Meille kahville?

viikonloppu kuvina (ja pieni lupaus jos...)

jumppaa Torstenin kanssa pellolle auratulla kentällä - T tuplasi dressageareenan koon eilen, nyt kelpaa liidellä!

Peikon riekkumista...

ja sunnuntaibrekkaria, tietysti!

Torsten on harjoitellut myös potkukelkkailua...

Kuka tietää, ehkä ensi potkurikisassa on ponit mukana! Tällä kertaa ei ollut epäilystäkään voittajasta :) 

*kiillottaa sädekehäänsä*

lumipesuja ja hetkiä ilman loimea tarhassa - öisin pakkanen on paukkunut mutta voi tätä auringon valoa ja lämpöä päiväsaikaan, räystäätkin jo vähän tiputtelee ja toppavaatteissa tulee hiki! Ehdottomasti tämän talven keväisin viikonloppu ☀

Eilisessä treenissä huhkittiin oikein urakalla, erityisesti väistöjä ja laukkaa. Torsten tuppaa heittämään vasemmassa laukassa takapuolta sisäuralle joten siinäkin on saanut kyllä tosi kovasti miettiä vähän avotaivutusmaista laukkaa, töitä vielä jäi, suorat askeleet olivat kovan työn takana.

Oikea laukka puolestaan oli helppoa, melkein voisin väittää että sain siinä kierroksessa läpi *jotain* (just näin hyvin osaan selittää sitä mitä teen :P) ohjasajaessani Torstenia alkuviikosta ja samat säädöt pysyivät myös ratsastuksessa! Polvi nousi ja takajalka ponnisti niin että koko hevonen oli enemmän ylämäkeen ja silloin tietysti pystyi kokoamaankin laukkaa helpommin. 

Raviin löytyi vähän jotain kakkosvaihteen tapaista kun tarpeeksi kainaloista kutitteli - siis eilisessä treenissä. Tänään mulla oli alla niiiiiin auringon lämmittämä chillailijaponi joka vaan halasi rentoilemaan potkukelkkariviin - mikäs sen mukavempaa kuin ottaa ihan iisisti, näin sunnuntaina! Ja ponihan yleensä saa sitä mitä poni haluaa, muutaman laiskan ravi- ja laukkakierroksen jälkeen Torsten siirtyi parkkiin paistattelemaan päivää Tn ja äidin kanssa ja Peikko pääsi kentälle huhkimaan. Ei sitäkään kyllä parin reippaan kiitolaukkakierroksen jälkeen ihan kamalasti työnteko kiinnostanut. Lämmittävä aurinko tekee poneista varsin raukeita :)

Hidas ja pitkä brekkari syötiin heti Muumilaakson tarinoiden jälkeen. Todettakoon tässä välissä, että minä en ole kääntänyt lastenohjelmia telkusta päälle, mutta onhan se nyt aika hauskaa tulla aamutallista sisälle ja kömpiä hetkeksi villapeiton alle sohvalle Tn viereen katselemaan Muumeja. Kun päivätkin vain ajellaan potkukelkoilla ja ainakin tänä viikonloppuna ollaan menty superajoissa nukkumaan, niin käytännössähän meidän elämä ei tule muuttumaan ollenkaan kun joskus tulevaisuudessa lapset ovat ajankohtaisia ajatella. Lastenohjelmat pyörii jo valmiiksi kaikki viikonloppuaamut telkusta ja ikinä ei saa nukkua pitkään :P

Appelsiinilla maustettu donitseja; vadelmakuorrutteella, kanelisokerilla ja sokerilla. Yksi pelti oli uunissa alle kymmenen minuuttia ja leipominen lähinnä sekoita kaikki aineet yhteen, joten näitä ehti tehdä aamupalalle helposti :)

Keksimälläkään en keksi ainoatakaan negatiivista asiaa viikonlopusta - täydellinen lataus aurinkoa, lämpöä, omaa ihanaa kotia ja Ttä ja poneja, vähän leipomista ja olemisen ihanuutta. Tästä on hyvä aloittaa hiihtolomaviikko. Viikonloppu ilman aikatauluja on tullut tosin ihan tarpeeseen, loppuviikosta tuntui että arkisin ei tullut tehtyä mitään muuta kuin palkkatyötä, "ponityötä" ja päiväunia; onneksi nyt antibioottikuuri on alkanut tehota ja olo on energinen! Eikä niin että melkein kolmen tunnin päikkäreiltä voisi suoraan siirtyä yöunille :P Tkin oli viime viikolla paljon poissa kotoa; me ollaan niin paljon yhdessä että tekee tietyllä tavalla hyvää olla välillä vähän erossakin toisesta. Se on oikeastaan aika tärkeääkin, että toisinaan joutuu ikävöimään toista. Tulee sitten tehtyä oikeasti aikaa toiselle. Vielä en tiedä miten saisin saman ajattelutavan siirrettyä kaverisuhteisiin - pitkästä aikaa oltiin ihanien tyttöjen kanssa ystävänpäivänä syömässä ja leffassa ja ilta oli parhautta. Yhdeksi illaksi heräsi oikein eloon - kunnes flunssa ja väsymys veti taas otteeseensa :D Olen maailman huonoin ystävä mitä tulee yhteydenpitoon; olen aina ollut, en siis voi edes käyttää syynä landelle muuttoa. Toisaalta, ehkä just siksi ystävien kanssa näkemiset ovat aina täynnä naurua ja onnellisuutta ja sellaista elämäniloa; ehkä meillä olisikin tosi tylsää jos joka viikko nähtäisiin, siinä mulle tekosyy huonolle yhteydenpidolle :P Just kidding. 

Mutta hei, ehkä voin antaa tällaisen julkisen kahvikutsun ystävilleni ja kukapa tietää, ehkä kaikille teillekin? Playsson.netin järjestämä hevosblogien palkitseminen on edennyt äänestysvaiheeseen ja te olette äänestäneet meidän kilpailuun mukaan, Vuoden Visuaalisin blogi-kategoriaan. Blogi on aikaisempina vuosina palkittu kolmella pokaalilla samaisessa kilpailussa; Vuoden Visuaalisin, Hyvän mielen blogi sekä yleisön suosikki pystit koristavat kirjakarusellia ja ovat olleet valtavia arvostuksen osoituksia, olen niistä teille kaikille tosi kiitollinen ja iloinen! 

Koska kilpailu on kovaa ja lukijaäänet vaikuttavat raadin äänien lisäksi siihen kuka kilpailusta vie pokaalin kotiin, niin mitä jos... Jos käy niin onnekkaasti, että käyt antamassa blogille äänen tästä, ja mikäli tapahtuu vielä niin, että palkinto tulee tähän osoitteeseen, lupaan keittää kaikille halukkaille kahvit täällä meidän kotona Midgårdissa! Sen kummempia en uskalla luvata, kuin että maalla kahvi maistuu paremmalta, tämä on (meille) pieni pala paratiisia ja senkin lupaan, että siivoan remonttikamat kaappiin kahvittelupäivän ajaksi - Torstenkin rakastaa vieraita ja hän ja Peikko ottaa varmasti kaikki teidät avosylin vastaan! :) Kiitos jo etukäteen - ääniä on jo annettu hurja määrä, kiitos kiitos kiitos! 

T tuolta viereiseltä sohvalta kommentoi, että ootkohan taas kipeä kun tuollaista menet lupailemaan. (Viime viikon yhdessä vietetty aika kiteytyi erääseen aamuun, kun kävin sanomassa sänkyyn heipat ennen töihin lähtöä ja T kysyi, että mitä varten veit meidän peiton yöllä kylpyhuoneeseen... Siinä vaiheessa tuli muistikuvia mieleen, että jotain pyykkiä pitäisi pestä ja ilmeisesti meidän vasta pesty tuplatäkki oli unissani sillä listalla :P) No julkisia lupauksia on aina helppo tehdä - sitä paitsi avoimet ovet kahvittelulle vaatii tietysti sitä voittoa ja silloin kun ei ole johtoasemassa, on helppo antaa lupauksia ;) Nyt ei muuta kuin peukut pystyyn, teitä kaikkia olisi kiva nähdä livenäkin! :)