ♥". Vuosikaudet tuli kirjoitettua hevosten hoitopäiviksiä tallilla, mutta sitten kun blogia alkoi enemmän päivittelemään, kirjoittelut jäivät - koska täältähän oli nopea katsoa, mitä milloinkin on tehty. Kunnes jossain vaiheessa sellainen päiväkirjamaisen tarkka selostus mitä missä milloin jäi täältäkin pois, joten oli siirryttävä takaisin paperikalenteriin. Kaikenmaailman taulukoiden ja laskelmien rakastajana kirjoittelen vähän myös kulutuksesta; turpeesta ja heinästä ja puusta pääosin, ja ihan vain mielenkiinnon vuoksi. T pitää sitten kirjaa niistä kalliimmista kulutuksen kohteista; ei nämä pakkaset muuten oikeastaan haittaa - paitsi että helmikuussa öljytankista hävisi 500 euroa, eli noin 150 litraa enemmän kuin monta päivää pidemmässä tammikuussa, kääk! Ja meillä ei todella ole liian kuuma ollut :D 

On toinenkin pakkasissa ehkä aavistuksen häiritsevä asia; hiiret ovat muuttaneet keittiön roskiskaappiin. T on kyllä nalkuttanut, että miten sä et osu siihen roskissankoon ollenkaan, mutta olemme nyt yhdessä todenneet että ihan niin sottapytty en ole, vaan hiirulaisethan ne siellä keräilevät herkkuja itselleen. (Loukuissa olevat suklaapalat eivät selkeästi kelpaa, kamalaa suklaan tuhlausta sanon minä!) Herättiin yhtenä aamuna sellaiseen meteliin, ihan niinkuin hiiret (siis toivottavasti vain hiiret eikä rotat :P) olisivat juosseet meidän makuuhuoneessa - no ei onneksi kuitenkaan, välipohjassa temmeltävät ja kissakaksikko on jo varattu kyläilemään. Hiirulaiset ovat aivan vallattoman ihania ja rotat niin älykkäitä että pahaa tekee jos sellainen loukkuun joskus jää (yksi, viljakuivurista), mutta rajansa kaikella. Tervemenoa sinne navettaan, siellä kun on lämmityskin yötä päivää päällä ettei tarvitse taas vesiputkia sulatella.

No, se siitä marisemisesta; iltakävelyn maisemat olivat muuten tänään aika täydelliset - virkistysalue meren rannassa, eikä ristin sielua missään. Jäätä niin pitkälle kuin horisonttia näkyi! Ja upeita jään muovaamia taideteoksia rannassa. Vaikea uskoa, että viime vuonna maaliskuussa laskettiin vene vesille ja vain muutama pieni jäälautta jouduttiin kiertämään. Mutta kyllä se kevät sieltä vielä koittaa, pidetään siitä kiinni! Pientä esimakua keväästä (tai melkein jo kesästä) tuovat kotiin syreenit; kukkakaupan aarteita - on muuten huumaava tuoksu. Iloa joka aistille - täydellisen aurinkoista ja lämmintä maaliskuuta sinulle!