Sunday funday

sunnuntaimaastolta ja viime päivien treeneistä

Miten upea syyskuun sunnuntai; aurinkoa ja lämpöä ♥️ Sitä niin kaipaa ja tarvitsee; tuntuu ihan absurdilta ajatella että kohta taas mennään kaatosateissa ja pimeässä. Että ollaan me pohjolassa asuvat aika sissejä; ja sitten joku nerokas yrittää ehdottaa talviaikaa pysyväksi ratkaisuksi. Nou thanks, kesäajassa sen sijaan olisi hyvä elää! Ei tulisi ihan niin kiire töistä siirtyä ulkoilemaan ponien kanssa. 

Onneksi vielä on pitkä päivä aikaa harrastaa valoisassa ja tänään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on näin iltasella huomattavissa hieman oireita "raitisilmamyrkytyksestä". Siihen aikaan kun istui vielä kahdeksan tuntia päivässä toimistolla ja heppaili iltaisin muutaman tunnin ajan, oli viikonloppujen tallivuorot aina sellaisia, että niiden jälkeen kärsi raitisilmamyrkytyksestä illat. 6-16 tallilla sai posket punoittamaan ja uni tuli herkästi. Nykyään olen joko karaistunut jatkuvan ulkona olon ansiosta tai laiskistunut niin että menen sieltä mistä aita on matalin, en tiedä kumpi ;D 

Tänään kuitenkin poskille on noussut sellainen puna että ulkona on todellakin oltu. Aamukaffet puutarhassa, omenapuiden tyhjennystä ja Torstenin ja naapurin hevosen kanssa maastolenkillä. Aika säännöllisesti (about kerta viikkoon) käydään pidemmillä lenkeillä, sellaisilla reilun kymmenen kilsan maastoreissuilla. Tänään urheiltiin kuitenkin oikeasti pitkän kaavan kautta. Tasan kolme tuntia ja vajaa 19 kilometriä täydellisessä auringonpaisteessa maisemissa, joista olen vain haaveillut entisessä elämässä. Satumaisia tiloja ja lehmälaumoja, pitkiä autottomia ravi- ja laukkateitä ja vain yksi hirvikärpänen! (Tai ainakin vain yksi on tähän mennessä löytynyt :D) Torsten kohtasi ensimmäistä kertaa vuosiin moottoripyörät ja kilpafillaroitsijat rauhallisesti käynnissä - alle vuodessa täysin sekopäämaastohevosesta on tullut aikamoinen "luottoratsu". Toki niitäkin päiviä varmasti on kun tavallinen auto saa hjärtaslaagin aikaiseksi mutta hyvin vähäisessä määrin. Ajattelinkin tänään että täällä kun Torsten on opetettu nelivuotiaana supervarmaksi maastojunaksi niin ehkä Clancy neljä veestä tulee myös kelpo maastoratsu. Ihan vielä se ei sitä ole, kun pelkää vähän kaikkea mikä tulee takaa ja erityisen komeita laukkapiruetteja aiheuttavat kaksipyöräiset ja isommat kuorma-autot. Ja toisinaan joku ihan muu syy, mitä ei ihmissilmällä pysty havaitsemaan ;D 

Clancystä mun on pitänytkin kirjoitella koko viikon ajan ja on mulla uutisia Peikostakin, mutta antaa Torstenin vielä tänä sunnuntaina pitää kruunusijansa. Hän on number one ja tietää sen kyllä! Tällä viikolla sillä on ollut oikein pilke silmäkulmassa. Toissapäivänä olin aivan satavarma että päätyisin leipomaan kakkua kun ilman satulaa tuulisella säällä mentiin. Torsten testaili ratsastajan refleksejä eikä oikein antanut täydellistä pehmeyttä ohjille mutta pätkittäin oli niin makee. Ne on ne pienet hetket. Eilen sitten satulan kanssa kaatosateita uhmaten ja ihan piti kevennellä pitkin ratsastusta että selkä lähti liikkumaan ja jotenkin erikoiset jumit tai syyt sille miksei taivutus tullut tasaiseksi, helpottuivat kun ratsastaja nosti takapuolen penkistä ylös. 

Torstenilla oli alkuviikko aika kevyttä - pojat ovat nauttineet laidunlomasta - ja töihin paluu aloitettiin irtojuoksulla, myös Clancyn kanssa. Siitä alla video :) Ei mitään kummallista mutta näkee vähän liikettä! Ravi ei ole kummallinen (onneksi sitä on helpointa työstää!) mutta laukassa näkisin aika paljon sellaista potentiaalia mitä esimerkiksi Torstenin laukassa ei ole. (Sori vaan Tottiino.) Clancy on kyllä elänyt kuin elo pellossa viime aikoina, toisaalta ehkä sen kanssa ei ole niin paniikkia kun on niin nuori; omasta mielestään vasta kaksi ja silloin saa tehdä max 20 minuuttia töitä kaksi kertaa viikossa :P Ja mä en siis vitsaile, Clancy tuntuu ihan tosiaan olevan sitä mieltä. No, joku kerta lisää juttua siitä.

Tsiisus noita alun pukkeja!!

Josko sitä siirtyisi kohta tekemään iltatallia ja sen jälkeen unten maille. Toivottavasti koko viikko saadaan nauttia yhtä upeasta syyskesän säästä kuin tänään!