Familydinneriä

Siinä missä moni hevosharrastaja on suunnannut tänä viikonloppuna messukeskukseen katsomaan Horse Fairin tarjontaa tai avannut kilpailukauden kouluradoilla - equipe on ollut käytössä, onnea erityisesti suomiratsukoille hienoista prosenteista! - on Torstenissa ollut itselle riittävästi hevosta tähän viikonloppuun. Siitäkin huolimatta että lauantaina vietin koko päivän kotikeittiössä ja poni sai rapsutukset ja namit ihan muista taskuista :)

Järjestimme pienen familydinnerin Teen kanssa lauantai-iltana ja kyllähän sellaiseen saa koko päivän kulumaan, kun mallailee kukkia ja pohtii jälkiruokia, ottaa lasin viiniä ja katselee kun toinen pesee hiki hatussa ikkunoita. Tarjosimme luomu(joulu)kinkkua pääruuaksi kermaperunoiden ja kesäsalaatin kanssa, bruschettaa mozzarellalla alkupalaksi ja tuulihattuja sekä valkosuklaamanskoita jälkiruuaksi. Tuo kinkku oli ostettu pakkaseen joulun jälkeen alennuksesta, ja kun Teen kanssa ollaan molemmat tällaisia jouluhifistelijöitä niin hyvin pystyi tarjoilemaan kinkkua vielä maaliskuussa, etenkin kun vielä ollaan hetken aikaa talviajassa ;) (Tosin systerini totesi nätisti, että vaan hänen siskonsa voi tarjota päivällisellä joulukinkkua joulunajan ulkopuolella ja söi pääruuaksi lähinnä salaattia ;D) Kesäinen salaatti jonka kruunasi granaattiomenansiemenet, mansikat, saksanpähkinät ja feta pitivät kuitenkin huolen siitä ettei pöydässä oikeasti maistunut ollenkaan joulu vaan herkullinen ruoka ja nostetta parempi tunnelma. Perhe on paras, kiitos ♥

Perjantaina rikottiin ostolakko ja suunnattiin Lohjalle - vink vink Lohjan Modan valikoima ja pieni putiikki jonka nimi ei voisi kuvata liikettä paremmin, eli Ihana - ovat sellaisia paikkoja jonne kannattaa ajaa jopa Espoosta, sillä shoppailun jälkeen voi nauttia kuninkaallisia leivoksia St Honore-konditoriassa ja hevosharrastaja kurkkaa tietty K-Maatalouden laajasta valikoimasta kevään uutuudet. Iltapäivällä kilisteltiin skumpalla, lakkattiin kynnet keväisiksi ja hei, tuo sormus - ihan omilla rahoilla ostettu juurikin tuolta Ihanasta ;) Perjantai-iltana käytettiin kenttää hetken aikaa rapsutteluareenana ja lauantaina aloitettiin dinnerin valmistelut hyvissä ajoin.

Oikea kamera pölyttyi lipaston päällä ruokailun ajan, puhelinkuvat ajavat melkein saman asian :) Tuulihatut kätkivät sisäänsä aprikoosihilloa ja kermavaahtoa. Maistuivat kesältä!

Poni tietysti rulettaa ihan omalla tasollaan, perjantaina puolen tunnin palautteluhölkkä valmennuksen jälkeisenä päivänä ja sunnuntain tiukka treeni suoraan kulkemisesta saivat hymyn huulille, poni on taitava, erityisesti kiemurtelussa ;D Jatkamme harjoituksia - ja tämä onkin parasta, nyt kun on taas alusta missä ei tarvitse ratsastaa pohjan ehdoilla vaan voi pyytää Torstenilta sitä mitä haluaa ja sellaisia korjauksia joita tarvitsee tehdä. Laukassa huomaa parhaiten, miten nopeasti luotto pohjaan tulee takaisin kun kenkien alla on pitoa, pyörivyys ja kääntäminen on aivan eri luokkaa kuin tämän talven jäätiköillä laukatessa. Happy happy ja tietysti ratsastuksen kruunasi pitkät loppukävelyt jonka aikana Torsten sai nautiskella vihreästä. Ajatella että ihan kohta hevostelu muuttuu entistä helpommaksi, kun ruoho vihertää ja (omistajan) laiskoina (tai kiireisinä) päivinä pystyy tarjoamaan ponille sen suurinta herkkua ja päivien parasta antia ihan vain tuoretta vihreää syöttelemällä. Nyt kun jo yhden vapaapäivän jälkeen Torsten näytti että ehdottomasti haluaa tulla töihin ja hengailla harjakiven alla rapsuteltavana. Oltiin muuten viime viikolla valmistuttu ottamaan video harjakivi vs furminaattori eli kummalla saa brassin ponille tehokkaammin tehtyä. Lopulta sellaista oli turha tehdä kun jälkimmäiseksi mainittu eli furminaattori ei irroittanut ponista yhtään karvaa. Muista eläimistä kyllä, mutta hevosen karvanvaihdon yhteydessä harjakivi taitaa olla lyömätön apuväline :)

Sisäänratsastukset olivat ravissa lällyjä mutta laukassa vaikeita.

Loppuillasta ajattelin kotiin ajellessani (samaan aikaan kun mursin valkosuklaalevystä paloja terveellisenä välipalana) kaivaa lenkkarit esille ja suunnata hölkälle, mutta ihan niin paljon virtaa ei viikonlopun auringonsäteistä vielä talteen jäänyt. Sen sijaan herkuttelimme eilisen päivän ruuilla ja kilistelimme (vesilasein) ihanalle viikonlopulle. Kesään on ihan ok valmistautua hiljakseen, vielä ei keho ole tottunut talven jälkeen siihen että joka ilta pitäisi olla menossa. Hiljaa hyvä tulee; aurinkoista ja rentouttavaa alkavaa viikkoa itse kullekin! :)

Hei, me valmentaudutaan!

Oi kyllä, kevät on täällä. Aurinko lämmittää ja kenttä on yhtä pientä kulmaa lukuunottamatta täysin sula. Ponin kanssa on syöty jo monena päivänä vihreää ja kulautettu edelliskesän ruohot simalla alas. Ja tänään, lämpimän päivän kunniaksi, ratsastettu ensimmäistä kertaa tänä vuonna valmentajan silmien alla :) Viimeksi kävimme valmennuksessa ruska-aikaan joten on tässä jo tovi vierähtänytkin ;)

Voi siis vain kuvitella, minkälaista treeniä teimme. Perusjumppaa ;D ja tsiljoona siirtymistä, joista suurin osa oli niin huonoja että melkein olisi hävettänyt, jos olisi kerennyt. Jalat alas, älä kaiva kylkiä, ulko-ohja kääntää, hieman enemmän eteen, sisäkäsi hiljaa. Harjoittelimme kulmia, nopeutta takajalkoihin, pääty-ympyröitä. Täysin perustyöllä etenkin laukasta sai tosi kivantuntuista ja periskin löytyi. Se kun hukkui tuossa toissapäivänä, kun polleana ratsastelin He A:1 rataa videolle ja olin tosi tyytyväinen. Kotona sitten katselin videota kahdesta tyytyväisestä blondista joista vain toinen nyökkyi peräänannossa ja se ei muuten ollut poni...

Opin mitä tarkoittaa ratapituussuuntaaleikkaa ja ettei laukasta saa tehdä siirtymisiä rojahtamalla. Tosi rankkaa mutta aika hyödyllistä. Ja opin muuten senkin, että pohkeenväistössä ulkolapa ei saa johtaa. Toisaalta tämän huomion tein itsekin niiltä ratavideoilta ja vähän jo ajattelinkin että täytyy ehkä korjata tilannetta. Itsekseen ratsastellessa sellaiset pikkujutut ei vaan oo ihan niin justiinsa ;) 

Pientä ja ratsastajan kohdalla vähän suurempaakin hienosäätöä käytännössä joka saralla luvassa. Tunnin jälkeen jatkettiin vihreän syömistä ja oltiin tosi tyytyväisiä työhömme. Huomenna vielä töitä ja viikonloppuna poni saa viettää ansaittua vapaata - ihanaa viikonvaihdetta sinullekin! 

Hemmotellut lemmikit

Viikonvaihteen kuulumisia

Sinne meni, rento viikonloppu landella samassa sängyssä kolmen koiran kanssa ilman nettiä. No ei oikeasti ihan, paitsi ne kolme koiraa sängyssä. Koko yön, peiton alla mahdollisimman leveästi. Parisängyssäkin voi olla ahdasta ;D Ja takan ääressä, kun paistettiin hiilloksella makkaraa. Ja saunassa, kaksi pienempää koiraneitiä halusivat ehdottomasti ylälauteille ja olisivat jatkaneet löylyn heittoa paljon pidempään kuin me. Porealtaassa saatiin sentään olla Teen kanssa kahdestaan ja kilistellä koiravahtien elämälle ;) 

Eikä viikonloppu ihan landeilua ollut, kun päivät vierähti keskustassa kevätostoksilla pikkuputiikeissa sekä koulussa, studiolla kuvattiin malleja ja opiskeltiin lisää kuvanmuokkaamisen saloja. Lauantaina lounaskahvit oli pakko nauttia ulkona kauppatorin laidalla, aurinko niin ihanasti lämmitti! Vielä viime viikonloppuna kävimme kävelyllä jäällä Helsingin edustalla, nyt sinne ei enää ole asiaa. Kevät ♥ Meillä kenttäkin on jo osittain sula!! Ja siksipä Torstenkin on saanut tehdä ihan kunnolla duunia, milloin ohjasajaen pellolla (toivottavasti viimeistä kertaa hangessa tänä talvena!), tai dressagea kentällä jumpaten niin vararatsastajan kuin allekirjoittaneen kanssa. Lauantaina poni sai ansaitusti riekkua laitumella viikon duuniputken päätteeksi. Sunnuntaina oli vaikea uskoa todeksi sitä svungia ja kepeyttä mikä oli mukana ravin ensiaskeleista lähtien!

Sunnuntaintreeni on sikahyvä mutta ehkä tänään täytyy ratsastaa myös toiseen kierrokseen ;)

 Ja siinä missä yksi hemmottelee koiriaan, toinen lapsiaan niin kolmas lellii lempilemmikkiponinsa piloille. Torsten the lellikakara - joka jää muuten ainoaksi laatuaan ja seuraava hevonen saa olla ihan vaan tavisratsu - pääsi tänään iltapäivällä laitumelle riekkumaan ja rapsuteltavaksi ja käytiin me myös ihmettelemässä monta päivää puhinaa aiheuttanutta lumiukkoakin joka ei porkkananenänsä kanssa lopulta ollutkaan enää pelottava. Ihan kohta suuntaan uudelleen tallille missä Torsten saa kyllä loppuillan olla ihan tavisratsu jolle on suunniteltu työksi radan ratsastuksia ennen allekirjoittaneen iltatallia.

Laitumen paras paikka on rapsuttelupuu...

Mutta niihin paikkoihin mihin puu ei yletä, on onneksi olemassa omistaja ;D

Lumiukon porkkananenä katosi hetkessä parempiin suihin :)

Torsten oli kyllä innoissaan kentällä mukana sahaamassa puita tarhaan...

...mutta ei kuulemma kuulu ponin töihin vetää puita perässään ;D

Menisi kuulkaa ihan kokopäivätyöstä yhden ponin hoito ;) Ja mitä sitä muutakaan kaikella tällä vapaa-ajalla (töiden jälkeen) tekisi, pyykkikone ei juuri apua tarvitse, poikakaveri painaa pitkää päivää töissä ja kaiken kevätshoppailun jälkeen laitoin itseni ostokieltoon (pienen painostuksen kautta, jos joka viikko tuhlaa alennuksessa olleisiin sitruspuihin toista sataa on kuulemma alet pielessä ;)), mitä nyt yhdelle ponille tietysti kaikkea tarpeellista on hankittava. Sain kaverilta lainaksi furminaattorin joka vetäisi kyllä Pätkikseltä ja kissoilta aika kivasti pohjavilloja irti, saas nähdä mitä Torsten laitteesta tykkää. Että pitääkö se ostokielto rikkoa samantien, yhden hemmotellun ponin takia ;) Ihanaa, keväistä ja lämmintä viikkoa sinulle!