kuolaimista ja satuloista
Kun kesällä kaikki on niin helppoa ja hevonen voi hyvin ja ratsastuskin sujuu, on aikaa varusteurheilulle. Torstenilla on pelattu tällä viikolla kankien kanssa - valmentaja on ratsastanut niillä nyt kaksi kertaa ennen kuin itse uskalsin pukea kahdet kuolaimet itsenäiseen työskentelyyn - ja mallailtu vähän satuloita.
Kankien kanssa on aloitettu hyvin varovasti. Torsten pitää sekä bridongia että kankea kielen väärällä puolella, ja on ollut varsinainen tänka på, miten ponille saisi opetettua kielen kuolaimien alle. "Naksuttamisesta" ei ole ollut mitään hyötyä (koska allekirjoittaneen taidot), ja vähän jo valmentajan kanssa mietittiin, onko tässä nyt mitään järkeä - Torstenhan toimii normikuolaimella ihan hyvin, kanget olisi vain hienosäätöä varten.
Ja koska äidit ovat toisinaan oikeassa, päätin kerrankin kuunnella viisaita sanoja ja antaa Torstenin syödä vihreää kuolaimet suussa. (Maastossahan poni ruokailee jatkuvasti, milloin mitäkin vihreää tai marjoja, tosin ilman lupaa.) Torstenin oli pakko laittaa kuolaimet oikealle puolelle sen mumssatessa suun täydeltä vihreää ja sitä kautta pystyimme tekemään hyvin kevyen ja positiivisen älä ota yhtään kuule mun suusta-treenin rautojen pysyessä oikealla puolella, melkein koko ajan. Ihan muutaman ruohotauon jouduimme pitämään, tätä ei todellakaan voi harrastaa usein tai kohta mulla on ratsu joka kulkee tasan ruohomättäältä toiselle ;D
Satuloista puolestaan, tuo kankikuvissakin näkyvä meidän oma joustorunkoinen on ihan kiva, mutta vähän turhan etupainoinen, ei siis aivan optimaali. (Toisaalta onko kenelläkään ihan täysin istuvaa satulaa, en usko.) Kun satulansovittaja soitteli Torstenille mahdollisesti sopivasta Cliff Barnsbyn leveästä koulupenkistä, kieltäydyin tietysti ensin, onhan ne ihan kamalia penkkejä, mutta vaihdoin kuitenkin mielipidettäni ja torstaina saimme satulan kokeiluun. Se ei todellakaan ollut kamala (teiniaikoinani nämä penkit oli sellaisia laakeita, kovia ja tuettomia satuloita), mutta ihan pikkiriikkisen nafti, reitevälle lyhyet siivet ei sovi. Ponihan sen sijaan on ihan top sheipissä - haahaa or maybe not - mutta sille satula istui varsin passelisti. Kokeiluun jäi myös estepainoitteinen yleispenkki, viikonloppuna täytyy päästä hyppäämään!
Molempina kuvattuina ratsastuskertoina olen muuten kuvaajalle sanonut, että en aio julkaista kuvia missä mulla on edellisen illan meikit naamassa. (Koska kesä ja ihanat illat mutta kamalan aikaiset työaamut) Vaan kuinkas kävikään, tässä teille oikea kuvatulva, poni oli niin superhauska satulasovitustreenissä!
Siinä missä Torsten saa painaa duunia koko tulevan viikonlopun, allekirjoittanut viettää töistä minilomaa. Kun on asennoitunut tekemään töitä silloin kun muut lomailee, on pakko myöntää että olen onnistunut luomaan rentoa kesäfiilistä myös arki-iltoihin. Ja että en malta odottaa perjantaiaamua, kun herätyskello ei soi kukonlaulun aikaan vaan vasta hieman myöhemmin - viikonloppu joka vietetään kaupungin hälinässä on kuin ulkomaille lähtisi ja mikä parasta, joka päivä pääsee kuitenkin ratsastamaan ;)
Näin perjantaikevennyksesi Torstenin ilottelut eiliseltä, kun kentän viereistä alamäkeä ajoi traktori kuskinaan sellainen alle kouluikäinen poika. Kulkuneuvossa ei ollut moottoria mutta sitäkin äänekkäämmät renkaat ja Torstenia kiinnosti tietysti kovasti tällainen menopeli.
Ai hitsi että nyt on ridaus onnistunut kun heppa näin kasaa ja antaa kivaa tunnetta selkään joka joustaa tosi makeesti!
...kunnes muutama askel myöhemmin ei voinut kuin nauraa, miten kuvittelinkin itse ratsastaneeni Torsteniin oikeanlaista painetta, haha ;) Tämä olisi melkein pitänyt ottaa videolle, koska Torstenin tahti ei muuttunut ollenkaan, samaahan ei voi sanoa muodosta.
Kaikenlaisia kulkupelejä sitä nykylapsille keksitäänkin!
Ihanaa viikonloppua sinulle <3
