maanantai 10. heinäkuuta 2017

Päivä, jolloin eläinlääkäri pussasi poniani

Pidä hymystäsi huolta













Ennen eläinlääkäriä tehtiin kevyt hellejumppa.

Torsten on historiansa vanki. Eläinlääkäreiden kauhu. Hevonen, jonka olisi syytä pysyä terveenä, ihan aina. Ja kop kop kop, viime ajat ovatkin sujuneet kivasti, terveeltä tuntuu. 

Sitten on kaksi asiaa, minkä takia tervekin hevonen on eläinlääkärille näytettävä, muutaman kerran vuodessa. Toinen niistä on rokotus - piikkikammoiselle ei ihan piece of cake, vaikka viime kerralla onnistuttiinkin ilman rauhoitusta! - ja toinen on raspaus. 

Hevoselle, jolle kaikki lääkinnälliset toimenpiteet aiheuttavat päänvaivaa (siis kaikille osallisille), joka inhoaa kovaa meteliä ja joka suhtautuu skeptisesti kaikkeen mikä menee hänen sisäänsä eikä ole ruokaa, voisi kuvitella, että raspaus on nounou.

Vaan näin se Torsten osaa yllättää ;) Eläinlääkäri ajeli pihaan ollessamme kävelylle, Torsten vähän röyhisti rintaansa - johon ellä muuten totesi, että näyttääpä se hyvältä - ja puolen tunnin kuluttua poni oli saanut eläinlääkäriltä pusun turpaan, sokeria suuhun ja odotteli jo laitumelle pääsyä. Ei rauhoitusta, ei häslinkiä, ei paniikkia vaan tyytyväinen poni joka kiltisti aukaisi suunsa ja totesi, että laitetaan nyt sitten kerralla kuntoon. Ei kiirettä. Ota vaan sähköporalla, ei haittaa. Täydellisen jenkkihymyn takana on hyvä hammaslääkäri, sen Torsten tietää :) Ja milläs niitä tyttöjä hurmataan jos ei hyvillä hampailla! ;)

Otan Torstenista mallia ja soitan huomenna itselleni ajan hammaslääkäriin. (Koska tiedän, että ainakin yksi reikä hampaissa vihloo joka kerta kun syön jotain makeaa. Voisi luulla, että sellainen hillitsisi sokerihimoa, mutta olen todennut että karkkia voi jauhaa toisellakin poskella.) Jos ponikin uskaltaa, niin minäkin uskallan :D

Poni, joka oli muuten maailman suloisin iltatallissa äskettäin. Ei teillä voi olla kiire kotiin, hengaillaan, rapsutelkaa, höpiskää - ja antakaa namia :) Ja mihin sitä kiire olisikaan. Alkuillan auringossa tuli otettua nurmikolla päiväunet. Terassilla on juotu raparperimehua ja luettu kirjaa. Poni on saanut hirveästi huomiota, se on niin hyvällä tuulella. 
Aika täydellinen maanantai. Toivottavasti sinunkin ♥

6 kommenttia:

  1. Mä niin tiedän tunteen, meillä kyllä saa piikittää, mutta kaikki muu mitä ellei tekee on ihan järkyttävää, rauhoitettuna tai ei :D
    Se on kiva soittaa sunnuntai iltana myöhään päivystävä ell ja loppu tulos on ettei saanut koskea koko poniin, rauhoittavaa, luulis auttavan mutta ei saa silti koskea poni paran kipeää kinttuu mitä itse pystyin koskemaan kauttaaltaan ilman mitään reagtiota :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei ja onpa outoa että piikit on sitten jees! Välillä olisi kiva päästä näiden mieleen, että mitä ne oikein ajattelevat...!

      Poista
  2. Onpa kiva kuulla että Torsten hyväksyi raspauksen noin hienosti!😊 Kuulostaa oikein mukavalta maanantailta! Itsellä se kului lenkkeillen, terassilla auringosta nauttien, sulkkista pelaillen ja tietysti heppaillen😉
    - Ida R.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Torsten oli kuin herrasmies konsanaan :)

      Ihana maanantai sinulla - kivaa sunnuntai-iltaa! :)

      Poista
  3. Kyllä tuollainen poni (ja käytös!) ansaitsee muutamankin pusun! <3 Hienosti kyllä käyttäytyi, mutta pitäähän sitä pystyä tammoille hymyilemään valkoista (:D) ja hyvää hymyä! ;)

    Mukavaa viikonloppua, toivottavasti on mukava viikonloppu teillä ja Torstenilla! Onko jotain suunnitelmia? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta ;D meillä viikonloppupläänit meni uusiksi kun mulle iski kesäflunssa päälle mutta varsin rentoa olemista kuitenkin, mitäpä sitä muuta tarvitsisi :) Kivaa sunnuntai-iltaa!

      Poista