Puhelimesta

lomakuvia ja muuta

 

Ihana Dubai ja ihana Linda!

 

Loma aloitettiin asiaan kuuluvasti perjantaibrunssilla. Maistoin elämäni ensimmäistä kertaa ostereita, jotka eivät siis maistu yhtään miltään. Kolme tuntia valkoviiniä, drinkkejä ja ruokaa...

 

ja sitten oltiin valmiita jatkoille! Viinilasillinen kustansi reilusti yli kympin, mutta happy hour laski muutaman drinkin hinnat Suomen tasolle - alkoholi on Dubaissa kallista eikä sitä saa kuin hotellien yhteyteen rakennetuista ravintoloista tai clubeista.

 

Taxilla kulkeminen on halpaa mutta metrolla pääset vielä edullisemmin - ja ruuhka-aikaan paljon nopeammin (ja ruuhka-aika loppui yleensä vasta puolen yön jälkeen...). Metrossa on erikseen sekavaunut ja vain naisille tarkoitetut vaunut - miehiä ei todellakaan naistenvaunuissa näkynyt, sillä siitä seuraa sakot sekä pahoja katseita. Kaikissa vaunuissa oli kiellettyä sakkojen uhalla syödä, juoda ja tehdä purkkapalloja - eikun siis jauhaa purkkaa! :D

 

Rantaelämää! Sain koko viikon suola-annoksen kerralla kun en vaan osannut pitää suutani kiinni, siis siellä meressä. Myös talon omalla poolilla tuli vietettyä aikaa :)

 

Turisti ja ihmeelliset pilvenpiirtäjät. Kaupungissa oli maalattu kävelykatu täyteen hienoja 3D-kuvia.

 

Kauniita maisemia. Taximatka tähän hotelliin oli 30 min, 2 km. Siinä jo taxikuskikin naureskeli, että nopeammin olisitte olleet perillä kävellen - mutta kun korot... ;) Liikenneruuhkat ja töötin käyttö olivat jotain, mitä ei suomalaiseen sujuvaan liikenteeseen tottunut voinut ymmärtää.

Vaan kyllähän kaupungin parhaaseen ladys nightiin kannatti jonottaa! Tiistai-iltaisin kaupungissa vietettiin tyttöjen iltaa, jolloin viini ja kuohuva oli naisille ilmaista paikasta riippuen joko muutaman drinkin verran, koko illan tai puoleen yöhön asti.

 

Ja miksi kukaan heräisi lomallaan puoli seitsemältä? Että pääsee katsomaan hevosia... Kävimme Dubain Polo & Equestrian Clubilla aamupalalla sekä tallikierroksella. Juttua paikallisesta hevosenpidosta tulossa!

 

Lähtöiltana istuttiin rannan terassilla syömässä ja kuunneltiin paikallisen kuuluisuuden konserttia. Tunnelma oli hieno :) Ennen yölentoa ja pakkaamista nautittiin vielä viimeisistä rantakävelyistä ja kutsuista Saudiarabiaan. Eikun siis joo. Siitä ensimmäisestä. Jälkimmäinen oli tietysti sellainen itsetunto-korkealle mutta kiitos ei.

 

Kuvailin snäppiin pätkiä koko loman ajalta, ja kokosin niistä pienen videon. Tämä on ehkä sellaisena muistona itselle, että seuraavalle lomalle osta videokamera ja anna sen rasittavan maksimissaan 10 sec pituisten snäppivideoiden olla...

 

 

Home sweet home, ihanat T & T ♥

 

 Torstenille vähän isompia virpomisoksia ja irronneen kengän kunniaksi kraniohoitoa ;)

 

Pääsiäispyhinä töiden lomassa täytyy varmaan lähteä ulos syömään - kun on tottunut Helsingin loistaviin ravintoiloihin, täytyy myöntää, että ihan pikkiriikkisen joutui pettymään suurkaupungin ravintoloihin. Tai ehkä meillä on vaan ylivertaisen hyvä täällä kotimaassa :)

Tuttu ja turvallinen

Elämä ei valitettavasti ole pelkkää juhlahetkeä ja lomailua, niin kivaa kuin se olisikin. Välillä täytyy jumpata, treenata ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Siinä missä mieli tarvitsee laidunhetkiä ja vapaita, kroppa vaatii jumppaa. Molemmat ovat aivan yhtä tärkeitä, vaikka toinen olisikin mukavampaa ;)

 

Torstenilla on hirvittävän hyvä työmotivaatio, varsinkin silloin kun työt tehdään leppoisasti ja sille helpoksi. Jos siltä pyytää muuttamaan jotain, se todennäköisesti tarjoaa ensimmäiseksi tutuksi ja turvalliseksi tullutta tapaa suoriutua tehtävästä. Hevonen ei ymmärrä, miksi asiat pitäisi tehdä toisin - se jää ratsastajan tehtäväksi, motivoida hevonen haluamaan muuttaa itseään.

 

Ratsastaja  kyllä ymmärtää ja tiedostaa, miksi satulassa tulisi istua suorassa ja mitä käy jos niin ei tee, mutta silti istumme vähän vinossa ja mutkalla ja sinnepäin. On kuin kroppa pitäisi viimeisillä voimillaan kiinni vanhasta ja tutusta tavasta - ja jos saat muutoksen aikaiseksi, niin heti kolmen kierroksen jälkeen saat korjata kroppaa uudestaan, kun omaa elämäänsä elävä kroppa on hiipinyt takaisin vanhaan malliin.

 

Että yritä nyt sitten kertoa ponille, miksi sillä vasemmalla takajalalla pitäisi työntää enemmän, kun poni itsekin huomaa, että eipä se ratsastaja taaskaan istu keskellä.

 

 

 

Siis mitä sä sanoit? Liian pitkät ohjat? Ei todellakaan oo!

 

 

 

Torstenin lihakset alkaa pikkuhiljaa syntyä takaisin - kiitos ruuan, ei treenin, alkaa olemaan ruokintapostauksen aika! Eilen treenissä oli paljon hyviä pätkiä, kevyellä tuntumalla ja tasaisella hevosella - tietysti Torstenilla oli välissä omia mielipiteitä asioista... Onneksi päästiin lopettamaan huipulla tavalla, niin rentoon ja tasapainoiseen laukkaan että olisi tehnyt mieli heittää kannat kattoon! Sen sijaan jätettiin vain kenkä peltoon.

 

Söpistelykaverit <3

Tuoreeks terveeks

 

Siinä missä itse kävelin lomaviikon aikana todennäköisesti enemmän kuin kahteen kotiviikkoon yhteensä, kuvittelin Torstenin viettävän omaa lomaansa iisisti chillaillen. Että se olisi nakerrellut tarhaan vietyjä puunrunkoja ja aina silloin tällöin rapsutellut Tolbertin kanssa, välillä kun oli jo niin lämmin että pystyi olemaan hetkiä ilman loimia. Mutta mitä vielä, tällaisen puuhavideon sain ensimmäisenä lomapäivänä. Täydellistä ponielämää!

Ympäri ämpäri, Torstenia villittää! Kolme minuuttia elämäniloa, pikkuisen epätarkalla kuvalla.

Vaikka en ole ollut sitten Torstenin varsavuosien kertaakaan näin pitkään pois sen luota, en pohtinut ponin vointia missään vaiheessa. Äitini kävi tietysti päivittäin sen hoitamassa (ja kyllä oli showshainia uponnut ;)), mutta ilman sitäkin olisin ollut täysin levollisin mielin matkassa. On helppoa olla tyytyväinen, kun hevonen on tyytyväinen - ja tässä tallissa, tällä hoidolla Torsten näyttää kaikin mahdollisin tavoin olevansa onnellinen hevonen. Eipä sitä tule juuri ajateltua, mutta silloin kun syystä tai toisesta hevosen vointia joutuu miettimään, se on todella voimia vievää eikä todellakaan pysy vain siellä harrastusten elämänalueella - hevosen omistaminen on elämäntapa ja vaikuttaa kaikkiin elämän alueisiin. Iso kiitos siis teille, tallinpitäjät, siitä mielenrauhasta, jonka meille asiakkaille tarjoatte. Kun kaikki pelaa, voi rauhassa keskittyä muihin elämän ongelmakohtiin ja tallille suunnata aivot narikassa, viettämään aikaa iloisen hevosen kanssa :)

 

 

 

Torsten oli loman aikana opetellut pepsodenthymyn - ja allekirjoittaneen väristä ei todellakaan uskoisi, että on viettänyt juuri viikon lämmössä. Suojakertoimet on pop...

 

Paitsi torstaina,  kun väsyneenä yölennon jäljiltä raahauduin tallille missä Torsten näytti ihan avoimesti olevansa loukkaantunut tällaisesta omistajan lomailusta. Että kehdataan näin tehdä pienelle ponille - loma on jees mutta kyllä vähintään pitäisi käydä harjaamassa ja nameja antamassa. Niinpä aloitettiin hommat suosiolla kevyesti laidunleikkien avulla. Perjantaina kapusin jo selkään (kun Torstenkin oli jo vähän murjotukseltaan leppynyt ;)) ja oikeasti täytyisi useamminkin tehdä kaukomatkoja, sen verran hyvä Torsten oli. Energinen ja hyvässä ryhdissä, tahdikas ja kevyt. Myöhään eilen illalla jatkettiin treenejä, ei nyt enää niin wow-menestyksellä mutta varsin mallikkaalla laukkatreenillä.

Ja ehkä mä nyt tajuan, miksei Torstenia enää eilen ihan niin paljon napannut. Koska minäkin olen tänään toista päivää töissä ja kaipaisin niin jotain piristystä arkeen :'D Ehkä illalla käyn virpomassa ponille terveyttä ja herkkuja ja sitten suunnataan maastoon. Terveyttä ja kauniita oksia myös sinne!

Kaupungin kauneus

Loman jälkeen on aina vähän haikeat fiilikset. Toissayönä nautittiin vielä paikallisen superstaran konsertista rannan terassilla, ihmispaljoudesta, paljain varpain kävelystä rantaviivaa pitkin ja kuuman kosteasta ilmasta, joten harmittaa vähän, että ihania kesämekkoja voi käyttää seuraavan kerran vasta muutaman kuukauden kuluttua eikä Suomessa ihan niin lämmintä merivettä ole koskaan.

 Dubai on kaupunkina upea, siitäkin huolimatta ettei siitä ihan mitä vain nettiin kirjoiteta ;)

 

On ihmeellistä, miten ihminen voi rakentaa ihan mitä vain, ihan minne vain. Pilvenpiirtäjiä rantahiekkaan ja vesielementtejä keskelle aavikkoa. Kukkaloisto ja roskaton ympäristö tuntuvat täysin absurdeilta, kotikaupungissa ei näytä samalta.

 

Kaupungin kauneus on rakennettu ja sitä ylläpidetään karkeasti sanottuna ihmisten epäonnella, sillä että heidän omassa kotimaassaan asiat ovat huonommin. Kaikille maan vaihdos ei kuitenkaan takaa hyviä elinolosuhteita, hyvä elämä ja talous ovat melkoisen suhteellisia käsitteitä.

 

Vaikka rakastan materialismikauneutta, ja sitä Dubaissa riittää, ymmärsin lopulta, että kaiken kauneuden takana olivat ihmiset. Ystävällisyydellä, huolenpidolla, kunnioituksella ja huumorilla (kyllä, superkonservatiivinen maa ei ehkä olekaan niin konservatiivinen mitä annetaan ymmärtää, vaan uskonnosta ja asusta riippumatta nauru ja hymy toimivat paikassa kuin paikassa) rakennetaan maailman kauneimpia kaupunkeja, vaikka sinne omaan kotikylään.

 

Maailman korkeimman rakennuksen Burj Khalifan vieressä loput pilvenpiirtäjät näyttävät lähinnä matalilta kerrostaloilta.

 

 

 

 

 

 

Tähän maisemaan oli mieletöntä herätä joka aamu, superiso kiitos isäntäväelle ja matkaseuralle! <3

 

 

Aavikolla vieraillessa jopa safarikuski joutui nappaamaan kuvan auton tuulilasista, kun siihen satoi muutama pisara vettä. Yleensä tulipunainen auringonlasku värjäsi tällä kertaa vain pilvet vaaleanpunaisiksi.

 

 

 

 

Lähirannalla käveltiin myös iltaisin, ja kerättiin LVn pikkulaukku täyteen kauniita simpukankuoria kuin kunnon turistit konsanaan.

 

Suhteellisuuden tajua.

 

Hmm, epäilemättä jäimme kiinni suomalaisuudesta vain mun värin perusteella ;) Maustesoukissa Mitä kuuluu ja Minä rakastan sinua sujuivat yllättävän hyvin, mitäpä sitä muutakaan suomenkielestä tarvitsee osata.

 

 

 

Vierailimme myös Abu Dhabissa, ja lounastimme rantahuvilassa seuraten samalla Red Bullin lentokilpailuja. Koneet menivät liian lujaa omille kuvausreflekseille ;)

 

Abu Dhabissa sijaitsevassa moskeijassa puettiin kaavut ylle, naisille musta ja miehille valkoinen.

 

 

Tänne haluan ehdottomasti uudestaan.