Rantahiekkaa ja tammenterhoja

Virossa roadtripillä

Keskellä viikkoa pidetyt vapaapäivät ovat parhaita, oikeaa arjen luxusta. Koska mitään ulkomaanreissuja en tähän kesään saanut sisällytettyä - onneksi kesä on Suomen parasta aikaa - niin keskiviikkona ajettiin auto lauttaan ja seilattiin vastarannelle Viroon. Ilman sen kummempia suunnitelmia ajeltiin ympäri Viron country sidea, ihasteltiin kartanoita ja kivilinnoja - ei tätä maata turhaan kutsuta tuhannen kartanon maaksi - ja nautittiin luonnosta ja hiljaisuudesta. Kirjaimellisesti tuosta jälkimmäistä, tiet olivat autioita ja ihan keskenämme saimme koluta linnojen salakäytäviä, nauttia maukkaasta lounaasta bensa-asemalla koska lounasravintolat, mitä ne ovat muutaman sadan asukkaan kaupungeissa? ;) Varsin vapauttava lomapäivä, vaikka kuudentoista tunnin matkaamisen jälkeen olikin ihanaa painaa pää tyynyyn. Harmaasta säästä huolimatta muutama kuva tuli napsittua kameralle. Paluumatkalla laivassa haaveiltiin ensi kesälle ajoreissua eurooppaan, tosin siitä saattaisi tulla melko pitkä reissu; hei onpa tosi kivan näköistä, voidaanko pysähtyä parinkymmenen minuutin välein ei ole autoreissun idea, kuulemma ;)

Viron maaseutu on kaunista, päiväristeilyllä kannattaa ehdottomasti joskus poiketa myös muualla kuin upeassa vanhassa kaupungissa!

Tienvarsilla näkyi niin maalaistalleja kuin hulppeampiakin hevoskeskuksia, tässä niistä yksi. 

Tallin maneesi oli varsin tyylikäs.

Ajeltiin Neuvostoliiton aikana toimineen vanhan vankila-alueen ohi, missä vangit ovat tehneet louhostyötä mutta vankilan sulkemisen jälkeen rakennukset ovat vajonneet kirkasvetiseen järveen - tästä paikasta olimme lukeneet myös netistä, ja kuvat ovat tosi hienoja. Totuus ei tällaisena viileänä päivänä ollut ihan niin maaginen mutta paikka oli siitäkin huolimatta puhutteleva. Tosin siinä vaiheessa kun mersun pohja oli ottanut kiinni määränpäähän johtavalla pikkutiellä noin kymmenen kertaa ja eteen tuli edellisiä syvempiä ja mutaisempia kraatereita, auto jäi siihen ja matka jatkui kävellen.

Tuhkamäen terävät seinämät olivat näyttäviä; ihan huvin vuoksi, kannattaa katsoa miltä paikka näyttää kesällä, täältä.

Vesi oli täysin kirkasta, näkyvyys yletti pohjaan saakka vaikka syvyys oli varmasti lähemmäs kymmentä metriä!

Paikasta pois pääseminen oli yhtä mielenkiintoista kuin sinne saapuminen, mutta lopulta pääsimme muurien ja piikkilankojen yli; ei nyt ehkä kaikista turistiystävällisin kohde :D

Rannalle ajellessa bongattiin hevosia-kyltti kyseisellä tiellä. Aika päheet maastot ja hitsin monta kilometriä hiekkarantaa, täydellisiä laukkasuoria!

Kuusimetrinen vesiputos oli hieno.

Lievää kammotusta aiheuttivat autotien varressa levähdyspysäkit, joista sai ihastella merimaisemaa; ja ilman minkäälaisia turvakaiteita, katsella myös kymmenien metrien äkkijyrkkää pudotusta rantakallioille.

Vanhassa kaupungissa on ihan oma tunnelmansa.

Tuliaisina kengät täynnä rantahiekkaa, taskussa muutama tammenterho ja lempparihajuvesi laivalta. Vaikka loma on aina lomaa, tämän reissun jälkeen on pakko sanoa, että onneksi on lauantai :D Mukavaa viikonloppua sinulle!