Pakkasaamuna herättiin aikaisin ihastelemaan valkoista pihamaata, leipomaan korvapuusteja ja fiilistelemään aurinkoa. Aurinkotuoleihin ei kuitenkaan ole tänä viikonloppuna ehtinyt; ja nyt ne on siirretty muiden pihakalusteiden kanssa varastoon odottamaan ensi kesää.
Laidunelosta on pidetty viikonloppu paussia; ehkä seuraavien viikkojen lämpöaalto mahdollistaa vielä paratiisielon poneille. Lokakuun kehäkukat on poimittu kahteen maljakkoon sisälle.
Peikko the pony ❤️
joka on nyt ilostuttanut kuukauden päivät ihan oikeana Midgårdin ponina ❤️
Sohvilla on parin päivän aikana luettu kirjaa, katsottu (torkuttu) leffaa, rapsuteltu kissoja, kirottu kun TV-kanavat ei näy, käsitelty kuvia, nettishoppailtu lamppuja ja googlailtu talviloimia poneille.
Laitoin viikolla kuvan insta storyyn Torstenin rei'itetystä loimesta ala Clancy. Sain niksiksi litran etikkaa ja Poppamiehen tulisinta chilisoossia; ne sekaisin ja pensselillä loimen pintaan. Kaksi loimea Clancy ehti repiä (sain onneksi vaatepaikoilla korjattua), mutta nyt on loimet saaneet olla rauhassa. Onneksi!! Kiitos vielä niksin jakajalle; ja samalla teillekin jakoon, jos jollakulla asuu tallissa loimituholainen... Yli kymmenen vuotta sitten oli Intolla tarhakaverina tosiystävä joka pisti palasiksi loimen viikossa. Ei enää ikinä! Nyt mulla on kiltti Clancy ja red hot chilipepperpony Torsten ;)
Pensasaita tulessa ilta-auringossa.
Iltalenkin maisemia.
Clancylla on ollut kolmen päivän työkuuri. Poni on tehnyt mallikkaasti duunia.
Viikonloppuna on vitsailtu että ponien liikutusjärjestelyistä. Alkupalaksi Clancy, pääruuaksi Torsten ja sokerina pohjalla Peikko. Ilman pääruokaa ei voisi olla - Torsten ❤️
Viikonvaihde aloitettiin ihanalla maastolla Tn ja Tn seurassa. Sen jälkeen on kelvannut kaksi päivää liidellä kentällä :)
Korvapuustit ei kelvannut edes kissoille. Onneksi niistä taloon leijaillut tuoksu oli täydellinen vaikka muuten vähän kuivaksi jäivätkin. Ostan jatkossa korvapuustini kaupasta.
Että sellainen Peikkopoika toiselle ruunalle naapurista... Ylpeä omistaja liikkuu jatkossa vain pimeään aikaan tämän kanssa yleisillä teillä ;D
Tuntumaharjoitus on johtanut tähän :P
ja toisinaan tähän.
Tosi hienosti Clancy piti tänään kuitenkin tasapainon ja kevyen tuntuman myös ravissa vaikka ihan varmasti ihmetteli, miten se ratsastaja ravia pyytää kun ei ole satulaakaan. Kolmas kerta Clancyn selässä ja aina vaan oon sitä mieltä että se on ihan kaikessa, myös henkisesti, kaksi vuotiaan tasolla. Oppii onneksi nopeasti ja on miellyttämishaluinen! Satunnainen dippailu turhan alle ei pelota vaikka sellaista ratsua mulla ei olekaan ollut pitkään aikaan. Clancy kuitenkin korjaa hienosti joka kerta kaulan asentoa pyydettäessä, mutta unohtaa sen vaan myös tosi nopeasti.
Näihin kuviin ja tunnelmiin; ihanaa alkavaa viikkoa ☀
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti